Etusivu
 

Rauhanturvaamisen konsepti uusiksi

Aseettomat rauhanturvajoukot pyrkivät uudistamaan rauhanturvaamisen toimintatapoja.
– Tarkoituksena on siirtyä valtioiden turvaamisesta inhimillisyyden ja kansalaisten turvaamiseen, kertoo Outi Arajärvi. Saksassa asuva Arajärvi kuuluu aseetonta rauhanturvaamista tekevän ja kehittävän Nonviolent Peaceforcen, NP:n johtokuntaan. Järjestö on rekisteröity Yhdysvalloissa, mutta pitää päämajaansa siviilikriisinhallinnan keskuksessa Brysselissä.

Arajärven mukaan nykyiset rauhanturvajoukot ovat kalliita ja liian hitaita. Aseeton rauhanturvaaja maksaa noin 50 000 dollaria vuodessa, kun Yhdysvaltain lähettämän sotilaan hinta kohoaa jopa miljoonaan dollariin.
– Joukkojen pitäisi olla nopeasti paikalla ennen väkivaltaa, Arajärvi muistuttaa rauhanturvaajien tehtävästä.
Sodat ovat monimutkaisia sosiaalisia kokonaisuuksia ja aseelliset rauhanturvajoukot eivät helpota rauhanrakentamisessa tarvittavien epämuodollisten kontaktien luomista ja ylläpitoa.
– Filippiiniläinen kenraali kertoi minulle, että ennen heidän piti tuhota vihollinen, mutta nyt puhua sen kanssa ja suojella siviileitä. Mutta heitä ei ollut koulutettu siihen.

Sotilaille on yhä sijansa rauhanturvaamisen remontissa. Kyse on kahdesta toisiaan täydentävästä vaihtoehdosta. Usein aseeton toiminta on soveltuvampaa varsinkin, kun keskitytään siviilien turvaamiseen.

Yksinkertaisimmillaan pelkkä ulkopuolisten läsnäolo estää väkivaltaa. Riittää, että jonkun tiedetään näkevän. NP:n rauhanstrategioihin kuuluu järjestää yhteisöissä turvallisuustapaamisia, joissa analysoidaan tilanteen kehittymistä ja varaudutaan tuleviin riskeihin. Riskien toteutuessa voidaan käyttää esimerkiksi puhelinpuu-tekniikkaa. Yhteisön turvallisuuspäällikkö hälyttää kyläpäällikön, joka soittaa NP:lle. NP:n kenttätiimi tulee paikalle joko itse tai ilmoittaa YK:n joukoille. Sudanissa NP oli ainoa, joka uskalsi lähteä paikalle yöllä.

NP:n Maguindanaon kenttätiimi tapasi klaaniväkivallan takia pakoon lähteneitä evakkoja Barangay Milebissä. Tiimi selvitti evakkojen tarpeet ja onnistui välittämään YK:ltä heille muun muassa ruoka-apua.NP:n Maguindanaon kenttätiimi tapasi klaaniväkivallan takia pakoon lähteneitä evakkoja Barangay Milebissä. Tiimi selvitti evakkojen tarpeet ja onnistui välittämään YK:ltä heille muun muassa ruoka-apua.

Mindanaolla, Filippiinien operaatiossa palveleva suomalainen Alex Virtanen on nähnyt miten aseettoman rauhanturvaamisen strategiat toimivat. Tehtävänä on löytää eri tasoilla – kylissä ja valtionjohdossa – olevat henkilöt, jotka voivat vaikuttaa tilanteeseen.
– Osapuolet kuuntelevat meitä. Heinäkuussa eräästä kylästä soitettiin tulitaistelun alkaneen. Otimme yhteyden osapuoliin, jotka suostuivat tulitaukoon. Saimme evakuoitu 34 perhettä, jotka olivat jääneet loukkuun [taisteluiden keskelle].
Työ on lisännyt osapuolten keskinäistä luottamusta. Yhteistoiminta muuttaa osapuolten rooleja.
– Siviilit suhtautuivat ennen varauksella. Nyt he antavat armeijalle luottamusta ja se voi hillitä tilannetta, Virtanen kertoo.
Myös asevoimat alkavat suhtautua kyläläisiin potentiaalisten vihollisten sijasta suojeltavina kansalaisina.

27-vuotiaalle Alex Virtaselle rauhanturvaaminen on valittu ammatti. Hän on palvellut Mindanaolla tammikuusta 2013 lähtien.27-vuotiaalle Alex Virtaselle rauhanturvaaminen on valittu ammatti. Hän on palvellut Mindanaolla tammikuusta 2013 lähtien.

Aseettomat rauhanturvajoukot

  • Nonviolent Peaceforce (NP) perustettiin vuonna 2002.
  • Suojelee siviileitä ja estää väkivaltaa konfliktialueilla sekä luo osapuolille tilaa rakentaa rauhaa.
  • Noin 150 rauhanturvaajaa kaikkiaan 49:sta kansallisuudesta.
  • Rauhanturvaoperaatiot Kaukasuksella, Etelä-Sudanissa, Myanmarissa ja Filippiineillä. Selvittää mahdollisuutta lähettää joukkoja Syyriaan.
  • Lisätietoja www.nonviolentpeaceforce.org

Rauhanews – Uutisia rauhanrakentamisesta – PAX Teemanumero