Lisää aseita vai joko riittää? – Vaaliohjelmat tarkastelussa
Rauhanliitto kävi puolueiden eduskuntavaaliohjelmat läpi ja selvitti niiden turvallisuuspoliittisia linjauksia. Mitä puolueet sanovat ohjelmissaan kansainvälisistä aseistariisuntasopimuksista ja asekaupasta? Entä asehankinnoista ja asevelvollisuudesta? Esittelemme blogissamme puolueiden vaaliohjelmia rauhantyön näkökulmasta.
Onko Suomi noudattanut kansainvälisiä asevientisopimuksia?
Aseiden vienti ulkomaille on Suomessa aina poliittinen päätös. Päätöksen tekee yleensä puolustusministeriö tai hallitus. Siviiliaseiden kohdalla sen tekee poliisihallitus, ja kaksikäyttötuotteiden kohdalla ulkoministeriö.
Suomen omien lakien lisäksi asevientiä rajoittavat kansainväliset sopimukset. Suomi on ratifioinut kansainvälisen asekauppasopimuksen (ATT). Sopimus kieltää aseiden viemisen sotaa käyviin maihin sekä sellaisiin maihin, joissa niitä saatetaan käyttää ihmisoikeusrikoksiin.
ATT:n lisäksi asevientiä sääntelee EU-lainsäädännössä niin sanottu EU:n yhteinen kanta. Sen mukaan vientilupaa ei tule myöntää maahan, jossa on aseellinen konflikti tai sen riski, todettuja ihmisoikeusrikkomuksia tai epäily vietävien aseiden käytöstä sortotoimiin.
ATT:n ja EU:n yhteisen kannan uskottavuus on joutunut koetukselle viimeksi Jemenin sisällissodan yhteydessä. Muun muassa Suomi ja monet muut mainittuihin sopimuksiin sitoutuneet ovat vieneet pitkään sotatuotteita Jemenissä sotaa käyviin Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin.
Rauhanjärjestöjen vaatimuksiin vastattiin lopulta viime vuonna, kun silloinen hallitus päätti olla myöntämättä enää uusia asevientilupia Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin. Tässä vaiheessa ne olivat kuitenkin olleet todistetusti osallisia sodassa jo lähes neljä vuotta. Myönnetyt luvat jäivät voimaan.
Jemen näkyy vaaliohjelmissa
Eduskuntapuolueista kolme ottaa ohjelmissaan kantaa asevientiin. Linjaukset eivät juuri poikkea Suomen tämän hetkisistä sitoumuksista, mutta niiden nostamista vaaliohjelmiin voitaneen pitää kannanottona menneen hallituksen hidasteluun Jemenin tilanteessa ja sen päätökseen jättää vanhat luvat voimaan.
Vihreät vaativat poliittisessa ohjelmassaan Suomen asevientilinjan kiristämistä. Sitä selvennetään toteamalla, että ”Suomi pidättäytyy asekaupoista sellaisten maiden kanssa, jotka rikkovat kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia tai asekauppasopimuksia tai joiden humanitaarinen ja ihmisoikeustilanne on heikko.”
Vasemmisto kirjoittaa vaaliohjelmassaan lopettavansa asekaupan sotaa käyviin maihin ja tarkentaa, että ”Suomi ei käy asekauppaa sellaisten maiden kanssa, jotka ovat sodassa, joissa on konfliktialueita tai jotka polkevat ihmisoikeuksia, kuten Saudi-Arabia, Turkki, Yhdistyneet Arabiemiraatit ja Israel.”
SDP taas linjaa, että ”Suomen tulee aktiivisesti edistää kansainvälisen asekauppasopimuksen yleistä sitovuutta ja kattavuutta sekä toimeenpanoa. Suomen tulee noudattaa entistä vahvemmin kansainvälisiä sopimuksia ja velvoitteita asekaupassaan, ja pidättäytyä käymästä asekauppaa autoritaaristen, ihmisoikeuksia loukkaavien maiden kanssa. Suomen ei tule viedä aseita konfliktiherkille alueille ja sotaa käyviin maihin.”
Ylen tekemän turvallisuuspoliittisen kyselyn mukaan eduskuntapuolueista vasemmisto, SDP, vihreät ja kristilliset kannattavat aiemmin myönnettyjen asevientilupien perumista.
Eduskunnan ulkopuolisista puolueista feministinen puolue haluaa ettei Suomi vie aseita ihmisoikeuksia loukkaaviin, konfliktiherkkiin tai sotaa käyviin maihin. Lisäksi jo myönnetyt asevientiluvat tulee ottaa uuteen tarkasteluun. SKP taas mainitsee ohjelmassaan, että aseiden vienti sotaa käyviin maihin on kiellettävä, ja aseteollisuuden voitontavoittelusta on tehtävä loppu. Eläinoikeuspuolueen mukaan Suomen tulee välittömästi lopettaa asekauppa ja aseteollinen yhteistyö aseellisten konfliktien osapuolien kanssa ja ajettava laajempia asekaupan rajoituksia.
Hävittäjämiljardeilla olisi käyttöä muuallakin
Aseviennin lisäksi ajankohtainen aihe on Suomen asehankinnat. Tämän hetken merkittävimmät suunnitelmissa olevat hankinnat ovat merivoimien kalustohankinnat sekä ilmavoimien uudet hävittäjät eli niin sanottu HX-hanke.
Eniten keskustelua ovat herättänet hävittäjät, eikä ihme, sillä niiden hankintakustannusarvio on pökerryttävät 7–10 miljardia euroa ja elinkaarikustannukset vielä moninkertaiset. Eduskuntapuolueiden vaaliohjelmissa hävittäjistä on erilaisia linjauksia.
Kristillisdemokraatit ja RKP tyytyvät toteamaan, että puolustusvoimien kalusto ja rahoitus tulee olla ”riittävää”. Kokoomuksen vaaliohjelmassa sitoudutaan yksiselitteisesti hankkimaan 64 uutta hävittäjää, kun taas sininen tulevaisuus sanoo tavoittelevansa jopa 100:aa uutta. Vaaliohjelmissa epäilevimmän linjan on valinnut vasemmisto, joka vaatii hävittäjähankintojen ”kriittistä tarkastelua” ja painottaa niiden hankinnasta käytävän poliittisen keskustelun tärkeyttä.
Ylen eduskuntapuolueiden johtajille esittämän turvallisuuspoliittisen kyselyn mukaan vasemmisto, SDP, vihreät ja perussuomalaiset pitävät mahdollisena alle 64 hävittäjän hankintaa, muut eivät.
Eduskunnan ulkopuolisista puolueista SKP peruisi hävittäjähankinnat kokonaan. Kriittisesti niihin on suhtautunut myös feministinen puolue ja eläinoikeuspuolue.
Viimeksi ilmastomarssilla rauhanjärjestöt pitivät esillä sitä valtavaa tarvetta, joka hävittäjämiljardeilla olisi muilla yhteiskunnan alueilla. Niiden – tai edes osan niistä – siirtäminen akuuteimman turvallisuusongelmamme eli ilmastonmuutoksen hillintään olisi toivottavaa.
Lauri Siren
Viestinnän ja vaikuttamisen harjoittelija
EDIT: 10.4. klo 9.41 lisätty eläinoikeuspuolueen kannat
Rauhanliiton blogi tuo näkökulmia rauhanpolitiikkaan ja -kulttuuriin. Sen kirjoittajat ovat Rauhanliiton ja rauhanliikkeen toimijoita ja tutkijoita. Blogissa esitetyt näkökulmat eivät välttämättä täysin vastaa Rauhanliiton kantoja.
