Ydinsulkusopimuksen tarkistuskokouksesta luvassa riitainen

Ydinsulkusopimuksen eli NPT:n joka viides vuosi järjestettävistä tarkistuskokouksista lähes joka toinen on päättynyt ilman yhdessä hyväksyttyä loppuraporttia. On kuitenkin harvinaisempaa, että jo valmisteleva kokous päättyy täydelliseen erimielisyyteen. Näin kuitenkin kävi tänä keväänä New Yorkissa.

Kokouksen malesialaisen puheenjohtajan ensimmäistä yhteenvetoa kritisoivat niin ydinaseettomat valtiot kuin ydinasevallatkin. Tarkistettu toinen versio tuki lopulta ydinaseettomien maiden kantaa, erityisesti sitoutumattomien maiden liikkeen NAMin edustamaa ydinasekieltosopimuksen näkökulmaa.

Ydinasevaltiot ja NATO-maat kritisoivat sitä erityisen voimakkaasti. Suomi oli mukana tässä ryhmässä. Puheenjohtaja kuitenkin päätti, että jälkimmäinen esitys, ilman muutoksia, on hänen viestinsä tulevaan tarkistuskokoukseen.

Valmisteleva kokous jakautui näin ollen kahtia. Pitkään kytenyt ydinaseettomien maiden turhautuminen aseistariisuntapilarin marginalisointiin sai nyt selkeän ilmaisun. Ydinaseriisunta on otettava vakavasti, muuten vuoden 2020 tarkistuskokous – joka on samalla myös sopimuksen 50-vuotisjuhla – tulee olemaan riitaisa.

Tarkistuskokous saattaa jäädä ilman yksimielistä raporttia siitä huolimatta, että paineet sopimusta jatkossakin tukevaan yhteiseen kannanottoon ovat suuret. On selvää, että ydinasekieltosopimus on vahvistanut ydinaseettomien valtioiden aiemmin heikkompaa asemaa NPT:n sisällä.

Kivenä kengässä: Lähi-idän ydinaseeton vyöhyke

Vuoden 1995 tarkistuskokouksessa tehtiin päätös, jossa ydinsulkusopimuksen jatkolle asetettiin ehdoksi Lähi-idän ydinaseettoman vyöhykkeen eteneminen. Tästä on muodostunut lähes NPT:n kohtalonkysymys.

Koska vyöhyke ei edennyt mihinkään, vuoden 2010 tarkistuskokouksessa asia nousi esille. Siellä päätettiin, että asiasta tulisi järjestää kokous, johon kaikki alueen maat osallistuisivat. Kokousta ei kuitenkaan saatu aikaan, ja vuoden 2015 tarkistuskokous jäi tästä syystä ilman loppuraporttia.

Tässä ensi vuoden tarkistuskokouksta valmistelevassa kokouksessa asia nousi taas voimakkaasti esille, kun lähes kaikki osaallistujamaat kritisoivat tilannetta. Jotta tuleva tarkistuskokous ei kaatuisi tähän kysymykseen, järjestetään marraskuussa 2019 aiheesta YK:n päätöslauselman mukaisesti kokous, johon kaikkien maiden ei edellytetä osallistuvan. Kokoukselle on jo valittu jordanialainen puheenjohtaja. Israel ja Yhdysvallat eivät todennäköisesti osallistu.

Kokouksen sivutapahtumissa Lähi-idän ydinaseettomasta vyöhykkeestä oli kaksi korkeatasoista keskustelua. Toinen oli periaattellisempi, toinen käytännönläheisempi. Jälkimmäinen käsitteli projektia, jossa iranilainen ja israelilainen aktivisti yhdessä laativat sopimustekstiä ydinaseettomalle Lähi-idälle. Sopimustekstin tavoitteena on pitää yllä keskustelua. Tapahtuma oli todellinen yleisömenestys ja siihen osallistuivat kaikki arabimaat.

Uusia ehdotuksia ydinaseriisunnan edistämiseksi

Perinteisesti ydinaseriisuntaan nihkeästi suhtautunut Yhdysvallat esitti nyt oman ehdotuksensa miten asiassa voitaisiin edetä. Ehdotus on nimeltään CEND (Creating an Environment for Nuclear Disarmament). Se on puhtaalta pöydältä lähtevä ydinsulkusopimuksesta erillinen prosessi, johon Yhdysvallat kutsuu tiettyjä maita pohtimaan, miten turvalisuusympäristön olisi muututtava, jotta edes ydinaseriisunta olisi mahdollista.

CEND on Yhdysvaltojen vastaveto ydinasekieltosopimukselle. Siihen viittaamalla Yhdysvallat voi jatkossa vedota, että jotain tehdään myös ydinaseriisunnan saralla.

Monet kuitenkin toivovat, että ydinaseriisunnassa voitaisiin edetä vielä NPT:n puitteissa. Tavoitteena on löytää vuosien 2000 ja 2010 tarkistuskokouksissa yhteisesti hyväksyttyjen toimintojen pohjalta jonkinlainen yhteinen polku.

Ruotsi rahoittaa yhtä tällaista projektia, jota toteuttaa ajatushautomo ja kansalaisjärjestö BASIC. Siihen on valittu neljä kokonaisuutta:

1. Ydinaseiden merkityksen vähentäminen kansallisissa turvallisuusstrategioissa.
2. Yhteistyö- ja neuvottelukulttuurin sekä toimintatapojen kehittäminen.
3. Ydinaseisiin liittyvien riskien, muun muassa kyberhaavoittuvuuden, vähentäminen.
4. Läpinäkyvyys ja kontrolli, erityisesti raportointi ja aseistariisunnan verifikaatio.

Projektin puitteissa järjestettiin kesäkuun alussa Tukholmassa ulkoministerien aloitusseminaari.

Pienin yhteinen nimittäjä – oltiinko mistään samaa mieltä?

Kokouksen pienin yhteinen nimittäjä oli riskien hallinta ja vähentäminen, vaikka siinäkin näkemykset keinoista vaihtelivat. Monet myös ajattelivat sen vievän huomiota aseistariisunnalta.

Yleinen vaatimus oli ehdottomat ja laillisesti sitovat turvatakuut. Ydinasevaltiot ovat luvanneet olla hyökkäämättä ydinasein ydinaseettomiin maihin. Tästä ydinasevaltioiden on nähty lipsuvan puheissaan. Erityisesti Yhdysvaltojen puolustussuunnittelijat haluavat pitää kiinni toimintavapaudestaan ja vastustavat ajatusta sitovista ja ehdottomista turvatakuista.

Poliittisesti tärkeä aihe oli tulevan kokouksen puheenjohtajan valinta. Monien keskustelujen jälkeen puheenjohtajaksi valittiin argentiinalainen Rafael Mariano Grossi. Hän lupasi tasapainoista ja kaikki tahot huomioivaa, keskustelevaa valmistelua, vaikka työnsä riitaisan ja erimielisen kokouksen puheenjohtajana tulee olemaan haastava.

Tarja Cronberg

Kirjoittaja on Rauhanliiton puheenjohtaja ja Tukholman rauhantutkimusinstituutti SIPRI:n erikoistutkija.

Rauhanliiton blogi tuo näkökulmia rauhanpolitiikkaan ja -kulttuuriin. Sen kirjoittajat ovat Rauhanliiton ja rauhanliikkeen toimijoita ja tutkijoita. Blogissa esitetyt näkökulmat eivät välttämättä täysin vastaa Rauhanliiton kantoja.