Miinakieltokampanja

Henkilömiinojen, joita arkikielessä kutsutaan usein maamiinoiksi ja sotilaiden keskuudessa jalkaväkimiinoiksi, käytön kielto on ennemminkin humanitäärinen kuin aseidenriisuntakysymys. Kyse on siitä, ettei sivistysvaltio käyttä aseita, edes suunnittele käyttävänsä, jotka aiheuttavat siviileille kohtuutonta kärsimystä.

Kansalaisjärjestöjen ja hallitusten yhteistyöllä solmittiin vuonna 1997 henkilömiinat kieltävä nk. Ottawan sopimus. Sopimus kieltää henkilömiinojen levityksen, myymisen ja käytön. Kansainvälisen miinojen vastaisen kampanjan toiminta palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla samana vuonna. Myös Rauhanliiton edustaja oli paikalla ottamassa vastaan palkintoa Suomen miinakampanjan puolesta. 

Suomi liittyi sopimukseen 2012. Vaikka Suomella kesti 10 vuotta liittyä, maa on alusta lähtien sanonut kuitenkin tukevansa Ottawan sopimuksen tekemistä maailmanlaajuiseksi.

Suomi tukee kehitysmaiden omaa miinanraivaustoimintaa ja antaa tukea miinauhreille.

  • Hallituksen lakiesitys liittymisestä  Ottawa-sopimukseen.
  • Rauhanliiton lausunto puolustus- ja ulkoasianvalikunnassa.
 







UTVA miinoista ja rypäleaseista joulukuussa

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta tukee rypäleasesopimusta humanitaarisesti tärkeänä ja kannattaa, että kaikki maat allekirjoittaisi sen. Suomen osalta sopimuksen seurauksia kuitenkin vain seurataan ja tutkitaan. Sen sijaan pätettiin runsaan kymmenen vuoden odottelun jälkeen käynnistää valmistelut Ottawan jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen liittymiseksi 2012. Vaikka Suomi on sinäsnä kannattanut miinojen käyttöä oman armeijan toimesta, on Suomi osallistunut aktiivisesti humanitaariseen miinatoimintaan kehitysmaissa. Vuonna 2009 Suomi osoitti humanitaarisen miinanraivauksen tukemiseen 5 miljoonaa euroa.