Sotilasmenojen vähentämiseksi tarvitaan globaali asennemuutos
Maailman sotilasmenot ovat jatkuvassa kasvussa. Sotilasmenojen kasvattaminen on herkästi itseään toteuttava kierre, sillä menoja on jatkuvasti kasvatettava, jos halutaan pysyä edes samalla tasolla muiden valtioiden kanssa.
Mutta lisääkö sotilasmenojen kasvattaminen turvallisuutta? Ei ainakaan niille, jotka elävät konfliktialueilla, sillä tutkijoiden mukaan sotilaallinen konflikti ei yleensä paranna alueiden humanitaarista tilannetta. Sen sijaan useat tutkimukset ovat osoittaneet, että asemyynti konfliktialueille kuten Syyrian ja Jemeniin osaltaan ylläpitää konflikteja. Näitä aseita tulee muun muassa Euroopasta.
Lisäksi sotilasmenot ovat lopulta rahaa, jota voitaisiin käyttää muutoin. Esimerkiksi ilmastokriisin ratkaisuun, eriarvoisuuden vähentämiseen, terveydenhuoltoon tai koulutukseen. Ilmastokriisin torjuminen ja eriarvoisuuteen vähentäminen ovat itsessään myös keinoja vähentää ja ehkäistä konflikteja. Kuten Nobel-palkittu rauhanaktivisti Malala Yousafzai on sanonut, aseella voi tappaa terroristin mutta koulutuksella voi poistaa terrorismin.
Global Campaign on Military Spending -kampanjan sivuilta löytyy useita esimerkkejä siitä, mitä sotilaallisten menojen vähentämisellä voitaisiin rahoittaa. Esimerkiksi on arvioitu, että noin kymmenen prosentin vähennyksellä maailman sotilasmenoihin voitaisiin toteuttaa useita YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, kuten poistaa äärimmäistä köyhyyttä.
On kuitenkin selvää, etteivät yksittäiset valtiot pysty äkillisesti leikkaamaan sotilaallisia menojaan, elleivät muut tee samaa. Sotilaallisten menojen vähentämiseksi tarvitaankin globaali asenteiden muutos. Se miten näemme sodan, turvallisuuden tai armeijan merkityksen muuttuu ajassa ja on myös meistä riippuvainen.
Kuten Global Campaign on Military Spending osoittaa, rahat voitaisiin sotilasmenojen sijaan ohjata muihin, nykyisellään aliresurssoituihin alueisiin, kuten inhimilliseen kehitykseen ja ilmastokysymyksiin. Aseiden tuottaminen ja kuljettaminen, sodankäynti ja armeijan ylläpito itsessään kuluttavat ympäristöä. Tämä koskee myös maita, jotka eivät ole aktiivisena osana konflikteja, sillä suuri osa puolustussektorin kasvihuonepäästöistä tulee muusta kuin sodankäynnistä. Maailman armeijoiden on arvioitu tuottavan 5-6 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.
Maailman sotilaalliset menot kasvavat huolimatta ilmastokriisistä, talousongelmista tai pandemiasta. Kuten YK:n entinen pääsihteeri Ban Ki-Moon on todennut: “The world is over-armed and peace is underfunded.”
Aurora Lemma
Aurora Lemma on maailmanpolitiikan opiskelija.
Lue lisää sotilasmenoista Rauhanliiton teemasivulta.
Rauhanliiton blogi tuo näkökulmia rauhanpolitiikkaan ja -kulttuuriin. Sen kirjoittajat ovat Rauhanliiton ja rauhanliikkeen toimijoita ja tutkijoita. Blogissa esitetyt näkökulmat eivät välttämättä täysin vastaa Rauhanliiton kantoja.
