Rauhanjärjestöt asevalvontaraportista: Suomen on lopetettava asekauppa sotaa käyviin maihin

Rauhanjärjestöt Rauhanliitto ja Sadankomitea ovat huolissaan Suomen aseviennistä, joka kohdistuu aiempaa enemmän Euroopan unionin ulkopuolelle, erityisesti Lähi-itään. Rauhanjärjestöt vaativat, että Suomi pitää kiinni kansainvälisistä sopimuksistaan ja lopettaa asekaupan ihmisoikeuksia rikkovien ja sotaa käyvien maiden kanssa.

Ajatushautomo SaferGloben 24.10. julkaistavan Suomen asevalvontaraportin mukaan Lähi-idästä on tullut Suomen aseviennin kärkialue. Suomesta vietiin aseita Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin yli 30 miljoonalla eurolla vuonna 2015. Lisäksi Patrialle myönnettiin marraskuussa 2015 lupa panssariajoneuvojen vientiin Arabiemiraatteihin. Rauhanliitto ja Sadankomitea esittivät valtioneuvostolle vientiluvan peruuttamista, mutta esitys tyrmättiin.

Rauhanjärjestöt vaativat, että hallitus käyttäisi entistä tarkempaa harkintaa vientilupien myöntämisessä, mutta tekisi myös jo annettujen lupien uudelleen arviointia. Vientiluvan peruuttaminen on mahdollista, mikäli esimerkiksi kohdemaan olosuhteissa on tapahtunut oleellinen muutos. Kaikkiaan sotatuotteille myönnettiin viime vuonna yli 300 vientilupaa, mikä on kolmanneksen enemmän kuin vuonna 2014. Yhtään myönnettyä vientilupaa ei evätty, eikä tiedossa ole, että aikaisemminkaan näin olisi tapahtunut.

Vuonna 2014 ulkoasiainministeriö kertoi Suomen tiukentaneen asevientiä Saudi-Arabiaan ja Lähi-idän maihin. Juha Sipilän hallitus on ilmeisestikin sivuuttanut linjauksen, sillä kesäkuussa Suomi ja Saudi-Arabia allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan puolustusmateriaalialan yhteistyöstä. 

Euroopan parlamentti asettui keväällä tukemaan asevientikieltoa Saudi-Arabiaan. Tämä asettaa Suomen aseviennin outoon valoon. "Vaikka parlamentin päätös ei ole jäsenmaita sitova, se kuvaa EU:n yleislinjaa, jota Suomi sanoo noudattavansa. Olisi hyvä nähdä tämän toteutuvan", Rauhaliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius huomauttaa.

Ulkoasiainministeriön mukaan "Suomi tekee Lähi-itään suuntautuvien vientilupien kohdalla tapauskohtaisen harkinnan ja pyrkii noudattamaan EU:n yleislinjaa". Suomen käytäntö kuitenkin poikkeaa esimerkiksi Ruotsista ja Saksasta, jotka ovat keskeyttäneet oman asevientinsä Saudi-Arabiaan.

Suomi valittiin elokuussa kansainvälisen asekauppasopimuksen puheenjohtajamaaksi. ”Suomen tulisi toimia omassa asevalvonnassaan esimerkillisesti ja näyttää muille maille mallia eikä mennä siitä mistä rima on matalin. Suomella on nyt mahdollisuus muuttaa EU:n yleislinjaa yhteisesti sovitun mukaiseksi”, Lodenius esittää.

”Suomen asevienti Saudi-Arabiaan, Arabiemiraatteihin ja muualle Lähi-itään on ongelmallista erityisesti kolmesta syystä. Ensinnäkin, Saudi-Arabian johtama liittouma sotii Jemenissä, eikä sotaa käyvään maahan pitäisi viedä aseita. Toiseksi, Lähi-itä on erittäin konfliktiherkkä alue jossa on nytkin meneillään useita aseellisia konflikteja. Alueelle vietävät aseet ylläpitävät tilannetta eikä Suomi voi olla varma, kenelle aseet lopulta päätyvät. Kolmanneksi, asekauppa autoritaaristen ja ihmisoikeuksia polkevien hallitusten kanssa antaa osaltaan hiljaisen tuen näille”, Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen toteaa.

Lähi-itä ei ole ainoa ihmisoikeuksien kannalta ongelmallinen alue. Pienaseiden ja patruunoiden vieminen ihmisoikeusrikkomuksistaan tunnettuihin Kazakstaniin, Uzbekistaniin, Turkmenistaniin ja Turkkiin on hyvin kyseenalaista. "Suomi on korostanut tekevänsä vientilupapäätöksiä sen mukaan, voidaanko vietävää tuotetta käyttää ihmisoikeusloukkauksiin. Patruunat ja käsiaseet jos mitkä ovat riskialttiita", Lahtinen painottaa.

Rauhanjärjestöt kehottavat hallitusta tekemään asevalvonnan suhteen uudelleen arviointia ja pyrkimään parempaan ennakointiin. Esimerkiksi Turkkia voidaan pitää huolestuttavana esimerkkinä siitä miten nopeasti valtion poliittinen tilanne voi muuttua ja sen myötä asevienti maahan muuttaa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia.