Miten aseteollisuus kaappaa EU:n puolustuspolitiikan omiin tarkoituksiinsa – uusi raportti aseteollisuuden lobbauksesta EU:ssa

Tiedote 17.10.2017

Aseteolllisuuden edustajat ovat osallistuneet tiiviisti EU:n päätöksentekoon alansa rahoituksesta, kertoo uusi raportti. Belgialaisen Vredesactie-järjestön julkaiseman raportin mukaan aseteollisuuden lobbarit ovat osallistuneet EU:n puolustusrahastoa koskevan päätöksenteon joka vaiheeseen. Samanaikaisesti Euroopan parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan vaikuttamismahdollisuudet ovat jääneet heikoiksi, mikä herättää vakavia kysymyksiä valmistelun legitimisyyden puutteesta ja demokrativajeesta.

Euroopan Unioni suunnittelee käyttävänsä 40 miljardia euroa uusien aseiden kehittämiseen ja hankkimiseen seuraavien 10 vuoden aikana. Suuri osa tästä rahasta kanavoidaan EU:n puolustusrahaston kautta, ja sillä tuetaan käytännössä aseteollisuuden tuotekehittelyä. Rahaston valmisteluprosessin aikana on nostettu esille kritiikkiä avoimuuden puutteesta. Euroopan komissio nimitti rahaston valmisteluun asiantuntijaryhmän (Group of personalities), jota ei rekisteröity EU:n asiantuntijaryhmänä ja jonka 16 jäsenestä kymmenellä oli kytköksiä aseteollisuuteen.

"Yritysten kohtuuttoman suuri vaikutusvalta päätöksentekoprosessin joka tasolla on johtanut lopputulokseen, joka ottaa huomioon vain talouden. Tämä jättää päätöksenteon demokraattisen legitimiteetin kyseenalaiseksi", sanoo tutkija Bram Vranken Vredesactie-järjestöstä.

Puolustusrahaston kautta EU:ssa päätetään aseiden kehittämistuista ja hankinnoista vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinnoista ja esimerkiksi siitä, mitä aseita pitäisi kehittää ja mihin tarkoituksiin, ei kuitenkaan ole käyty julkista keskustelua.

Nyt kehitettävät aseteknologiat muokkaavat tulevaisuuden sodankäyntiä. Investointeja tehdään esimerkiksi autonomisten asejärjestelmien kehittelyyn, vaikka sekä Euroopan parlamentti että tiedeyhteisö on varoittanut niistä ja kehottanut selvittämään autonomisten aseiden eli niin kutsuttujen robottiaseiden kieltämistä.

Rauhanjärjestöt Rauhanliitto ja Sadankomitea peräävät demokraattista keskustelua ja EU:n sotateollisuuteen liittyvien budjettivalintojen uudelleenarviointia. Järjestöjen mielestä aseteollisuutta ei pidä kohdella kuin mitä tahansa tavanomaista yritystoimintaa. EU:n budjettia ja turvallisuuspolitiikan suuntaa koskevista aiheista on pystyttävä käymään kunnollista julkista keskustelua.