Cluster Munition Monitor 2018: Rypäleasekielto on tehokas, mutta rypälepommeja käytetty edelleen
Kansainvälinen rypäleaseet kieltävä sopimus on toiminut vakuuttavasti, kertoo tänään Genevessä julkaistu raportti. Suuri rooli on ollut sopimuksen allekirjoittaneilla ja ratifioineilla valtioilla, jotka eivät ole rikkoneet sopimusta kertaakaan 10 vuoden aikana.
”Tämän kansainvälisen sopimuksen kautta valtiot ovat vapauttamassa maailmaa sitä piinaavista rypäleaseista”, sanoo Hector Guerra, Cluster Munition Coalition (CMC) -verkoston johtaja. ”Maailmanlaajuinen tutkimuksemme näyttää, kuinka rypäleasesopimus on ainoa todella toimiva keino näitä umpimähkäisiä aseita vastaan.”
Cluster Munition Monitor 2018 kertoo, että kieltosopimuksen ratifioineet valtiot ovat tuhonneet jo 99 % rypälepommivarastoistaan. Yhteensä tämä tarkoittaa 1,4 miljoonan rypäleaseen ja 177 miljoonan tytärammuksen hävittämistä. Edellisen, elokuussa 2017 julkaistun raportin jälkeen neljä maata – Espanja, Kroatia, Kuuba ja Slovenia – ovat saaneet hävitettyä rypäleasevarastonsa kokonaan.
Uusin rypäleasekieltoon liittynyt maa on Sri Lanka. Nyt sopimuksessa on 103 jäsenvaltiota, joiden lisäksi 17 valtiota on allekirjoittanut sopimuksen, muttei vielä ratifioinut sitä. Vuoden 2017 joulukuussa 142 maata hyväksyi kieltosopimusta tukevan YK:n yleiskokouksen päätöksen. Venäjä ja Zimbabwe olivat ainoat päätöstä vastaan äänestäneet valtiot.
”Monet rypäleaseet kieltävään sopimukseen liittymättömät valtiot ovat ilmaisseet kuitenkin tukensa sen tavoitteille ja tuomitsevat näiden aseiden käytön. Tämä merkitsee sitä, että rypäleaseita koskeva stigma vahvistuu”, sanoo Mary Wareham Human Rights Watch -järjestöstä.
Raportin mukaan rypäleaseiden uhreiksi joutui vuonna 2017 ainakin 289 ihmistä. 99 % uhreista oli siviileitä. Todellisuudessa uhreja on todennäköisesti enemmän, sillä kaikkia tapauksia ja uusia iskuja ei välttämättä ole raportoitu. Viime vuonna rypäleaseita käyttivät ainakin Syyrian hallitus ja Saudi-Arabia.
”Rypäleaseiden käyttö aiheuttaa erittäin suuren vaaran siviileille, kuten Syyrian ja Jemenin sodissa on nähty. Alueelle jääneet rypäleaseet ovat kuitenkin vaarallisia myös vielä pitkän aikaa konfliktin loppumisen jälkeen”, sanoo Jeff Abrahamsson, miina- ja rypäleasemonitorin koordinaattori.
Rypäleaseet, humanitaarinen ongelma
Rypäleaseet ovat maasta tai ilmasta laukaistavia aseita joiden on tarkoitus levittää sisältämiään räjähteitä laajalle alueelle. Tämän vuoksi ne ovat epätarkkoja eivätkä erottale siviilejä sotilaista. Rypälepommin tytärammukset eivät läheskään aina laukea ampumisen yhteydessä, vaan ne jäävät räjähtämättöminä hyökkäysalueelle. Räjähtämättömät ammukset aiheuttavat merkittävän vaaran alueella jopa vuosikymmeniksi eteenpäin.
Rypäleasekielto on kansainvälinen sopimus, joka hyväksyttiin ja avattiin allekirjoituksille vuonna 2008. Se astui voimaan 1. elokuuta 2010. Sopimus kieltää rypäleaseet täysin ja edellyttää valtioita tuhoamaan niiden varastot, puhdistamaan rypäleaseiden saastuttamat maa-alueet ja tarjoamaan tukea rypäleaseiden uhreille
Suomi ei ole liittynyt rypäleaseet kieltävään sopimukseen, vaikka onkin ilmaissut kannattavansa sopimuksen humanitaarisia tavoitteita. Rauhanliitto on osa kansainvälistä rypäleaseiden vastaista kampanjaa ja työskentelee sopimukseen liittymisen puolesta.
