Lausunto valtiovarainvaliokunnalle rauhantyön edistämisen määrärahoista

Lausunto valtiovarainvaliokunnalle 12/2015

Talousarvio momentti 29.80.50 rauhantyön edistämiseen.

Rauhanjärjestöt vetoavat, että eduskunta ei hyväksyisi esitettyjä suuria leikkauksia rauhantyön tukeen (OKM), vaan lisäisi momentille 29.80.50 vähintäänkin 128 000 euroa, mistä on olemassa myös talousarvioaloite (TAA285). Viime vuonna järjestöt hyväksyivät vaikeiden aikojen takia leikkauksen vuoden 2014 tukeen nähden, niin että tuki tänä vuonna oli OKM:n momentilla rauhantyölle 540 000 euroa. Nyt talousarviossa 2016 esitetään rauhantyöhön tukea 412 000 euroa, siis leikkausta on jo noin 24 % aiempaan tasoon nähden. Vaikka olemme tehneet työtä rauhanrahojen korottamiseksi vuosia, ymmärrämme, että taloudellisesti tiukkoina aikoina eivät rauhantyönkään rahat ole täysin koskemattomia.

Nyt esitetty leikkaus on rauhanjärjestöille liian suuri ja hankala, koska alkuperäinenkin jaettu tukimäärä on ollut pieni jakajien määrän huomioon ottaen. Erityisen huolestuttavaa on se, että olemme ymmärtäneet, että suunnitelmissa on pikkuhiljaa ajaa alas koko budjettimomentti ”eräät avustukset”. Jos tämä toteutuisi, ajettaisiin rauhantyön tukirahat kolmen vuoden jälkeen käytännössä kokonaan alas. Näin voi tapahtua, jos valtiovarainministeriö saa tahtonsa läpi, eikä eduskunta anna budjettikäsittelyn yhteydessä viestiä toisenlaisesta tahdosta.

Taustaa

Suomessa on toiminut rauhanliike jo yli sata vuotta. Ensimmäinen Rauhanliitto perustettiin jo suuriruhtinaskunta-aikana Tampereella helmikuussa 1907. Rauhantyö on pitkäjänteistä sukupolvesta toiseen kestävää paikallista ja globaalia työtä, joka käsittelee aina myös Suomen yhteiskunnallisessa keskustelussa ajankohtaisia asioita.

Maailman tilanne juuri tällä hetkellä, terrorismia vastaan käytävine sotineen ja pakolaiskriiseineen, osoittaa, kuinka tärkeää rauhan ja vakauden puolesta tehtävä jatkuva pitkäjänteinen työ on ja kuinka olennaista on aktivoida siihen kansalaisyhteiskuntaa. Siksi on tärkeää, että myös valtio tukee ihmisten toimintaa rauhan puolesta.

Laajasti ymmärrettyä rauhantyötä tukee Suomessa useampi ministeriö. Kansalaisjärjestöjen rauhantyötä tehdään ennen kaikkea yhteistyössä ”oman” ministeriömme, opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ja ns. rauhantyön edistämisen määrärahan (29.80.50) tuella. Tiettyjen teemojen osalta olemme yhteistyössä ulkoministeriön ja sisäasiainministeriön kanssa ja toimimme niiltä saatavien pienempien, lyhytkestoisten projektiavustusten turvin.

Nyt leikkausten myötä suuresta osasta projektiavustuksia on luovuttu. Ennen edellistä lamaa rauhanliike sai suhteellisesti ottaen nykyistä parempaa tukea. Vuonna 1992 kansalaisjärjestöjen rauhantyön edistämisen määrärahoista leikattiin 70 %, eikä tasoa ole sen jälkeen koskaan palautettu. Kaksi kertaa leikkauksen jälkeen on rauhantyön määrärahaan saatu pieni tasokorotus, joista toisen yhteydessä määrärahaa korotettiin 560 000 euroon, joka se on ollut vuoteen 2014 asti. Pari kertaa valtiovarainministeriö on esittänyt leikkausta tukeen, mutta eduskunta on budjettikäsittelyssä torjunut leikkaukset.

Viime vuosina 29–33 järjestöä on hakenut rauhantyön avustusta ja 20–23 niistä on saanut myönteisen päätöksen. Toiminta-avustusta saavista vain Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund, Suomen Rauhanpuolustajat, Suomen Sadankomitea ja Rauhankasvatusinstituutti ylläpitävät vakinaista toimistoa ja niillä on vakituista henkilökuntaa. Suomen Kristillinen Rauhanliike ja taiteilijoiden rauhanjärjestö PAND ovat saaneet myös toiminta-avustusta, mutta niillä ei ole vakituista toimistoa eikä palkattua henkilökuntaa. Muiden rauhanjärjestöjen, toimintaryhmien ja alan verkostojen vuosittaiset avustukset tältä momentilta ovat olleet enemmän projektiluontoisia, vaikkakin yhtä lailla toiminnan moninaisuuden kannalta tärkeitä.

Yleisesti olemme katsoneet, että valtion rahallinen tuki järjestöjen ja kansalaisten rauhantyöhön on ollut vaatimatonta tekemäämme ruohonjuuritason koulutus-, vaikuttamis- ja viestintätyön laajuuteen nähden. Rauhantyön määräraha on jo tähänkin asti ollut jäljessä yleisestä kansalaisjärjestörahoituksen kehityksestä.

Mitä rauhanjärjestöt tekevät tänä päivänä

Rauhanjärjestöt tekevät väkivallattomuutta edistävää rauhankasvatustyötä ja tukevat eri tavoin kouluja ja opettajia näiden kasvatustehtävässä omalla osaamisalueellaan. Julkaisutyö on mittavaa (useampi uusi kirja vuodessa ja käännöstoiminta). Vaikuttamis- ja viestintätyö eri puolilla Suomea on perinteistä toimintaa (kiertävät näyttelyt, yleisötilaisuudet, toritapahtumat, esitteet, mediatuotteet, teemapäivät ja -leirit, kansainvälisten vieraiden tapaamiset, tausta-aineistoja ja lausuntoja ministeriöille ja kansanedustajille).

Vaikka ehdoton pääpaino on Suomessa tehtävässä valistus-, tiedotus- ja kasvatustyössä eri keinoin, tukevat rauhanjärjestöt kansalaisten osallistumista myös kansainväliseen globaaliin rauhantyöhön. Tuomme kansalaisliikkeiden toiminnasta ideoita ja ajatuksia Suomeen ja viemme suomalaisten näkökulmia ja -kantoja kansainväliseen keskusteluun. Teemme tunnetuksi YK:n ja muiden Suomellekin tärkeiden kansainvälisten instituutioiden työtä. Järjestöjen ihmiset toimivat useasti asiantuntijaroolissa eri prosesseissa ja tuovat kuuluviin kansalaisyhteiskunnan ääntä mm. YK:n konferensseissa.

Mittavasta työsarasta huolimatta rauhantyö on perustunut ja tulee aina perustumaan pääosin vapaaehtoistyöhön. Valtionavulla varmistetaan toiminnan jatkuvuus. Järjestöt voivat toiminnan lisäksi ja mahdollistamiseksi ylläpitää perusrakenteita, jonka puitteissa aktiivit voivat toimia. Rauhanjärjestöistä vain muutamalla on ylipäänsä ollut mahdollista pitää palkattua henkilökuntaa tai vakituisia toimitiloja, mikä kuitenkin nykypäivänä on välttämätöntä, jotta varmistetaan työn jatkuvuus.

Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund
Suomen Rauhanpuolustajat
Suomen Sadankomitea
Suomen Kristillinen Rauhanliike RKI
Rauhankasvatusinstituutti
Tekniikka elämää palvelemaan
Psykologien sosiaalinen vastuu
Lääkärin Sosiaalinen vastuu
PAND – taiteilijat rauhan puolesta