Etusivu
 

Rauha on innovaatioita

Kehitysministeri Pekka Haavisto on kiertänyt maailman kriisialueita ja nähnyt monia esimerkkejä innovatiivisista tavoista rakentaa rauhaa

Mogadishussa aseet olivat keskeinen turvattomuuden lähde. Naisten perustama Hanad-järjestö päätti kerätä niitä pois.
– Naiset menivät tiesuluille ja ostivat nuorilta miehiltä aseet pois sekä takasivat heille ammattikoulutuksen. He ajattelivat keksineensä aseistariisunnan, koska eivät olleet koskaan kuulleet kansainvälisen yhteisön tekevän mitään sellaista, kehitysministeri Pekka Haavisto kertoo innostuneena.

Kuva Jussi Ojala: Pekka Haavisto neuvottelemassa rauhasta Darfurissa syksyllä 2007Kuva Jussi Ojala: Pekka Haavisto neuvottelemassa rauhasta Darfurissa syksyllä 2007

Milloin rauha on saavutettu?

Lännessä rauhanneuvotteluita lähdetään miettimään isoista kokonaisuuksista ja taloudelliset tekijät nousevat keskeisiksi. Käytännössä immateriaaliset kysymykset, kuten kunnia ja tunnustuksen saaminen omalle olemassaololle, voivat olla tärkeämpiä.

Haavisto kertoo johtavan kapinallisryhmän komentajan tehneen Darfurin rauhanneuvotteluissa kymmenen kohdan listan rauhanehdoista.
– Ne olivat aika pieniä juttuja. Hän halusi joukoilleen oikeuden olla vastaanottamassa alueensa läpi palaavia pakolaisia sotilasunivormuissa.

Länsimaisessa ajattelussa rauha katsotaan saavutetuksi, kun valtio on rakennettu ja vaalit järjestetty. Haavisto vertaa käsityksiä rauhasta kertomalla sudanilaisen sissipäällikkö Kalil Ibrahimin kanssa käymästään keskustelusta.

Haavisto ja Ibrahim puhuivat Suomen sotaisasta menneisyydestä ja sisällissodan ratkomisesta kansallisella sovintoprosessilla.
– Satuin mainitsemaan, että Tampereen Teiskossa on edelleen punaisten ja valkoisten naapurien välillä hiljaisuus. Ibrahim ihmetteli, että viisikymmentä vuotta. Heillä naapurin kanssa sota voi kestää vain kolme päivää. Neljäntenä päivänä naapurin kanssa on puhuttava, koska karjan on päästävä kaivolle.

Kuva Jussi Ojala: Pekka Haavisto tapasi sissejä DarfurissaKuva Jussi Ojala: Pekka Haavisto tapasi sissejä Darfurissa

Rauhanrakentamisessa on aina mietittävä, miten kulttuuriin sisältyviä asioita voidaan ottaa neuvotteluiden työkaluksi. Kaikkea paikalliseen kulttuuriin sisältyvää ei pidä rikkoa, mutta kaikkia käytäntöjä, kuten naisten sortamista, ei silti pidä sallia.

Haaviston mukaan on tärkeää ymmärtää, ettei täydellistä kompensaatiota rauhasta voi saada. Darfurin kapinalliset olivat tottuneet sopimaan sadan kamelin varkauden viidelläkymmenellä kamelilla, mutta saman ajattelun siirtäminen kansainväliselle tasolle vaati uudenlaista ajattelua.

"Ostaja tietää, mitä tarvitsee"

Rauhaa ja kehitystä ei tarvitse lähteä rakentamaan alusta lähtien. Tehokkaampaa ja nopeampaa on tukea jo olemassa olevia rakenteita. Haavisto kertoo tavanneensa Sudanin ja Etelä-Sudanin rajalla sudanilaisen järjestön, joka auttoi sudanilaisia pakolaisia. Monta kertaa kotimaiset järjestöt pystyvät toimimaan, vaikka kansainvälinen yhteisö ja järjestöt ovat joutuneet poistumaan maasta.

Konfliktista toipuvissa maissa on paljon osaamista, jota pitäisi hyödyntää enemmän.
– Hankkija tietää, mitä tarkkaan ottaen tarvitsee. Esimerkiksi Mogadishun pormestari halusi Suomen vierailullaan ostaa auringonenergialla toimivia katuvaloja, joiden pattereita ja lamppuja ei voisi varastaa.

Vaikeasti auki ruuvattavia älylamppuja, joissa patteri ja lamppu toimivat vain keskenään, oli olemassa. Haaviston mukaan on tärkeää saada kysyntä ja tarjonta kohtaamaan, mutta se edellyttää meiltä asiakaslähtöisempää ajattelua.

Läheskään aina suomalaisten ratkaisujen toimivuutta kohdemaan olosuhteissa ei ole testattu. Jos meidän ratkaisumme eivät toimi kehitysmaissa, ei pidä ensimmäiseksi olettaa ongelman olevan heidän tekniikassaan ja toimintatavoissaan.

*Haastattelu on tehty ennen Haaviston nimittämistä kehitysministeriksi

Rauhanews – Uutisia rauhanrakentamisesta – PAX Teemanumero