– 3.4.2019

Mitkä puolueet ovat aseistariisunnan asialla? – Vaaliohjelmat tarkastelussa

Asekauppa

Rauhanliitto kävi puolueiden eduskuntavaaliohjelmat läpi ja selvitti niiden turvallisuuspoliittisia linjauksia. Mitä puolueet sanovat ohjelmissaan kansainvälisistä aseistariisuntasopimuksista ja asekaupasta? Entä asehankinnoista ja asevelvollisuudesta? Esittelemme blogissamme puolueiden vaaliohjelmia rauhantyön näkökulmasta.

Kolme puoluetta kieltäisi ydinaseet

YK hyväksyi ydinasekieltosopimuksen vuonna 2017. Sen aikaansaamista ajanut kansalaisjärjestöjen liittouma ICAN sai Nobelin rauhanpalkinnon samana vuonna. Sopimus kieltää ydinaseiden kehittämisen, testaamisen, tuottamisen, valmistamisen, kuljettamisen, hallussapidon, säilyttämisen, käytön ja käytöllä uhkailun.

Ydinasevaltiot ja Nato-maat ovat valitettavasti vielä kieltäytyneet liittymästä sopimukseen, mutta sen ovat allekirjoittaneet muun muassa Suomelle luontevat verrokkimaat Itävalta ja Irlanti. Suomi ei ole allekirjoittanut sopimusta.

Eduskuntapuolueiden vaaliohjelmissa ydinasekieltosopimus mainitaan SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden ohjelmissa. Kaikki kolme puoluetta vaativat, että Suomi allekirjoittaa sopimuksen.

Keskustan, kokoomuksen ja sinisen tulevaisuuden tiedetään vastustavan ydinasekieltoon liittymistä. Puolueet kieltäytyivät hallituspuolueina allekirjoittamasta sopimusta, kun se hyväksyttiin YK:ssa ja uudelleen, kun asia nousi ICAN:in Nobelin rauhanpalkinnon myötä jälleen esille.

Joko Suomi liittyy rypäleaseet kieltävään sopimukseen?

Vuonna 2008 hyväksytty ja 2010 voimaan tullut rypäleaseiden kieltosopimus (CCM) eli niin sanottu Oslon sopimus kieltää rypäleaseiden käytön, tuotannon ja viennin. Sopimuksen on ratifioinut 105 valtiota mukaan lukien suuri osa Nato-maista ja kaikki pohjoismaat – paitsi Suomi.

SDP:n ja vasemmistoliiton ohjelmissa vaaditaan, että Suomen on liityttävä rypäleaseet kieltävään sopimukseen. Vanhasen toinen hallitus otti vuonna 2007 kielteisen kannan rypäleaseet kieltävään sopimukseen. Hallituksessa oli tuolloin keskusta, kokoomus, rkp ja vihreät.

Pian täällä: autonomiset asejärjestelmät

Uusi aseistariisunnan osa-alue on autonomiset asejärjestelmät eli robottiaseet. Robottiaseiden kieltämisestä ei ole vielä saatu aikaan sopimusta, mutta tarve sellaiselle on tunnustettu.

Kansainväisesti on nähty lukuisia merkittäviä kannanottoja robottiaseiden kieltämisen puolesta. Muun muassa teknologiayhtiö Google on työntekijöidensä painostamana sitoutunut pidättäytymään tekoälyn kehittämisestä asekäyttöön robottiaseiden ilmeisten vaarojen ja ongelmien takia.

Robottiaseiden kieltämistä on kaavailtu osaksi vuonna 1983 voimaan tullutta Eräitä tavanomaisia aseita koskevaa yleissopimusta (CCW). Tämän sopimuksen puitteissa on aloitettu keskustelut autonomisten asejärjestelmien kieltämiseksi. Suomi on osaltaan mukana keskusteluissa, mutta on ottanut kuluneen hallituskauden aikana kielteisen kannan kieltosopimusta kohtaan.

Puolueista vain SDP:n vaaliohjelmassa todetaan, että Suomen tulee edistää autonomisten aseiden kieltosopimuksen aikaansaamista. Vihreät vaativat samaa kuitenkin erillisessä poliittisessa ohjelmassaan.

Muiden puolueiden suhteen robottiasekannat ovat epäselvempiä. Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki kuitenkin totesi robottiaseiden vastaisen kampanjan järjestämässä vaalipaneelissa kannattavansa robottiaseet kieltävää sopimusta, ja samanlaisia kommentteja on kuultu myös puolueen muilta edustajilta. Samaisessa paneelissa keskustan Matti Vanhanen piti kieltosopimusta epärealistisena, mutta tunnusti jonkinlaisen sääntelyn tarpeen. Samoin ajatteli kokoomuksen Jenni Pajunen.

Miksei aseistariisuntasopimuksia käsitellä vaaliohjelmissa laajemmin?

Ydinasekieltosopimuksen allekirjoittaminen, rypäleaseet kieltävään sopimukseen liittyminen sekä robottiaseet kieltävän sopimuksen aikaansaaminen ovat suomalaisen aseistariisunnan ja rauhanrakentamisen tärkeimpiä tavoitteita.

Suurin osa Suomen eduskuntapuolueista on kuitenkin jättänyt sopimukset kokonaan mainitsematta vaaliohjelmissaan.

Todellisena poikkeuksena sininen tulevaisuus vaatii vaaliohjelmassaan Suomen irtautuvan jo ratifioidusta henkilömiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Tämä on selvästi väärä ja rauhantavoitteiden vastainen suunta. Sopimus on ollut menestys ja sen seurauksena miinojen määrä maailmassa on vähentynyt merkittävästi. Henkilömiinojen käytön, varastoinnin, valmistamisen ja viennin kieltävään sopimukseen kuuluu jo 156 valtiota.

Aseistariisuntasopimukset ovat oleellinen osa sääntöperustaista maailmanjärjestystä, joka on kestävän rauhan edellytys. Sen vahvistamiseksi on tehtävä töitä. Voimme olla iloisia, että eduskuntavaaliohjelmien perusteella ainakin kolme puoluetta – SDP, vasemmistoliitto ja vihreät – pitää aseistariisuntaan ja rauhanrakentamiseen sitoutumista tärkeänä osana Suomen turvallisuuspolitiikkaa ja kansainvälistä yhteistyötä.

Seuraamme Rauhanliitossa aktiivisesti vaalikeskustelua ja toivomme puolueilta entistä rohkeampia tavoitteita aseistariisunnan ja rauhanrakentamisen puolesta. Seuraavassa kirjoituksessa käsittelemme vaaliohjelmien hävittäjähankinta- ja asevelvollisuuslinjauksia.

 

Lauri Siren
Viestinnän ja vaikuttamisen harjoittelija

Rauhanliiton blogi tuo näkökulmia rauhanpolitiikkaan ja -kulttuuriin. Sen kirjoittajat ovat Rauhanliiton ja rauhanliikkeen toimijoita ja tutkijoita. Blogissa esitetyt näkökulmat eivät välttämättä täysin vastaa Rauhanliiton kantoja.