4.– 6. luokkalaisille

Opettajan näkökulma

”Tämän päivän opettajina tehtäviimme kuuluu kasvattaa oppilaitamme globaaliin vastuuseen ja yhdenvertaisuutta edistävään elämäntapaan. M. K. Gandhi on arvioinut omaa rooliaan opettajana ja kasvattajana suunnilleen näin: 

”Ollakseni heidän todellinen opettajansa minun on kosketettava heidän sydämiään. Kun sydämiä on kosketettu ajattelu voi muuttua ja kädet ja jalat saadaan liikkeelle”.

Rauhankoulu tarjoaa opettajille oivan keinon oppilaiden sydänten todelliseen koskettamiseen. Esimerkiksi draamatarinat Janesta sekä Rabian ja Malalain matkasta edesauttavat ymmärtävän empatian heräämistä. Tarinoissa eläydytään näiden ihmisten elämään tavalla, joka tekee heidät eläviksi ihmisiksi. Oppilaat saavat mahdollisuuden pohtia tarinoiden henkilöiden kokemia haasteita ja eläytyä heidän tekemiinsä valintoihin ikäänkuin todellisissa tilanteissa.

Tunteiden heräämisen lisäksi draamatyöskentelyssä on tärkeää monien näkökulmien esiin tuleminen eri henkilöiden kautta. Oppilaat saavat mahdollisuuden harjoitella omia yhteistyö-, ongelmanratkaisu- ja dialogitaitojaan sekä maailmankansalaisen taitojaan.

Suosittelen lämpimästi kaikille opettajille Rauhankoulun toimintakokonaisuuden tilaamista. Eniten vierailusta saa irti, kun työstää Rauhankoulun teemoja sekä ennen toimintapäiviä, että niiden jälkeen oman ryhmänsä kanssa. Rauhankoulun ohjaajilta saa asiantuntevaa apua globaalikasvatuksen opetusmateriaalien hyödyntämiseen.”

Erityisopettaja Hanna Niittymäki

4.-6.-luokkalaisten tarinat

”Missä olet Hope?” -toimintakokonaisuus

Sambian pääkaupungissa Lusakassa elää kaksi tyttöä, Deborah ja Mwansa, joiden elämänpolut risteävät, repeävät ja jälleen kohtaavat. Kumpikaan nuorista tytöistä ei enää asu vanhempiensa kanssa. Keneltä he saavat tukea, millaisia haasteita he kohtaavat? Kuka tai mikä heidän toimintaansa ja valintojaan ohjaa? Tarinassa on vahva muutoksen ja toivotun tulevaisuuden näkökulma. Keskiöön nousee aktiivisen kansalaisuuden ja pienten askelten merkitys. ”Missä olet Hope” -draamatarina pohjautuu todellisiin olosuhteisiin Sambiassa.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteista (Agenda 2030) käsitellään erityisesti eriarvoisuuden vähentämistä ja koulutuksen merkitystä tasa-arvoisen yhteiskunnan edellytyksenä sekä nuorten omaa toimijuutta kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Alakoulun 5.-6. luokkalaisten pajoissa korostuvat empatia ja lähipiirissä toimimisen merkitys. Draaman avulla harjoitellaan toisen asemaan eläytymistä, erilaisten näkökulmien ottamista ja ongelmanratkaisutaitoja.

 

Rabian ja Malalain matka

Tarina kertoo kahden 13-vuotiaan tytön pakomatkasta Lähi-idän ja Euroopan läpi Suomeen vuonna 2015. Malalai, toinen tarinan päähenkilöistä, on kotoisin Afganistanin pääkaupungista Kabulista ja vammautunut astuttuaan pikkutyttönä maamiinaan. Malalain äiti työskentelee aktiivisesti naisten oikeuksien ja koulutuksen puolesta. Malalai itse haaveilee opiskelevansa insinööriksi.

Rabian perheessä ei ole totuttu ajattelemaan, että naisen tarvitsisi kouluttautua. Rabian äiti on kotiäiti ja Rabia perheensä ensimmäinen tyttö, joka on oppinut lukemaan. Rabia on syntynyt pakolaisena Peshawarissa, eikä ole koskaan käynyt Afganistanissa.

Tyttöjen tarinat yhtyvät, kun Malalain äiti päättää paeta Peshawariin tyttäreen kohdistuneiden uhkausten vuoksi. Mutta Peshawarista matka vasta alkaa. Draamatarinan myötä päästään tarkastelemaan pakolaisuutta ja sen moninaisia syitä 2010-luvulla. Tarina perustuu todelliseen tilanteeseen, mutta henkilöhahmot ovat kuvitteellisia.

Teemoja, joita tarinan avulla voidaan käsitellä:

pakolaisuus ilmiönä, pakolaisuuden syyt, globaalit kehityskysymykset ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, aktiivinen kansalaisuus ja globaaliin vastuuseen kasvaminen.

Toimintakokonaisuus on suunnattu 11-15 -vuotiaille.

 

Jane, Dandoran laidalla

”Paperikassit ovat erityisen arvokkaita”, kertoo Dandoran naiset -ryhmän puheenjohtaja Atieno. Dandoran kaatopaikalla ahkeroivat naiset tienaavat päivässä 50 sentistä kahteen euroon keräämällä ja myymällä kierrätykseen kelpaavaa jätettä. Dandoran kaatopaikka on Kenian suurimpia ja ainoa laatuaan pääkaupungissa Nairobissa.

Teini-ikäisten lasten tulisi olla koulussa, mutta puolenpäivän aikaan monet heistä liittyvät äitiensä avuksi. Vuoden lopulla Jane, 13, pitäisi läpäistä alakoulun päättötodistukseen liittyvät kokeet. Silti hän auttaa äitiään työssä ja hoitaa sairasta pikkusiskoaan kotona. Ei ole ollenkaan varmaa, saako Jane koulunsa päätökseen.

Tarinan kautta tarkastellaan yhdenvertaisuutta, eriarvoisuuden vähentämistä ja koulutuksen merkitystä nuorten tulevaisuuteen globaalissa etelässä. Harjoittelemme ikätasoisesti vaikuttamisen taitoja ja pohdimme, mitä voimme tehdä edistääksemme lapsen oikeuksien ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Agenda 2030) toteutumista. Tarina pohjautuu todellisiin olosuhteisiin. Tarina sijoittuu Itä-Afrikkaan, Kenian pääkaupunkiin Nairobiin.

Teemoja, joita tarinan avulla voidaan käsitellä:

Globaalit kehityskysymykset ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, sukupuolten välinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus, aktiivinen kansalaisuus ja oma toimijuus kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Tarina soveltuu 4.luokkalaisille ja sitä vanhemmille.