Robottiaseet

Sytyttävätkö tappajarobotit sotia? Katso videolta, miksi autonomiset aseet pitää kieltää.

Robottiaseet – tai tappajarobotit – ovat aseita, jotka pystyvät etsimään, tunnistamaan ja tappamaan kohteensa täysin itsenäisesti. Autonomisia aseita ei vielä ole käytössä, mutta niitä kehitetään parhaillaan useissa maissa. Jos tähän ei puututa pian, on riskinä päätyä uudenlaiseen asevarustelukilpaan tappajaroboteilla.

Autonomisia aseita kehitetään jo

Tekoäly ja robotiikka kehittyvät nopeasti, ja halu soveltaa niitä myös aseteollisuudessa on kova. Täysin autonomisia asejärjestelmiä ei ole vielä laajassa käytössä, mutta trendi kohti täyttä autonomisuutta on ollut nähtävissä aseteollisuudessa jo pitkään. Useat asiantuntijat ja yhtiöt ovat varoittaneet käynnissä olevasta yhtiöiden välisestä kilpailusta kohti entistä kehittyneempiä tekoälyn ja robotiikan asesovellutuksia.

Uusimmat asejärjestelmät hyödyntävät monenlaista sensoriteknologiaa ja automatiikkaa. Ne liikkuvat, havaitsevat ja reagoivat entistä itsenäisemmin. Keskeisissä toiminnoissa ne tarvitsevat silti vielä ihmisen osallistumista. Ilman kansainvälistä säätelyä on vaarana, että ihmisen kontrolli asejärjestelmistä kadotetaan.

Jos rajoituksia robottiaseille ei aseteta, niitä tullaan näkemään laajasti toiminnassa jo tulevina vuosina. Tällä hetkellä robottiaseita kehittävät ainakin Yhdysvallat, Iso-Britannia, Kiina, Etelä-Korea, Israel ja Venäjä.

Mitä robottiaseet ovat?

Robottiase on täysin autonominen asejärjestelmä. Se etsii, tunnistaa ja tappaa kohteensa itsenäisesti. Pitkälle automatisoitu, muttei vielä autonominen järjestelmä tarvitsee ihmisen aktiivista osallistumista tappaakseen, kun taas autonominen tappaa kysymättä. Oleellista on, että autonomisella asejärjestelmällä on kyky valita ja tappaa kohteensa itsenäisesti.

Robottiase voi olla olla esimerkiksi panssarivaunu, hävittäjälentokone tai sotalaiva kunhan se pystyy valitsemaan ja tappamaan kohteensa itsenäisesti ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Robottiaseista puhuttaessa käytetään myös termejä autonominen asejärjestelmä ja tappajarobotti.

Esimerkkejä käytössä olevista täysin tai lähes autonomisista asejärjestelmistä:

  • Etelä-Korealainen Samsung SGR-A1 on kiinteä, paikallaan pysyvä robotti, joka on varustettu konekiväärillä ja kranaatinheittimellä. SGR-A1 tunnistaa ihmiset muista kohteista infrapunasensoreilla ja hahmontunnistusohjelmistolla. Havaitessaan ihmisen se pyrkii tunnistamaan sen äänentunnistusmenetelmällä. Jos järjestelmä ei saa tyydyttävää vastausta, se valitsee itsenäisesti tekeekö se hälytyksen vai tappaako se kohteensa. Tällä hetkellä SGR-A1 -robotteja käytetään Etelä- ja Pohjois-Korean raja-alueella. Ne pystyvät toimimaan ilman ihmisvalvontaa.
  • Israelilainen Harpy on kaksimetrinen ohjus, joka on varustettu 15 kg:n taistelukärjellä. Sen tehtävä on etsiä tutkasignaaleja ja tuhota niiden lähde. Harpy-ohjus voi etsiä kohteita itsenäisesti ilmasta käsin yhdeksän tunnin ajan. Se tunnistaa, hyökkää ja tuhoaa itsenäisesti tutkalähettimet lentämällä niihin ja räjähtämällä.
  • Yhdysvaltalainen Sea Hunter on sukellusveneiden paikantamiseen suunniteltu 40-metrinen itseohjautuva laiva. Se pystyy toimimaan ilman ihmiskontaktia jopa kolme kuukautta. Nykyiset mallit ovat aseistamattomia, mutta tavoitteena on niiden aseistaminen tulevaisuudessa. Tappavan voiman käyttäminen hyökkäystilanteissa on kuitenkin toistaiseksi sanottu säilytettävän ihmisillä.
  • Ranskalainen Neuron on kymmenmetrinen miehittämätön häivehävittäjä, joka pystyy lentämään itsenäisesti yli kolme tuntia kohteiden havaitsemista ja tiedustelutehtäviä varten. Sen hyökkäysjärjestelmä ja kohteentunnistusjärjestelmä ovat täysin automatisoidut ja toimivat yhdessä.

Miksi robottiaseet pitää kieltää?

Piirrettyjä ihmishahmoja robotin tähtäimessä

Autonomisiin asejärjestelmiin liittyy monia oikeudellisia, eettisiä ja turvallisuusongelmia. Niiden takia ne on kiellettävä nyt, kun ne ovat vielä kehittelyasteella. Tässä on seitsemän syytä, joiden vuoksi yhä useammat ihmiset haluavat kieltää robottiaseet:

1. Päätöstä tappamisesta ei saa siirtää koneelle

Tappamispäätöksen ulkoistaminen koneelle ylittäisi perustavan eettisen rajan. Robottiase ei pysty ymmärtämään eikä kunnioittamaan ihmiselämän arvoa. Sen päätökseen tappaa ei kuulu kokemusta elämän päättämisestä, vaan kyse on ohjelmoidusta tehtävän toteuttamisesta. Tämä häivyttää tappamiseen liittyvät eettiset ongelmat ja epäinhimillistää siihen johtavat vaiheet.

2. Teknologian hallitsematon leviäminen

Täysin autonomiset asejärjestelmät olisivat verrattain edullisia, ja niiden leviäminen esimerkiksi terroristiryhmille on merkittävä uhkakuva. Autonomisen aseteknologian leviäminen tarkoittaa sitä, että jos näitä aseita ei kielletä, on hyvin mahdollista että niitä ei käytetä vain jossain kaukaisessa maassa, vaan myös täällä – meitä vastaan.

3. Kansainvälinen humanitaarinen oikeus

On erittäin kyseenalaista, voisiko täysin autonominen asejärjestelmä erottaa siviili- ja sotilaskohteet humanitaarisen oikeuden edellyttämällä tavalla. Sotatilanteiden nopeasti muuttuva konteksti tekee päätöksenteosta erityisen haastavaa.

4. Sodankäynnin kynnys laskee

Täysin autonomiset asejärjestelmät voisivat laskea sodankäynnin kynnystä, sillä taisteluihin ei tarvitsisi lähettää ihmissotilaita. Tappavan voiman käyttämisen merkitys voi hämärtyä ja sodankäynti vaikuttaa riskittömämmältä. Kärsijöinä olisivat ennen kaikkea sotatilanteisiin joutuvat siviilit

5. Kuka on vastuussa, kun robotti tekee sotarikoksen?

Kenelläkään ei ole vastausta siihen, kuka on lopulta vastuussa robottiaseen teoista. Kuuluuko vastuu robotin laittomasta toiminnasta sen valmistajalle, kehittäjälle, sotilaskomentajalle vai robotille itselleen?

6. Uusi asevarustelun kierre

Uutena aseteollisuuden osa-alueena robottiaseiden kehittämisellä on suuri vaara johtaa hallitsemattomaan varustelukierteeseen. Kilpavarustelu voisi lisätä jännitteitä ja heikentää globaalia turvallisuutta.

7. Robotin toimintaa sodassa on vaikeaa ennakoida

Robottiaseiden käyttäminen saattaa johtaa vahinkosotiin ja konfliktien hallitsemattomaan kiihtymiseen. Ei voida kunnolla ennustaa, mihin kahden autonomisen robotin saati useiden robottiaseiden välinen kohtaaminen johtaa. Itseoppivat järjestelmät ovat jo määritelmällisesti arvaamattomia. Autonomisten asejärjestelmien vikatilanteet ja järjestelmiin hakkerointi asettaisivat suureen vaaraan sekä siviilit että asejärjestelmiä käyttävät joukot.

Robottiaseiden kieltosopimus

Robottiaseiden vastaisen kampanjan tempaus, etualalla robotti ja takana valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä
Kansainvälisen robottiaseiden vastaisen kampanjan tempaus Berliinissä keväällä 2019.

Robottiaseiden kieltäminen on järkevää siksi, että kansainväliset kieltosopimukset toimivat. Kemiallisten aseiden, rypäleaseiden ja henkilömiinojen kieltosopimukset ovat vähentäneet näiden aseiden käyttöä merkittävästi. Ennen kaikkea siviilien kokema kärsimys ja haitta näiden aseiden käytöstä on määrällisesti vähentynyt.

Autonomiset asejärjestelmät kieltävää sopimusta on koetettu saada aikaiseksi YK:n tavanomaisia aseita koskevan sopimuksen eli CCW:n puitteissa. Edistys on kuitenkin ollut hidasta. Positiivisia näkymiä silti on: tähän mennessä 29 valtiota vaatii robottiasekieltoa. Lisäksi Afrikan valtiot ovat vaatineet sitovaa sopimusta, ja YK:n pääsihteeri António Guterres on vaatinut kieltosopimusta. Myös Euroopan parlamentti on hyväksynyt julkilausuman neuvotteluiden aloittamiseksi kieltosopimuksen aikaansaamiseksi.

Oikea hetki puuttua robottiaseisiin on nyt, kun niitä vielä kehitetään. Niiden kehittäminen, tuottaminen ja käyttäminen on kiellettävä kansainvälisellä sopimuksella sekä tarvittavalla kansallisella lainsäädännöllä. Tähän tarvitsemme niin kansainvälistä kuin kansallista vaikuttamistyötä.

Tukeeko Suomi robottiaseiden kieltämistä?

Suomi on osallistunut aktiivisesti keskusteluihin autonomisten asejärjestelmien säätelemisestä muun muassa CCW:n asiantuntijakokouksissa Genevessä. Alkuvuoteen 2020 mennessä se ei kuitenkaan ole tukenut aloitteita kieltosopimuksen aikaansaamiseksi. 

Robottiaseet ja pyrkimykset niiden kieltämiseksi on kuitenkin mainittu Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa. Siinä todetaan näin: 

“Suomi edistää kansainvälisissä neuvotteluissa autonomisten asejärjestelmien globaalia sääntelyä. Tavoitteena on kieltää tekoälyyn perustuvien asejärjestelmien kehittäminen ja tuotanto.”

Vuonna 2019 tehdyssä mielipidemittauksessa 60 % suomalaisista kannatti robottiaseet kieltävää sopimusta. 28 % ei osannut sanoa kantaansa tai ei halunnut vastata, ja 12 % vastusti sopimuksen laatimista. 10 Euroopan maassa toteutetun kyselyn kaikista vastaajista 73 % kannatti kieltosopimuksen laatimista.

Estääkö kieltosopimus tekoälyn kehittämisen kokonaan?

Päätöstä tappamisesta ei saa siirtää koneelle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että robotiikan ja tekoälyn kehittäminen pitäisi lopettaa. Kieltosopimuksella tähdätään siihen, että päätös sotilaskäytössäkin päätös tappamisesta säilyisi ihmisellä.

Autonomisten asejärjestelmien kieltämisen ei tarvitse haitata muiden robotiikan ja tekoälyn sovellutusten kehittämistä. Kemiallisten aseiden kieltosopimus on hyvä esimerkki: se osoittaa, että on mahdollista kieltää onnistuneesti tietyn teknologian käyttäminen sodassa , mutta mahdollistaa silti sen siviilikäyttö.

Jotkin tekoälyä ja robotiikkaa kehittävät yhtiöt ovat jo kieltäytyneet aseteknologian kehittämisestä. Muun muassa teknologiayhtiö Googlen emoyhtiö Alphabet on irtisanoutunut tekoälyn kehittämisestä asekäyttöön sen omien työntekijöiden vaatimusten jälkeen.

Näin voit auttaa kieltämään robottiaseet

Meidän on huolehtittava, että päätösvalta tappavan voiman käytöstä pysyy ihmisillä. Rauhanliitto on jäsen Campaign to Stop Killer Robots -verkostossa. Muita verkoston jäseniä Suomessa ovat Sadankomitea, Rauhanpuolustajat, Tekniikka elämää palvelemaan ja Naiset rauhan puolesta. 

Jos haluat lisätietoja autonomisista asejärjestelmistä tai kampanjaverkoston toiminnasta Suomessa, ota yhteyttä viestinnän ja vaikuttamistyön asiantuntija Tuuli Vuoreen: tuuli.vuori@rauhanliitto.fi, puh. 040 099 8275.

Ajankohtaista aiheesta