Pienet aseet - iso ongelma: sääntöjä kansainväliselle asekaupalle

Lisää taustoja ja kannanottomme Suomen asekauppaan liittyen löydät täältä.

Ennen asevalvonnan ytimessä olivat raskaat asejärjestämät. Nykyään tunnustetaan, että käytännössä pienaseilla ja käsiaseilla tapetaan joka päivä tuhansia ihmisiä ja että näiden aseiden kontrollointi valtioiden toimesta on haasteellista.

Pienet aseet - iso ongelma 

Levottomilla alueilla aseiden helppo saatavuus on konfliktien polttoainetta, joka edesauttaa sekä valtion että aseellisten ryhmien harjoittamaa sortoa ja ihmisoikeusloukkauksia. Samalla aseiden suuri määrä ruokkii tavanomaista rikollisuutta, raiskauksia ja lähisuhdeväkivaltaa.

Aseelliset konfliktit syventävät köyhyyttä tuhoamalla elinkeinot, estämällä pääsyn kouluihin, sairaaloihin tai viljelyksille. Myös kansainvälinen avustustoiminta on usein vaaravyöhykkeellä.

Eriarvoisuutta synnyttää myös asevoiman käyttäminen luonnonvarojen, kuten öljyn, vesivarojen tai kaivannaisten kaappaamisessa tietyn ryhmän hallintaan. Aseväkivalta on merkittävä este YK:n kehityksen vuosituhattavoitteiden (Millennium Development Goals (MDGs) tiellä.

Asekauppasopimus

Ensimmäinen kansainvälisesti sitova sopimus asekaupan säätelemiseksi solmittiin vuonna 2013. YK:n yleiskokous hyväksyi tällöin enemmistön päätöksellä asekauppasopimuksen (Arms Trade Treaty, ATT).

Sopimus astui voimaan 24.12.2014, puoli vuotta sen jälkeen kun 50 ratifiointikirjansa luovuttaneen valtion raja saavutettiin. Suomi ratifioi asekauppasopimuksen 2.4.2014.

Asekauppasopimuksen allekirjoittaneet valtiot sitoutuvat säätelemään kaikkien konventionaalisten aseiden, niiden ammusten ja osien siirtoja. Sopimus kieltää näiden viennin maihin, joista tiedetään että niitä käytettäisiin sotarikosten tai kansanmurhien toteuttamiseen tai siviilejä vastaan, tai muihin humanitaarisen oikeuden vastaisiin tekoihin.

Kansainvälinen kampanja

Asekauppasopimus vaati laajaa kansainvälistä kampanjointia. Muun muassa Rauhanliitto ja Sadankomitea osallistuivat aktiivisesti yli sataa kansalaisjärjestöä ja -verkostoa edustavan Control Arms Coalition -kampanjaverkoston toimintaan. 

Ennen asekauppasopimusta, vuonna 2001, YK:n pienasekonferenssi pyrki puuttumaan pienaseongelmaan ja laittomaan kauppaan toimintaohjelmalla (PoA programme of action on small arms), jonka puitteissa valtiot raportoivat toimista pienasekysymyksessä.

Suomi ja asekauppa

Suomi osallistuu kansainväliseen asekauppaan. Suomalaiset yritykset myyvät ja ostavat aseita maailmalla, mutta ne tarvitsevat toimintaansa esimerkiksi vientilupia. Suomi myös tukee asekauppaa ja alan yrityksiä eri tavoin.

Lue lisää aiheesta taustatietoa-sivultamme: Mihin Suomi vie aseita

EU ja asevienti 

Taustoja ja tilastoja

 

  • Rypäleaseet halutaan kieltää, koska niiden aihettamat tuhot kohdistuvat aivan liian usein siviileihin ja ne aiheuttavat merkittävää tuhoa ympäristössään vielä vuosia rypälepommi-iskun jälkeen. Muun muassa suurin osa EU-maista on allekirjoittanut rypäleaseet kieltävän sopimuksen. Suomi ei vielä kuulu tähän joukkoon.

  • Ydinaseiden humanitaariset seuraukset ovat kestämättömiä ja siksi ajamme niiden kieltämistä. Rauhanliitton on osa ydinaseiden täyskiellon puolesta kampanjoivaa ICAN-verkostoa ja toimii aktiivisesti sen Suomen osastossa.

 

 

YK:n vahtikoira

Wilfp:in Reaching criticall will - on yksi parhaista YK:n "vahtikoirista", sivuilta löydät kansalaisjärjestöjen aseidenriisunta-analyysia sekä uutisia YK:sta. Mitä tapahtuu asevalvonnan saralla?