Globaalit sotilasmenot kasvavat sodan, lisääntyvien jännitteiden ja epävarmuuden keskellä
Globaalit, maailman sotilasmenot kasvoivat 6.8 prosenttia reaalisesti 2023 verrattuna edelliseen vuoteen, ollen ennätyskorkea 2243 miljardia dollaria. Tämä oli jyrkin vuosittainen kasvu sotilasmenoissa maailmanlaajuisesti sitten 2009, raportoi Tukholman kansainvälinen rauhantutkimuslaitos SIPRI tänään julkaistussa raportissa.
Kolme suurinta, valtion sotilasmenoja verrattaessa, olivat jälleen: Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä, jotka kaikki lisäsivät sotilasmenojaan viime vuonna, ja vastasivat kolmistaan 53 prosentista maailman sotilasmenoista.
Venäjän sotilasmenot kasvoivat 24%, niin että ne olivat arviolta 109 miljardia dollaria vuonna 2023, mikä tarkoittaisi 57% kasvua vuodesta 2014, jolloin Venäjä valloitti Krimin. Vuonna 2023 Venäjän sotilasmenot oli 16% valtion kokonaismenoista, ja siten “sotilaallinen taakka” (sotilasmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen, BKT:hen) oli 5,9%.
Ukraina oli sotilasmenoiltaan kahdeksanneksi suurin 2023 jyrkän 51% nousun jälkeen menojen ollessa jo 64,8 miljardia dollaria. Tämä merkitsi, että Ukrainan sotilasmenot olivat 37% BKT:sta ja 58% valtion kokonaismenoista
Ukrainan sotilasmenot (2023) oli 59% suhteessa Venäjän. Ukraina sai kuitenkin sen lisäksi vuoden aikana myös vähintään 35 miljardia dollarin edestä sotilaallista apua, joista 25,4 miljardia Yhdysvalloista. Kun laskee yhteen avun ja Ukrainan omat sotilasmenot merkitsee se että Ukrainan sotilaallinen panostus vastasi noin 91% Venäjän panostuksesta.
Yhdysvallat edelleen Naton suurin rahoittaja, mutta eurooppalaiset jäsenmaat kasvattavat osuuttaan
Vuonna 2023 Naton 31 jäsenmaata laittoivat sotilaalliseen varusteluun yhteensä 1341 miljardia dollaria, mikä vastasi 55% maailman sotilasmenoista. USA:n sotilasmenot kasvoivat 2,3% , 916 miljardiin dollariin vuonna 2023, joka on 68% Naton sotilasmenoista.
Vuonna 2023 useimmat eurooppalaiset Naton jäsenmaat lisäsivät sotilasmenojaan: niiden yhteenlaskettu osuus Naton kokonaismäärästä oli 28%, korkein kymmeneen vuoteen. Loput 4% tuli Kanadasta ja Turkista.
” Kahden viime vuoden sota Ukrainassa ovat muuttaneet perusteellisesti Eurooppalaisten Nato-valtioiden turvallisuuspoliittisia näkemyksiä”, sanoi Lorenzo Scarazzato, SIPRIn sotilasmenojen ja asetuotanto-ohjelman tutkija. ”Tämä muutos uhkakuvien suhteen näkyy sotilasmenojen kasvavana osuudena BKT:sta, ja Naton minimitavoite 2 prosenttia BKT:sta nähdään nyt yhä useammin lähtökohtana eikä vaan yleisenä tavoitteena”
Kymmenen vuotta sen jälkeen, kun Naton jäsenmaat sitoutuivat muodollisesti tavoitteeseen käyttää 2% BKT:sta sotilasvoimiin, 11 Naton 31:sta jäsenmaasta saavutti tai ylitti tämän tavoitteen vuonna 2023 – suurin määrä sitoumuksen tekemisen jälkeen. Toinen tavoite – ohjata vähintään 20 prosenttia sotilasmenoista ”asehankintamenoihin ja varusteluun” – saavutti 28 Naton jäsenmaata vuonna 2023, luvun ollessa 2014 vain seitsemän.
Kiinan kasvavat sotilasmenot lisäävät naapureiden menoja
Maailman toiseksi suurin sotilasmenoihin panostava maa Kiina , osoitti armeijalle arviolta 296 miljardia dollaria vuonna 2023, mikä on 6% enemmän kuin vuonna 2022. Tämä oli 29. peräkkäinen vuosi kun Kiinan kasvattaa sotilasmenojaan. Kiinan osuus Aasian ja Oseanian alueen sotilasmenoista oli puolet. Useat Kiinan naapurimaista perustelevat omien sotilasmenojensa kasvattamista Kiinan kasvavilla varustelumenoilla.
Lähi-idän sota ja jännitteet vauhdittavat kulujen suurinta kasvua viime vuosikymmeneen
Lähi-idässä sotilasmenojen arvioitu kasvu oli 9% Niin että ne oli 200 miljardia dollaria vuonna 2023. Tämä oli alueella rajuin sotilasmenojen kasvu vuosikymmeneen.
Israelin sotilasmenot – alueen toiseksi suurimmat Saudi-Arabian jälkeen – kasvoivat 24% 27,5 miljardiin dollariin vuonna 2023. Menojen kasvu johtui pääasiassa Israelin laajamittaisesta hyökkäyksestä Gazaan vastauksena Hamasin hyökkäykseen Etelä-Israelissa lokakuussa 2023.
Lue koko Siprin tiedote täältä: https://www.sipri.org/media/press-release/2024/global-military-spending-surges-amid-war-rising-tensions-and-insecurity
Ruotsiksi :https://www.sipri.org/sites/default/files/Milex%20Press%20Release%202024%20SWE%20.pdf
Suomi kasvattaa ennätysvauhtia sotilasmenojaan
SIPRI raportoi edellisen vuoden sotilasmenot globaalisti ja maittain. Suomi kuluu niihin mahin, jotka ovat ennätysvauhtia kasvattaneet sotilasmenojaan. Suomessa puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotuksessa vuodelle 2024 oli jo yhteensä 6,2 miljardia euroa. Vuodelle 2024 ennustetusta bruttokansantuotteesta puolustusmenojen osuus olevan 2,3 prosenttia. Puolustusmateriaalihankintoihin kohdennetaan vuodelle 2024 noin 1,5 miljardia euroa.
Vuoden 2024 talousarvioehdotus sisältää lisäksi “uuden 117 miljoonan euron puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuden” (logistiikkajärjestelmän suorituskyvun nostamiseen, merivoimien raivaamiskykyä ja vedenalaista valvontaa) ja uuden 146 miljoonan euron tilausvaltuuden puolustusvoimien varaosahankintoihin sekä järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimuksiin, vuosille 2024-2028. Kehyskaudella 2024-2027 puolustusministeriön hallinnonalan määrärahataso on 6,2 miljardia euroa vuosina 2024 ja 2025. Asevoimat ja armeija on suunnilleen ainoa valtionhallinnon osa, jonka ei oleteta osallistuvan säästötalkoisin ja leikkauksiin laisinkaan.
Rauhanliitto huolissaan sotilasmenojen kasvusta
Ympäri maailmaa on meneillään Global Action Days of Military spending (LINKKI), jossa eri puolilla maailmaa halutaan kiinnittää huomiota sotilasmenojen kasvattamisen vahingollisuuteen, mutta myös militarismin ja varustelun vaikutuksesta ympäristöön ja mm. ilmastotavoitteiden saavuttamisen suhteen.
Maailman armeijat ovat vastuussa noin viidestä prosentista maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä, mutta niiden hiilijalanjälkeä ja paljoa muuta, joilla varustelu ja nyt esimerkiksi sota Ukrainassa ja monissa maissa vaikuttavat ilmastoon ja ympäristöön, seurataan huonosti.
Nyt varoja, joita voitaisiin käyttää ilmastomuutoksen lieventämiseen tai kääntämiseen sekä rauhanomaisen konfliktinratkaisujen edistämiseen, aseistariisuntaan ja kansainvälisen oikeuden vahvistamiseen liittyviin aloitteisiin, käytetään sen sijaan jo ylimilitarisoidun maailman militarisoimiseen.
Poliittiset johtajat vievät meitä kilpavarustelun kierteeseen, kun jännityksen ja turvattomuuden ja pelon lietsomiseen sijaan pitäisi olla johtajutta etsiä ratkaisuja miten ennemminkin vahvistaa ja rakentaa yhteistyövaraista maailmanpolitiikkaa, yhteiseloa valtioiden kesken, joka perustuu keskinäiseen luottamukseen, diplomatiaan ja yhteistyöhön. Nämä ovat myös aivan perustavanlaatuisia osatekijöitä ilmastouhan globaalin luonteen torjumiseksi – sotilaallinen varustelu tekee meistä puolustuskyvyttömiä ilmastokriisin aiheuttaman eksistentiaalisen uhan edessä.
Lisätietoja maailman sotilasmenojen vastaisten toimintapäivien sivuilta: https://demilitarize.org/
(tekstiä on korjattu/ editoitu 25.4 )
