Ydinasekielto: Neuvottelut 15.6.-7.7.2017

Tämä on seurantasivu toiselle neuvottelukierrokselle ydinaseet kieltävästä sopimuksesta. Ydinasekiellosta neuvotellaan 15.6.-7.7.2017.

Valmistaudu historiallisiin neuvotteluihin ja lue taustapaperi ydinasekiellosta ja perustiedot ydinaseriisunnasta sivuiltamme ja lisää ydinasekiellosta kansainvälisen ICAN- kampanjaverkoston neuvottelusivuilta!

Katso myös englanninkieliset seurantasivut Live updates (ICAN) ja Nuclear Ban Daily (Reaching Critical Will), joita käytetään paljon tämänkin sivun lähteinä.

 

7.7.2017

Ydinasekieltosopimuksen lopullinen luonnos (julkaistu 7.7.) löytyy täältä.

 

6.7.2017

Viime päivät valtiot ovat käyneet läpi maanantaina julkaistua sopimuksen kolmatta luonnosversiota. Neuvottelijoiden selkeä tahto on saada sopimus hyväksyttyä perjantaina 7.7. Tänään 6.7. neuvotteluihin osallistuvat valtiot saavat nähtäväkseen sopimustekstin hyväksyttäväksi tarkoitetun version. Tämä versio on lähetetty myös käännettäväksi kaikille YK:n virallisille kielille.

 

3.7.2017

New Yorkin ydinasekieltosopimusneuvottelujen aikatauluun on merkitty kohta sopimuksen hyväksymiselle: perjantaina 7.7. klo 10 paikallista aikaa. Todennäköisesti sopimuksen hyväksymisessä voi mennä pidempään. Jos hyväksymisestä ei onnistuta päättämään konsensuksella, siitä pidetään äänestys.

Jos tai kun sopimus hyväksytään, se avautuu allekirjoituksille YK:n päämajassa New Yorkissa tämän vuoden syyskuussa. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen valtioiden on myös ratifioitava se. Tämä vaatii yleensä lainsäädännöllisiä muutoksia, minkä vuoksi prosessissa voi kestää jonkin aikaa. Sopimus astuu voimaan, kun 40 tai 50 valtiota (riippuen sopimustekstin lopullisesta muotoilusta) on ratifioinut sen.

Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg on paikalla neuvotteluissa koko niiden viimeisen viikon ajan.

 

 

29.6.2017

Ydinasekiellosta on neuvoteltu viime päivinä lähinnä suljettujen ovien takana. Viime viikon lopulla ja tämän viikon alussa kansalaisyhteiskunnan toimijat eivät saaneet osallistua neuvotteluihi, mutta tämän viikon aikana he ovat kuitenkin pystyneet osallistumaan.

 

27.6.2017

Kansainvälinen ICAN-verkosto pitää ydinasekieltosopimuksen toista luonnosversiota selkeämpänä ja vahvempana kuin ensimmäistä. Suunta on oikea, mutta kehitettävääkin löytyy vielä. Kaikista tärkeintä olisi varmistaa, että sopimuksessa tuomitaan ydinaseiden käyttö tai sen valmistelu riittävän selkeästi.

 

Kansainvälinen Punainen Risti julkaisi videon ydinaseiden humanitaarisista vaikutuksista ydinaseiskusta selviytyneen näkökulmasta. Video (englanniksi) löytyy linkin takaa:

 

22.06.17

Ydinasekieltosopimusta on vastustettu väittämällä, että sopimus heikentäisi ydinsulkusopimusta. Myös Suomi on käyttänyt tätä argumenttia perustellessaan jäämistään pois neuvotteluista. Ydinsulkusopimuksen ja ydinaseet kieltävän sopimuksen suhteesta keskusteltiin jälleen tällä viikolla New Yorkissa. Tarkemman selostuksen aiheesta voit lukea Reaching Critical Willin sivuilta (englanniksi).

 

 

Ydinasekieltosopimus on humanitaarinen instrumentti, jonka oikeuttamiseksi ja prosessin aikaansaamiseksi on käytetty tarinoita ja esimerkkejä ydinräjähdyksistä käsrineiltä yhteistöiltä. Tämänkin vuoksi on oleellista, että sopimuksessa huolehditaan uhreista ja vahingoittuneesta ympäristöstä.

Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten lisäksi myös ydinaseiden testaus, kehitys ja tuotanto ovat aiheuttaneet vakavaa, elinikäistä, sukupolvelta toiselle siirtyvää vahinkoa. Säteily voi aiheuttaa sairauksia vuosikymmenienkin päästä. Samoin ympäristön saastumisella on pitkäaikaisia seurauksia. Ydinräjähdysten uhreista suhteettoman suuri osuus on naisia ja alkuperäiskansojen jäseniä.

Tiistaina ydinasekieltoneuvotteluissa keskusteltiin valtioiden toimintavelvoitteista: esimerkiksi siitä, millaisia avustusmekanismeja sopimuksen kuuluu luoda ydinräjähdysten uhrien auttamiseksi ja ympäristövaikutusten korjaamiseksi. 

Keskustelua käytiin muun muassa siitä, kenellä on ensisijainen auttamisvelvoite. Jotkut delegaatiot olivat sitä mieltä, että ensisijainen velvollisuus uhrien auttamiseen on valtioilla, jotka aiheuttivat vahingon. Kuitenkin muut maat ovat huomauttaneet, että ensisijainen vastuu uhrien oikeuksista on valtioilla, joiden oikeusjärjestelmän piirissä he asuvat tai työskentelevät. Jotkut valtiot myös ehdottivat, että sopimusosapuolet tulisi velvoittaa antamaan avustusta silloin kun sitä pyydetään. Joka tapauksessa hyvien sääntöjen luominen yhteistyölle ja uhrien auttamiselle on oleellista.

 

20.6.2017

 

Raportit New Yorkista kertovat, että ydinasekieltoneuvotteluiden tunnelma on rakentava ja dynaaminen. Juuri tämän vuoksi monet kommentaattorit ovat toiveikkaita neuvotteluiden tulosten suhteen. Kaikki osallistuvat valtiot todella jakavat neuvotteluiden päämäärän, ydinaseiden kieltämisen, ja sen vuoksi neuvottelut itsessään ovat nopeat, totesi Suomen ICAN-verkostossa vaikuttava Claus Montonen Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman haastattelussa.

Erimielisyyksiäkin kuitenkin on. Joidenkin valtioiden päämäärä neuvotteluissa on saada tarkat perusteet ja selkeät kiellot. Toiset haluavat tuoda esille yleistä turhautumistaan tai sitoutumistaan aseistariisuntaan. Jotkut haluavat selvästi konkreettisia vaikutuksia toimintaan ja ydinaseiden ylläpitämisen mahdollistaviin käytäntöihin, kun taas toiset eivät halua lisätä sopimukseen liikaa sellaisia elementtejä, jotka edellyttäisivät toiminnan muutosta omalta maalta.

Perjantaina suuri osa maista tuki ydinaseiden käytön sotilaallisten valmistelujen kieltämistä. Päivän aikana keskusteltiin myös esimerkiksi siitä, millä tavoin valtioita voi edellyttää estämään ydinaseiden kuljettamisen alueensa läpi. Esimerkiksi Ecuadorin delegaatti huomautti, että Ydinaineiden turvajärjestelyjä koskevassa yleissopimuksessa kielletään jo ydinaineiden kuljetus valtion alueen kautta tai vesiteitse, ja kysyi, miksi ydinaseidenkin kuljetus ei voisi näin ollen olla kiellettyä. Samoin YK:n turvallisuusneuvoston resoluutio 1540 (2004) velvoittaa valtiot jo ylläpitämään asianmukaisia rajakontrolleja havaitakseen, ja estääkseen ydin- sekä kemiallisten ja biologisten aseiden leviäminen.

Maanantaina neuvotteluissa käsiteltiin sopimuksen artikloita 2-5. Samalla käsiteltiin yhtä ydinasekieltosopimuksen monimutkaisimmista kysymyksistä: sitä, kuinka kieltosopimuksessa pitäisi käsitellä ydinaseriisuntaa.

Yksikään tämänhetkisistä yhdeksästä ydinasevaltiosta ei osallistu neuvotteluihin. Osa niistä on kuitenkin sanonut periaatteesssa tukevansa ydinaseriisuntaa. Kuitenkin, vaikka aseistariisunta sisältyy esimerkiksi ydinsulkusopimukseen, on sen toteuttaminen käytännössä pysähdyksissä. Juuri tämän takia niin monet valtiot haluavat ydinasekiellon.

Sopimustekstissä ydinaseriisuntaa voitaisiin käsitellä muutamalla eri tavalla. Sopimukseen voitaisiin sisällyttää kieltoja, jotka vaikuttaisivat ydinaseiden ylläpitoon ja sitä tukeviin valtioihin. Toisaalta tekstiin voitaisiin sisällyttää suuntaviivat tulevaisuudessa tehtävälle aseistariisunnalle. Kieltosopimuksen ensimmäinen luonnos ei salli ydinaseita hallussaan pitävien valtioiden liittymistä sopimukseen. Nyt keskusteltiin myös siitä, pitäisikö liittymisen olla mahdollista jo ennen kaikkien valtion hallussa olevien ydinaseiden hävittämistä – ja kuinka aseistariisunta voitaisiin varmentaa.

 

Kansainvälisen ICAN-verkoston mielestä ydinaseiden hävittämisen pitää ehdottomasti olla ehto kieltosopimukseen liittymiselle. Sopimukseen liittyviltä ydinasevaltioilta pitäisi edellyttää selkeää, tietyn aikataulun puitteissa tapahtuvaa suunnitelmaa ydinaseista luopumiseksi. Vastaavaa suunnitelmaa pitäisi edellyttää myös niiltä mailta, joiden alueella on muiden valtioiden ydinaseita. 

YK:n sisäiset tapahtumat eivät tapahdu tyhjiössä. Lauantaina tuhannet aktivistit ainakin 200 paikkakunnalla eri puolilla maailmaa osoittivat mieltään ydinaseita vastaan. Kansainvälisen tempauksen päätapahtuma oli Women’s International League for Peace and Freedom -järjestön järjestämä naisten marssi  Bryant Parkista YK:n päämajalle.

 

19.6.2017 

Viikonloppuna tuhannet marssivat ydinasekiellon puolesta eri puolilla maailmaa. Teemana olivat naiset ja ydinaseriisunta. Naisilla on vahva rooli ydinasekieltoon tähtäävän kansalaisliikkeen johdoss, ja toisaalta ydinaseilla on monia erityisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuvia vaikutuksia. 

 

 

17.6.2017

Maailmanpolitiikan arkipäivää: Hiroshiman uhrit vetoavat ydinasekiellon puolesta

 

16.6.2017

Neuvottelujen ensimmäisenä päivänä (illalla ja yöllä 15.6. Suomen aikaa) keskityttiin siihen, kuinka ydinaseiden katastrofaaliset humanitaariset vaikutukset pitäisi ilmaista sopimuksen esipuheessa. Valtiot esittivät konkreettisia ehdotuksia ja tarkennuksia sopimuksen ensimmäisten kappaleiden kieleen.

Ehdotuksissa käsiteltiin muun muassa ydinaseiden sukupuolistuneiden vaikutusten tarkempaa huomioimista sekä tällä hetkellä sopimustekstistä puuttuvaa alkuperäiskansojen aseman huomioimista. Eri puolilla maailmaa tehtyjen ydinkokeiden vaikutukset ovat kohdistuneet erityisesti alkuperäiskansoihin, joiden alueilla kokeita on tehty.

Toiveet neuvotteluissa ovat korkealla: useat osallistuvista valtioista ja muista paikallaolijoista olivat toiveikkaita sen suhteen, että neuvottelut saataisiin päätökseen ja sopimus hyväksyttyä 7.7. mennessä.

 

15.6.2017

Tämän ja seuraavan viikon aikana neuvotteluissa käydään läpi
sopimusluonnosta, jonka neuvottelujen puheenjohtaja Elayne Whyte Gómez
jakoi 22. toukokuuta. Ydinaseriisunnan puolesta työskentelevät
kansalaisjärjestöt ovat ottaneet luonnoksen vastaan myönteisin mielin. Sopimusluonnosta
on kiitetty muun muassa siitä, että se ottaa jo lähtökohdissaan huomioon
ydinaseiden katastrofaaliset humanitaariset vaikutukset.

Reaching Critical Will ehdottaa lisää kieltoja ydinaseiden käytön suunnittelulle ja valmistelemiselle, sekä ydinaseiden siirtämiselle. Nämä kiellot kieltäisivät ydinaseilla uhkailun kannalta oleellisimmat toiminnot. Selkeä rahoituksen kielto auttaisi myös selventämään sopimuksen toteutusta.

Sopimusluonnoksen artiklat 2-5 käsittelevät tapoja, joilla ydinasevaltiot voisivat tehdä yhteistyötä ydinaseriisunnassa sopimuksen jäsenmaiden kanssa ja kuinka ydinaseriisunta todennettaisiin. Sopimuksen pitää sisältää selkeä velvoite ydinasevarastojen tuhoamiseen. Muutoksia tarvitaan myös vahvistamaan uhrien avustukseen, ympäristön parannukseen, sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja avustukseen liittyviä kohtia.

 

14.6.2017

 

13.6.2017

Tiedote: YK:n neuvottelut ydinasekiellosta jatkuvat 15.6. – sopimus ehkä jo tänä kesänä 

Neuvottelut ydinaseet kieltävästä sopimuksesta saavat tällä viikolla jatkoa YK:ssa. Arviolta 130 maata osallistuu 15.6.-7.7. käytäviin neuvotteluihin, joiden tavoitteena on laatia maailman ensimmäinen ydinasekieltosopimus. Suomi on ilmoittanut, ettei aio olla edes paikalla neuvotteluissa.

”On todella kummallista, että Suomi ei suostu tulemaan edes paikalle neuvotteluihin”, sanoo Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg, ja jatkaa: ”Suomi on valinnut viiteryhmäkseen ydinasevaltiot ja niiden kanssa sotilaallisesti liittoutuneet maat, vaikka vaihtoehtona olisi ollut meille luontevampien Ruotsin, Irlannin ja Itävallan seura. Kaikki kolme olivat läsnä neuvottelujen ensimmäisellä kierroksella.” 

 

 

LiiteKoko
ICAN Ydinaseiden kieltosopimus taustatietoa.pdf70.87 Kt