Harjoituksia

Alla olevia harjoitteita suosittelemme tehtävän luokassa ennen Rauhankoulun toimintapäivään osallistumista.

Harjoituksia voivat käyttää muutkin! Ne sopivat erinomaisesti vaikka tunnin aloittamiseen ja kiinnostuksen herättämiseen, kun käsittelette esimerkiksi globaaleja kehityskysymyksiä, ihmisoikeuksia tai yhdenvertaisuutta. 

1. IDEAPUU

Tehtävän aihe: MIKÄ MINULLE ON TÄRKEÄÄ? 

Toteutus:

  • Aluksi opettaja herättelee keskustelua, mikä ylipäätänsä on tärkeää elämässä/mitä asioita tarvitsemme hyvään elämään?
  • Oppilas saa rauhassa itse pohtia, mikä juuri hänelle on tärkeää ja kirjoittaa asioitaan ylös muistiin paperille.
  • Tässä kohtaa kannattaa haastaa ja painottaa lapsia miettimään juuri niitä ITSELLEEN tärkeitä asioita! Ja muistaa, ettei ole sellaisia kuin oikeaa ja väärää vastausta.
  • Jokaiselle jaetaan 1 A5 -paperiarkki, johon piirretän oman kämmenen ääriviivat, väritetään mieltymyksien mukaisesti sekä kirjoitetaan 3 valittua asiaa kämmenkohtaan näistä "Itselle tärkeistä asioista".
  • Lopuksi leikata käsi irti ääriviivoja pitkin ja palauttaa tuotos opettajalle.

Opettajan tehtävä on

  • Ottaa 1 A2 -arkki
  • Leikata ja liimata paperille puunrunko valitsemastaan materiaalista, esim. ruskea kartonki.
  • Liimata kaikkien lasten kädet puuhun puun "lehdiksi" niin, että lasten tekstit kuitenkin näkyvät.
  • Myös opettaja saa tehdä oman - Mikä minulle on tärkeää? - idealehden ja liimata sen sekaan

Jos olette tulossa rauhankoulupäivään, ottakaa puunne mukaan!

2. ILON KORJUU

Tavoite: saada oppilaat näkemään myönteisiä toimintoja koulussa. Pohtia pienten tekojen vaikutusta kouluviihtyvyyteen. Nimetä ja tunnistaa tekijöitä, jotka ovat myönteisen toiminnan esteenä - tunnistaminen mahdollistaa asioihin puuttumisen.

Toiminta: Oppilaat tarkkailevat muutaman päivän ajan ympäristöään koulussa ja koulumatkoilla. He keräävät havaintoja siitä "MIKÄ TEKO TAI JONKUN SANOMA ASIA EDISTI VIIHTYVYYTTÄ KOULUSSA?"

Ensin kerätään monenlaisia ajatuksia paperille ja lopuksi valitaan niistä tärkein lapulle kirjoitettavaksi. Kannattaa korostaa, ettei lapuissa saa lukea havainnoitujen ihmisten nimiä. Lappuihin ei tule myöskään kirjoittaa havainnoijan nimeä. Havainnoidut asiat voivat olla hyvinkin pieniä ja arkipäiväisiä.

Jos olette tulossa Rauhankoulupäivään, laput otetaan mukaan ja niitä voidaan käyttää materiaalina päivän aikana.
Jos purat harjoituksen itse, toimikaa esimerkiksi seuraavasti:

  • kerää laput suureen kulhoon (tai vaikka pipoon)
  • poimikaa vuorotellen yksi ja lukekaa se ääneen
  • lukija käy teippaamassa lapun taululle
  • kun kaikki laput on luettu voitte kaikki yhdessä tai opettajan johdolla ryhmitellä viihtyvyyttä edistäneet asiat: esim. iloa tuottaneet sanat, teot, koulurakennukseen tai -ruokaan liittyvät tekijät tms. Voitte myös ryhmitellä laput aiheittain: ystävällisyys, muiden toiminnan helpottaminen, naurua tuottava toiminta tms. Ryhmittely on luonnollisesti tehtävä lappujen ehdoilla.
  • Jakaantukaa 3-4 hengen ryhmiin ja valitkaa kolme haluamaanne havaintoa.

Pohtikaa ryhmissä:

  • Miksi kyseinen asia tuottaa viihtyvyyttä?
  • Tehdäänkö niitä päivittäin?
  • Mitä niiden tekeminen vaatii ihmiseltä?
  • Pätevätkö ne vain koulumaailmaan vai tuottavatko ne iloa myös muualla kuten esim. työpaikoilla ja julkisilla paikoilla?
  • Mikä estää ihmisiä tekemästä niin useammin?

Kerätkää joka ryhmältä muutama kommentti
Lopuksi jokainen kirjoittaa jonkin viihtyvyyttä edistävän asian jonka kokee luontevaksi ottaa osaksi omaa toimintaansa.
Kun on kirjoittanut lappunsa, saa pudottaa pöydällä olevaan lasipurkkiin helmen/kiven/värillisen makaronin. Lupauslapun saa pitää itsellään, lasipurkki muistuttaa niistä luokan pöydällä

3. STEREOTYPIAT

Tarvikkeet: Paperia ja kynä

Ohjaaja pyytää ryhmäläisiä kuvaamaan jotain henkilöä esittämällä kysymyksen: "Millainen on afrikkalainen? "Millainen on ruotsalainen?" Jne.
Tehtävä tehdään yksin, ja aikaa kirjoittamiseen on n. 5 minuuttia. Tämän jälkeen nimettömät laput kerätään ja luetaan millaiseksi ryhmä on kuvitellut afrikkalaisen, ruotsalaisen jne. Tämän jälkeen ohjaaja voi kertoa em. ihmisistä ja näyttää vaikkapa kuvia tai filmin. Jälkeenpäin keskustellaan miksi ryhmäläisten kuvaukset olivat ehkä puutteellisia tai pinnallisia.
Lähde: Rauhantalkoot

4.KERRO KUVASTA/ESINEESTÄ

Valitaan mielenkiintoinen kuva/esine, josta jokainen kertoo vuorollaan jotain; näin syntyy tarina.

TAI ryhmäläiset valitsevat useista kuvista itselleen oman ja kuvittelevat olevansa kuvan henkilö. Mitä hän ajattelee, millainen on ollut hänen päivänsä? Tästä voi kirjoittaa kertomuksen.
Samalle kuvan henkilölle voi myös kirjoittaa kirjeen, kutsun Suomeen; miten kuvan henkilön tulisi varustautua matkalle, mitä odottaa Suomelta, pitäisikö varoittaa jostakin? Kirjoita myös kysymyksiä, jotka auttaisivat sinua ymmärtämään kuvan henkilöä.
Lähde:Rauhantalkoot

5 KIRJOITUSKONE

Kirjoitetaan fläppitaululle erilaisia käsitteitä, kuten rauha, väkivallattomuus,
tasa-arvo, lapsen oikeudet, demokratia, väkivallattomuus, konflikti, ristiriita jne. Ollaan ringissä, jaetaan kaikille yksi tai useampi kirjain aakkosjärjestyksessä. Lopuksi jaetaan vielä välilyönti ja väliviiva ja muut mahdolliset merkit. Jokainen painaa mieleensä mitä merkit sai. Voi helpottaa muistamista mikäli kaikki vielä piirtävät omat merkkinsä eteensä ilmaan käsillään. Nyt ryhmän on tarkoitus toimia kirjoituskoneena yhdessä. Valitaan ensimmäinen sana. Kirjain kirjoitetaan taputtamalla. Puhetta ei käytetä. Jokainen seuraa mielessään missä kirjaimessa ollaan menossa. Rauhallinen tahti on hyvä. Jos sana on vaikka rauha aloitetaan hiljaisuudesta ja se jolla on r-kirjain taputtaa ensimmäisenä kätensä yhteen, a-kirjain on toinen jne. Jos halutaan haastetta, voidaan muodostaa lyhyitä lauseita yhdessä, muista tällöin myös piste.  

6.TIETOSANAKIRJA

Pienille lapuille on kirjoitettu sanoja (esim. turvallisuus, ystävyys, väkivallattomuus, ihmisoikeudet...), ryhmäläiset vetävät kukin vuorollaan yhden sanan. Heidän tulee selittää mitä sanalla tarkoitetaan.
Lähde:Rauhantalkoot

7.SYRJIVÄT VESSAT 

Keskustelkaa, mikä ero on syrjinnällä ja hyväksyttävällä erottelulla. Pohtikaa, onko kyse syrjinnästä vai hyväksyvästä erottelusta, kun rakennetaan erikseen vessat

  • pojille ja tytöille
  • tummaihoisille ja valkoihoisille
  • liikuntavammaisille ja vammattomille
  • lapsille ja aikuisille
  • rikkaille ja köyhille

Lähde: Fredi - pojat, tasa-arvo ja ihmisoikeudet, s. 44

8. MEIDÄN LUOKASSA KAIKKI TYKKÄÄ SUKLAASTA


Yrittäkää keksiä viisi asiaa, jotka yhdistävät kaikkia luokassa olijoita. Asiat voivat liittyä harrastuksiin, asioihin joista pidätte, asuinpaikkaan tms. Tärkeää on, ettei opettaja liikaa ohjaa etsintää, vaan että oppilaat joutuvat itse pohtimaan miten asiaa lähestyvät.
Voitte tehdä löytyneistä asioista luokkanne oveen julisteen, profiilin muiden nähtäväksi.
Pohtikaa kokoamisen jälkeen yllättikö jokin löytö? Luulitteko tehtävän olevan vaikeampi/helpompi? Voisivatko samat vastaukset löytyä esimerkiksi ystävyyskoululaisilta Keniasta tai Yhdysvalloista? 

9. KARTTA

Piirretään kartan ääriviivat lattiaan. Merkataan paikat missä on heidän mielestään rauhallista ja missä on rauhatonta. Käydään kartalla näissä eri paikoissa. Kuvitellaan millaista näissä paikoissa on.
Purku: Miltä tuntuu olla siellä missä on rauhallista, siellä missä rauhatonta, mitä eroa? 

10. MITÄ IHMINEN TARVITSEE ELÄÄKSEEN RAUHASSA?

Kerätkää asioita paperilapuille. Pareittain vedetään hatusta lappu ja esitetään miimisesti ilman puhetta mitä paperilla lukee, muut yrittävät arvat mistä on kysymys.

11.VÄITTÄMÄRINKI, ARVOJANA

Rinki
Tässä tehtävässä saatte ottaa kantaa kysymyksiin. Aloitetaan piirillä. Sanon kohta väitteen. Jos olet samaa mieltä väitteen kanssa ota askel eteenpäin ja katso onko joku muu samaa mieltä. Sitten vaihdat paikka jonkun kanssa tehtyäsi ensin sopimuksen katseellasi. Jos on eri mieltä tai ei oikein tiedä mitä ajattelee tai ajattelee että riippuu tilanteesta, niin jää paikalleen.
Ringissä voi ilmaista kantansa paikan vaihtamisen sijaan esimerkiksi näyttämällä peukulla mitä on mieltä, peukku ylös samaa mieltä, peukku alas erimieltä, peukku keskelle ei osaa sanoa.

Jana
Piirretään kuvitteellinen jana huoneen keskelle, toiseen päähän sana kyllä ja toiseen sana ei tai eri mieltä ja samaa mieltä. Opettaja esittää väittämiä/kysymyksiä, jotka liittyvät käsiteltyyn aiheeseen. Oppilaat siirtyvät janalla siihen kohtaan, joka vastaa heidän käsitystään asiasta. Jokaisen väitteen jälkeen kysellään halukkailta perusteluja miksi valitsivat juuri sen paikan janalla.
On hyvä käydä ainakin molemmissa ääripäissä janaa sekä keskellä.

Väittämiä voivat olla esim.

  • Koulussa on turvallista
  • Suomessa naisten ja miesten välillä on tasa-arvo
  • Jokaisella on oikeus valita asuinpaikkansa
  • On vaikea pyytää anteeksi
  • Kuolemanrangaistus pitää kieltää
  • Oman mielipiteen sanominen on helppoa
  • Kaikilla on oikeus puhtaaseen veteen

12.AJATUKSIA RAUHASTA

Tulosta seuraavat mietelauseet rauhasta. Rutista erilleen leikatut lauseet kulhoon. Oppilaat jakautuvat 3-4 hengen ryhmiin ja nostavat ryhmälleen oman lauseen. Yhdessä he pohtivat:
Mitä lauseella halutaan sanoa?

Oppilaat keksivät jonkin arkipäiväisen tilanteen, jossa ajatus todentuu. Esimerkiksi Gandhin lausuma "Rauhaan ei ole tietä, rauha on tie" = sillä on merkitystä yleisen ilmapiirin ja siten rauhan kannalta hymyiletkö aamuisin bussinkuljettajalle vai et.
Piirtävät symbolin ajatukselle, joka voi olla hyvinkin abstrakti ja luova. Voitte myös hakea koulun ympäristöstä, luonnosta jonkin kappaleen, joka kuvastaa mietelauseen ajatusta.
Käykää lauseet ja tuotokset yhdessä läpi.

Mietelauseet:

Vaarallisimpia eivät ole ns. pahat ihmiset, vaan hyvät - me kaikki, jotka pysymme välinpitämättöminä epäoikeudenmukaisuuksia ja vääryyksiä kohdatessamme.
It's not the violence of the few, but the silence of the many.
Martin Luther King

Vaikka tietäisin, että maailma tuhoutuu huomenna, istuttaisin puuntaimen vielä tänään.
Martti Luther

Pedot eivät raatele omaa heimoansa.
Me olemme kaikki Ihmisen heimoa.
Katri Vala

Jostakin syystä pidetään erityisen rohkeana ja tarkkanäköisenä sitä, että asioihin suhtaudutaan synkästi, ja tuhahdetaan halveksivasti jokaiselle joka uskaltaa hiiskahtaakin maailman valkenemisesta.
Göran Palm (ruotsalainen kriitikko, esseisti ja runoilija)

Silmä silmästä tekee koko maailman sokeaksi.
Mohandas Gandhi

Kynä on miekkaa mahtavampi
Edvard Bulver-Lytton

Sanat eivät naarmuta.
Ruandalainen sananlasku

En ole koskaan tavannut ketään, joka ei olisi ollut sotaa vastaan. Jopa Hitler ja Mussolini olivat, omien sanojensa mukaan.
David Low