Hem
 

Pääkirjoitus

Epävakaus on suuri haaste kehitykselle. Arviolta 1,5 miljardia ihmistä elää valtioissa, jotka kärsivät poliittisesta epävakaudesta, vakavasta rikollisesta väkivallasta tai väkivaltaisesta konfliktista. Näissä maissa viranomaisten resurssit ovat heikot ja tilanne voi riistäytyä hallinnasta melko mitättömiltäkin vaikuttavista syistä.

Suomi ja Euroopan unioni panostavat merkittävästi kehitysapua ja kriisinhallintaa kriisimaihin, mutta siitä huolimatta niissä ei ole onnistuttu saavuttamaan Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhattavoitteita.

Kriisimaissa kansalaiset tekevät paljon työtä rauhan vahvistamiseksi ja vaikuttaakseen omaan tulevaisuuteensa. Ei pidä paikkaansa, että konfliktien keskellä ihmiset seisoisivat kädet taskussa odottamassa avun saapumista. Toki on massiiviset mittasuhteet saavuttavia kriisejä, kuten hirmumyrsky Filippiineillä tai sisällissota Syyriassa, joissa ei selvitä ilman ulkopuolista nostoapua. Missä tahansa maailman maassa on haastavaa pitää yhteiskunta ja peruspalvelut käynnissä terveyskeskusten tuhoutuessa myrskyssä tai suurimman osan terveydenhuoltohenkilöstöstä kuollessa sodassa.

Tukemalla kriisimaiden jo olemassa olevia ja toimivaksi havaittuja omia rakenteita sekä hankkeita, voimme vahvistaa kansalaisten omaa osallisuutta tulevaisuutensa rakentamisessa. Aina kyse ei ole taloudellisesta tuesta vaan myös poliittisesta tuesta, joka kannustaa jatkamaan sekä poistaa esteitä heidän omalta työltään.

Epätoivoisten katastrofiuutistenkin takana on mahdottoman mahdolliseksi tekevää toimintaa.

Laura Lodenius
Rauhanliiton toiminnanjohtaja

Rauhanews – Uutisia rauhanrakentamisesta – PAX Teemanumero