Rauhanjärjestöjen turvallisuuspolitiiikan varjoselonteko 2004

Suomen Rauhanliiton ja Suomen Sadankomitealiiton turvallisuuspoliittinen työryhmä julkaisi  tiistaina 11.5. 2004 vaihtoehtoisen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon, jossa hahmotellaan turvallisuuspolitiikan suuntauksia ja vaihtoehtoja.

Suomen turvallisuuspoliittisen aseman kannalta merkityksellisintä on turvallisuuspolitiikan globaali perspektiivi. Sen onnistuminen tai epäonnistuminen riippuu yhä suuremmassa määrin Euroopan turvallisuudesta. Tärkeintä on vaikuttaa Euroopan unionin turvallisuus­politiikkaan. Monenkeskistä globalisaation hallintaa, YK:n toimintaa ja konfliktien ennaltaehkäisyä tukeva unioni on paras turvallisuuden tae.

Puolustuspolitiikka joutuu vähitellen luopumaan erityisasemastaan ja antamaan etusijan turvallisuuspolitiikan muille elementeille. Niissä korostuvat poliittiset, kauppa- ja kehitys­suhteet, rauhan edellytysten lujittaminen, ihmisoikeuksien puolustaminen, konfliktien ehkäisy, kriisinhallinta ja humanitaarinen toiminta kaikkialla maailmassa sekä konfliktien jälkihoito.

Euroopan unionin merkitys maailmanpolitiikassa kasvaa. Siksi on järkevää, että tulevaisuu­dessa unioni edistäisi yleisinhimillisiä, globaaleja arvoja ja turvallisuus­intressejä. Perustus­laillinen sopimus on jäsenmaiden välinen sopimus, jolla ne vahvistavat unionina itsenäi­senä poliittisena toimijana. Turvallisuuspolitiikka on sopimushankkeen ydin.

Etelän ja pohjoisen välinen kuilu on globaali turvallisuushaaste, johon vastataan hyvällä globaalihallinnolla ja aktiivisella kehityspolitiikalla. Inhimillisen turvallisuuden ohjelman tulisi pitää sisällään kauppapolitiikkaa, joka auttaa kehitysmaita hyötymään viennistään ja se edellyttää useissa tapauksissa velkojen anteeksi antoa.

Naton tulevasta roolista ja tehtäväkentästä käydään vilkasta keskustelua, mutta tällä hetkellä siitä ei voida sanoa mitään varmaa vaan ainoastaan esittää olettamuksia. Selonteossamme hahmotetaan Naton tulevaisuudesta viisi skenaariota, jotka ovat: hajaantuva Nato, rauhanturvatehtäviin keskittyvä Nato, Nato perinteisenä puolustus­liittona, terrorismin vastaiseen toimintaan keskittyvä Nato ja Nato EU:n ja Yhdysvaltojen sotilasyhteistyön välineenä.

Esitetyistä viidestä skenaariosta ainoastaan rauhanturvatoimintaan keskittyvä Nato voisi olla Suomen kannalta kiinnostava vaihtoehto. Tässäkään vaihtoehdossa Suomen jäsenyys Natossa ei olisi itsestään selvyys, koska Natolle olisi eniten hyötyä myös sotilaallisesti liittoutumattomien maiden olemassaolosta ja niiden aktiivisesta yhteistyöstä Naton kanssa.

Puolustusjärjestelmän kehittämisessä on viimeisten kymmenen vuoden aikana epäonnistuttu pitämällä kiinni vanhentuneista uhkakuvista. Painopisteen siirtäminen strategisen iskun ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan sekä kriisinhallintakyvyn rakentaminen olivat realistisia valintoja, mutta massa-armeijan todellisiin ongelmiin ei ole uskallettu puuttua.

Yritykset ylläpitää kylmän sodan tuhoamistaisteluja varten suunniteltujen yksiköiden iskukykyä ovat käyneet sotateknologian kehittyessä ja monipuolistuessa yhä kalliimmiksi, eivätkä mitenkään vastaa Suomen turvallisuuspoliittisia tarpeita. Kansainvälistä kriisinhallintaa tai strategisen iskun ehkäisyä varten ei kannata varustaa ja kouluttaa 350.000 henkilön reserviä.

Selonteossamme esitetään yhdeksän Suomen turvallisuuspolitiikan keskeistä tavoitetta, joissa korostuu kokonaisvaltainen näkökulma turvallisuuspolitiikkaan. Suomen on luovuttava vanhakantaisesta kansallisen turvallisuuden korostamisesta ja osallistuttava aktiivisesti yhteisöllisen turvallisuuden rakentamiseen niin Euroopassa kuin globaalilla tasolla. Aloitteellisuus konfliktien ratkaisuissa ja globalisaation hallinnassa ovat myös turvallisuuspolitiikkamme keskeisiä pilareita.

Aseidenriisunta on myös nostettava keskeiselle sijalle turvallisuuspolitiikassamme. Liittyminen Ottawan miinakieltosopimukseen ja tavanomaisten aseiden rajoituksia koskevaan TAE-sopimukseen ovat keinoja edistää osaltaan aseidenriisuntaa. Aseviennin, erityisesti pienaseiden, valvonnan tehostamiseen tarvitaan sekä Suomen että EU:n toimia.


Lisätietoja:

Timo Mielonen 040-771 3418.

Suomen Rauhanliitto Suomen Sadankomitealiitto
Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki
www.sadankomitea.fi
www.rauhanliitto.fi


 


Suomen turvallisuuspoliittisen aseman kannalta merkityksellisin