– 24.8.2018

Lausunto siviilipalveluslain muutoksista

Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund
24.8.2018

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi siviilipalveluslain muuttamiseksi ja siviilipalveluslain muutostarpeita selvittäneen työryhmän muistiosta

TEM/2114/00.04.01/2017

Rauhanliitto kiittää mahdollisuudesta lausua lakiesityksen luonnoksesta ja sitä taustoittavasta työryhmämietinnöstä.

Yleistä

Liitto yhtyy pääosin Aseistakieltäytyjäliiton edustajien jättämään eriävään mielipiteeseen työryhmän mietintöön.

Lakiesityksen perusteluteksteissä tulisi mainita, että valmisteluvaiheen työryhmän esitys ei ollut yksimielinen.

Lakiesityksen luonnosta koskien liitto toivoo, että sitä kuullaan luonnosta edelleen kehitettäessä.

On aiheellista todeta, että tämä siviilipalvelun kehittämisvaihe on seurausta puolustusministeriön aloitteesta. Hallinnon tarkoitussidonnaisuusperiaatteen kannalta on kyseenalaista, että puolustusministeriö puuttuu toistuvasti työministeriön hallinnonalan toimintaan ja linjauksiin sen siviilipalveluspolitiikassa. Tällaista ei perustele sen paremmin ministeriöiden yhteistoiminta kuin siviilipalveluksen vaihtoehtoispalvelun luonne.

Siviilipalvelun kehittämisen keskeisiä kysymyksiä on puolustusministeriön pitkäaikainen pyrkimys sitoa se monin eri tavoin kokonaismaanpuolustukseen. Palvelusmuodon perusta on kuitenkin selkeästi vaihtoehtoisen palvelusmuodon tarjoaminen vakaumuksellisille aseistakieltäytyjille. Tästä lähtökohdasta on pidettävä kiinni.

8 § Siviilipalveluspaikat

Sote- ja maakuntauudistushanke vaikuttaa toteutuessaan pelastuslaitoksiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Työryhmän esitykseen ja lakiluonnokseen ei ole saatu viimeisimpiä mainituista lakiesityksistä eduskuntakäsittelyssä löytyneitä ongelmia. Työryhmä ja lakiluonnos lähtevät siitä, että siviilipalvelun suorittaminen on mahdollista esim. vaaditun luvan saaneissa osakeyhtiömuotoisissa koulutuksen järjestäjissä, mutta sosiaali- ja terveyspalvelujen liikelaitoksissa palvelu olisi mahdollista vain, jos tällainen työvoima ei aiheuta markkina- tai kilpailuoikeudellisia häiriöitä muulle liiketoiminnalle.

Lakiluonnoksessa asiaa käsitellään huomattavan vähän, eikä siinä huomioida uusia EU-tuomioistuimen ratkaisuja aiheesta. Koska mahdollisesta haitasta markkinoille saadaan selvyys vasta komission tai EUn tuomioistuimen (yritysten nostaman kanteen seurauksena) tekemän päätöksen jälkeen, tulisi varovaisuusperiaatetta noudattaen harkita, että hallitus hankkisi mahdollisuuksien mukaan asian ennakkopäätöksen EU:lta.

Pelastusopiston lisääminen erikseen siviilipalveluslain palvelupaikkaluetteloon ja liikekannallepanon aikaiseksi palvelupaikaksi ei ole perusteltua.

Siviilipalvelusvelvollisten ohjaaminen ja velvoittaminen palo- ja pelastustoimeen, erityisesti sisäministeriön alaiseen valtion ylläpitämään Pelastusopistoon ei näytä hyvin vastaavan opistoa koskevaa lakia (”…muut soveltuvat tehtävät”).

Edes tällä hetkellä opiston tai pelastuslaitosten valmiussuunnitelmissa ei mainita siviilipalveluksen suorittaneita työryhmän selvityksen mukaan. Sisäministeriön lausunnon mukaan pelastustoimessa ei ole liikekannallepanotilanteessa tehtäviä alueeseen erityiskouluttamattomille henkilöille. Myöskään pelastusopisto ei lausunnossaan näe tarvetta lisätä siviilipalvelupaikkojensa määrää.

Asetelman keinotekoisuutta korostaa se, että opistolla ja maan pelastuslaitoksillakin on työryhmän selvityksen mukaan ollut vain muutamia henkilöitä vuosittain palveluksessa, hekin selkeästi ei mitään ammattitaitoa edellyttävissä saati sitä tuottavissa satunnaistöissä. Liikekannallepanon aikana Pelastusopiston käyttöön määrättäville henkilöille tuskin saataisiin edes asiallista majoitusta ja välttämätöntä ylläpitoa, jos heidän määränsä olisi vähänkään suurempi.

18 § Siviilipalvelukseen hakeminen erityisoloissa

Rauhanliitto kiittää sitä, että lakiesityksessä reservinkieltäytyjien yhdenvertaisuutta parannetaan siten, että käytännössä kaikki rauhan aikana täydennyspalvelukseen hakeutuneet vapautetaan armeijapalveluksesta. Muutos on välttämätön.

On kuitenkin ongelmallista, että lakiesitys säilyttäisi vakaumuksentutkinnan asevelvollisuuslain ja siviilipalveluslain tarkoittamissa poikkeusoloissa siviilipalvelukseen hakeutuville. Rauhanliitto haluaa kiinnittää huomion Aseistakieltäytyjäliiton lausunnossaan esittämiin huiomioihin aiheesta.

47 § Majoituksen osoittaminen ja majoituskorvaukset

Rauhanliitto pitää hyvänä ja tarpeellisena sitä, että lakiesityksessä nostetaan valtion siviilipalveluspaikoille maksamia korvausosuuksia. On myös hyvä, että korvauksen määrä sidotaan vuokraindeksiin ja sille määritellään säännölliset tarkistukset. Uudistukset toivottavasti ehkäisevät väärinkäytöksiä siviilipalvelusten majoituksen osoittamisessa ja toisaalta ne voivat madaltaa potentiaalisten palveluspaikkojen kynnystä siviilipalvelusvelvollisen työllistämiseen.

Rauhanliitto kokee että olisi hyvä selvittää, kuinka hyvin esitetyt uudet valtion kustantamien asunnonvuokrien euromäärät vastaavat keskimääräisiä yleisen asumistuensaajien vuokria eri alueilla. Näin voitaisiin arvioida palveluspaikalle aiheutuvan rasitteen todellinen suuruus.

65 § Liikekannallepanon aikainen palvelus sekä 65 a § Liikekannallepanon aikaiset palveluspaikat ja palveluspaikan määrääminen

Rauhanliitto katsoo, että tulisi lähteä siitä, että siviilipalveluksen suorittaneet saavat valmiuslain tai liikekannallepanon voimassaolon aikaiset tehtävänsä valmiuslain toimivaltuuksien kautta. Näin toteutuisi myös lakiluonnoksessa mainittu periaate, ettei uudistuksella heikennetä nykytilannetta.

On jokseenkin selvää, että siviilipalvelun suorittanut henkilö on kriisioloissakin hyödyllisin jatkaessaan omassa työpaikassaan sitä koskevien velvoitteiden täyttämiseksi. Tähän tulokseen on tullut myös aiempi työ- ja elinkeinoministeriön asettama Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmä, jonka Siviilipalvelus 2020 -mietintöön viitataan laajasti lausunnon toisena kohteena olevassa mietinnössä.

On myös syytä huomioida, että siviilipalveluksen suorittaneiden ohjaaminen poikkeusolojen tehtäviin erikseen siviilipalveluslain kautta koskisi todennäköisesti suhteellisen pientä osuutta siviilipalvelusvelvollisista. Tämän takia on kyseenalaista, kuinka suuri hyöty järjestelyllä saavutettaisiin suhteessa siihen tarvittaviin resursseihin.

On pantava vakavasti merkille, että pelastuslaitosten yhteiselimen työryhmälle antaman tiedon mukaan peräti kolmasosa pelastuslaitosten henkilöstöstä sijoitetaan kriisitilanteessa pelastustehtävistä Puolustusvoimien palvelukseen. Tämä tarkoittaa kokonaismaanpuolustuksen (kokonaisturvallisuuden) käsitteen valossa siviiliväestön ja aineellisen omaisuuden turvan oleellista heikentämistä.
Kommentit työryhmän mietintöön

Ehdotus täydennyspalvelusajan pidentämiseksi Rauhanliitto pitää järkevänä sitä, että työryhmä päätti olla esittämättä pidennystä täydennyspalvelusaikaan. Työryhmän mietinnöstä löytyy kattavat perustelut tälle. Jatkossa olisi syytä tarkastella ennemminkin sitä, kuinka perusteltua nykymuotoinen täydennyspalveluskäytäntö ylipäänsä on? Kaikkia armeijan reserviin kuuluvia ei kutsuta koskaan kertausharjoituksiin, joten käytäntöä kaikkien asevelvollisuuspalveluksen suorittamisen jälkeen siviilipalvelukseen hakevien määräämistä täydennyspalvelukseen ei voi pitää yhdenvertaisena käytäntönä.
Ruokarahaa koskevan siviilipalveluslain 48 § muuttaminen

Työryhmä ei halua muuttaa siviilipalveluslakia siten, että se aiheuttaisi painetta asevelvollisuuslain tai sen säännösten muuttamiseen. Tässä tapauksessa paine kohdistuisi siihen, että puolustusvoimat kustantaisi sillä jo nyt olevin valtuuksin varusmiesten lomanaikaisen ylläpidon. Vuodesta 2007 voimassa ollut säästötoimi on johtanut siihen, että kasvava määrä varusmiehiä hakee Kelalta ja kunnalta toimeentulotukea, joka on viimesijaiseksi tarkoitettu turvaverkko. Käytäntö ei ole hyväksyttävä.