– 28.10.2019

Suomen pienasevienti huolestuttaa rauhanjärjestöjä

Piipustaan solmittua asetta esittävä veistos YK:n edessä

Suomen asevienti oli arvoltaan 205,1 miljoonaa euroa vuonna 2018, käy ilmi ajatushautomo SaferGloben 28.10. julkaistusta asevalvontaraportista. Vuoteen 2017 verrattuna vienti kasvoi hieman. Aseviennin suurimmat kohdealueet olivat Eurooppa ja Lähi-itä. Suurimmat kohdemaat olivat Puola, Yhdysvallat, Ruotsi, Turkki, Oman, Ranska ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat. Rauhanjärjestöt Rauhanliitto ja Sadankomitea nostavat esille erityisesti kasvaneen pienaseviennin.

Viime vuosina keskustelu asekaupan ympärillä on ollut vilkasta. Marraskuussa 2018 Suomen silloinen hallitus ilmoitti lopettavansa uusien asevientilupien myöntämisen Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin. Lokakuussa 2019 nykyinen hallitus ilmoitti lopettavansa uusien lupien myöntämisen Turkkiin.

”Päätökset antavat hyvän signaalin, mutta tällaisenaan ne tulevat auttamatta liian myöhään. Turkki ja Arabiemiraatit olivat viime vuonna suomalaisen aseviennin kärkimaita. Vienti voi edelleen jatkua vanhojen lupien voimin, eikä jo vietyjä aseita saada enää takaisin”, toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

”Asekauppa Lähi-idän autoritaarisille valtioille ei ole loppunut. Oman oli vientitilastojen kärkiviisikossa jo vuonna 2017. Tätä vientiä olisi syytä tarkastella nyt todella kriittisesti”, hän jatkaa.

Suomen vuoden 2018 aseviennistä euromääräisesti suurin osa oli pienaseita. Näihin kuuluvat esimerkiksi kiväärit ja muut käsiaseet sekä niiden patruunat. “Pienaseet tappavat vuosittain satoja tuhansia ihmisiä. Niitä käytetään sotien lisäksi esimerkiksi rikollisuuden, sukupuolistuneen väkivallan ja salametsästyksen välineinä”, sanoo Sadankomitean pääsihteeri Minna Vähäsalo.

Erityisen riskialtista on pienaseiden vieminen sotaa käyviin maihin tai maihin, joissa on ongelmia demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumisen kanssa. Vuonna 2018 pienaseita vietiin Turkin ja Arabiemiirikuntien lisäksi muun muassa Etelä-Afrikkaan, Intiaan, ja Uzbekistaniin.

  • Intiassa maan sisäiset jännitteet ovat kasvaneet, väkivaltatilastot ovat huolestuttavat ja maa on mukana pitkäkestoisissa konflikteissa muun muassa Kashmirissa.
  • Etelä-Afrikassa väkivallan riski on suuri ja aseväkivalta yleistä. Käsiaseiden vieminen herättää huolen myös suomalaisten aseiden päätymisestä salametsästykseen.
  • Uzbekistanin ihmisoikeustilanne on heikko ja viranomaisten tekemä väkivalta on yleistä.

”Pienaseiden kohdalla riski niiden joutumiseen ihmisoikeusloukkausten välineeksi on erityisen suuri”, muistuttaa Lodenius, ja jatkaa: ”Tämän takia on erittäin huolestuttavaa, että Suomen asevientiä kohdistuu maihin joiden ihmisoikeustilanne tiedetään jo valmiiksi ongelmalliseksi.”

”Pienaseet ovat näkymättömämpiä kuin tankit. Ne kulkevat kädestä toiseen ja siirtyvät myös helposti laittomille markkinoille”, huomauttaa Vähäsalo. Aiemmin on raportoitu, että länsimaiden Arabiemiraatteihin viemille aseille on käynyt näin. ”Olisi paikallaan selvittää, minne suomalaiset aseet lopulta kulkeutuvat”, Vähäsalo toteaa.