Hiroshiman vihreä perintö – hibakujumokut
Poikkeusolojen keskellä on syytä muistaa kevään tuloa.
Kaikki tietänevät hibakushat, Hiroshiman ja Nagasakin atomipommin tuhoista hengissä säilyneet henkilöt. Monet hibakushat ovat vierailleet Suomessakin kertomassa järkyttävää tarinaansa siitä, miten pommin pudottua kaupunki muuttui tulimereksi ja säteilyn vaaroista tietämättömät ihmiset yrittivät selvitä hengissä.
Pormestari Shinso Hamai kertoo koskettavasti kirjassaan Atomipommipormestari (Into 2015), miten Hiroshima rakennettiin puutteesta huolimatta yhdessä tuhkasta uudelleen. Pommin voima ja sen aiheuttama säteily tuhosi rakennuksia, ihmisiä ja luontoa. Kaikki vihreä kuoli monen kilometrin säteellä.
Vasta seuraavana keväänä saatiin nähdä ihme; vanha kamforipuu oli tuottanut verson, jossa oli pari lehteä. Hiroshiman asukkaille se oli kuin merkki paremmasta tulevaisuudesta. Vähitellen jokunen muukin puu toipui, muutama itkuraita, jopa Shukkein vuonna 1620 perustetun puutarhan palvottu neidonhiuspuu, ginkgo.
Nämä parikymmentä puuta saivat nimen hibakujumoku, pommin tuhoista selvinnyt puu. Ne ovat virallisesti rekisteröityjä, ja kaikkia hoidetaan ja vaalitaan tärkeinä rauhan muistomerkkeinä.
Rauhansiemeniä puutarhoihin
Ystävämme Nassrine Azimi perusti Hiroshiman vihreä perintö-säätiön (Green Legacy Hiroshima), joka levittää säilyneiden puiden siemeniä. Todella viehättävä ajatus. Rauhantyötä voi siis tehdä puutarhassakin!
Nyt Nassrinella on jo sata partneria kolmessakymmenessä kuudessa maassa. Liettuan kasvitieteellisen puutarhan johtaja, ystävämme Audrius Skridaila, on yksi innostuneista kumppaneista. Hän rakensi Vilnaan japanilaisen puutarhan Hiroshima-osastoineen, ja sai siihen lahjaksi Suomesta ison kiven, Liettuassa kun kivet ovat kovin harvinaista tavaraa.
Saisiko jo Suomessakin sään lämmetessä neidonhiuspuun kasvamaan? Lähin iso ginkgo on nimittäin Tallinnassa. Minun on aina tehnyt mieli tuota myyttistä puuta, joka on saanut suomenkielisen nimensä lehtiensä hiusten lailla leviävistä ruodeista.
Ginkgot ovat kiinnostavia, ainoa jäljelläoleva laji havupuita edeltäneestä ikivanhasta kasviryhmästä. Fossiililöydöistä tiedetään niiden eläneen jopa 270 miljoonaa vuotta sitten, joten kyseessä on vanhin elossa oleva puulaji. Luonnonpopulaatioiden vähäisyyden vuoksi lajia pidetään erittäin uhanalaisena, vaikkakin viljely ympäri maailmaa on yleistä.
Rauhaa puutarhaan ja puistoihin, kevät versoo Suomessakin! Kestämme tämän niinkuin Hiroshiman puut.
Vappu Taipale
Rauhanliiton blogi tuo näkökulmia rauhanpolitiikkaan ja -kulttuuriin. Sen kirjoittajat ovat Rauhanliiton ja rauhanliikkeen toimijoita ja tutkijoita. Blogissa esitetyt näkökulmat eivät välttämättä täysin vastaa Rauhanliiton kantoja.
