Kampanjan tarina

International Campaign to Ban Landmines -kampanja juhli vuonna 2012 20-vuotista taivaltaan. Kampanja on palkittu työstään Nobelilla.

Miinojen vastainen kampanja on yksi 1990-luvun menestystarinoista. Miinojen vaarallisuudesta oli toki keskusteltu kymmeniä vuosia, mutta niiden käytön säätely olemassaolevien ns. humanitääristen sopimusten kautta ei tuottanut tulosta. Kansalaisjärjestöt olivat vuosikausia etsineet hallituksia jotka uskaltaisivat irtautua sotilaiden ehdoilla toimivista neuvotteluprosesseista.

Viimein Kanadan hallitus päätti lähteä ajamaan henkilömiinojen täyskieltoa ja sai mukaansa pienen ydinryhmän muitakin valtioita. Liike kasvoi uusien kansalaisjärjestöjen ja valtioiden liityttyä mukaan. Jo vuoden kuluttua allekirjoitettiin henkilömiinat kieltävä sopimus.

Sopimus syntyi nopeammin kuin mikään aiempi saman kokoluokan kansainvälinen sopimus. Tästä työstä kampanja sai myös Nobelin rauhanpalkinnon.

Kampanjan vahvuus oli uudentyyppinen, rajat ylittävä globaali yhteistyö. Poikkeuksellista oli myös kansalaisjärjestöjen ja valtioiden tasavertainen yhteispeli. Miinojen vastainen liike koostuu hyvinkin erilaisista järjestöistä maailman eri kolkilla. Rauhanjärjestöjen lisäksi aktiivisia ovat olleet humanitääriset avustusjärjestöt, veteraanien, lääkärien ja naisten järjestöt, lasten oikeuksia ja ihmisoikeuksia ajavat tahot sekä ympäristö- ja kirkolliset järjestöt.

ICBL -kampanjan historiaa.

 







UTVA miinoista ja rypäleaseista joulukuussa

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta tukee rypäleasesopimusta humanitaarisesti tärkeänä ja kannattaa, että kaikki maat allekirjoittaisi sen. Suomen osalta sopimuksen seurauksia kuitenkin vain seurataan ja tutkitaan. Sen sijaan pätettiin runsaan kymmenen vuoden odottelun jälkeen käynnistää valmistelut Ottawan jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen liittymiseksi 2012. Vaikka Suomi on sinäsnä kannattanut miinojen käyttöä oman armeijan toimesta, on Suomi osallistunut aktiivisesti humanitaariseen miinatoimintaan kehitysmaissa. Vuonna 2009 Suomi osoitti humanitaarisen miinanraivauksen tukemiseen 5 miljoonaa euroa.