Rypäleaseet

Mustavalkoisessa kuvassa kypärään ja suojavarusteisiin pukeutunut mies kurkottaa kohti maahan hautautunutta rypälepommin tytärammusta
Rypäpommin raivaaja Irakissa. Kuva: Sean Sutton CMC/MAG

Rypälepommi on ase, jonka tarkoitus on levitää sisältämiään räjähteitä laajalle alueelle. Tämän vuoksi se on epätarkka ase: se ei erottele ovatko tuhoalueelle osuvat ihmiset sotilaita vai siviileitä. Rypälepommin sisältämät räjähteet eivät läheskään aina toimi silloin kun niiden pitäisi, vaan räjähtämättömiä aseen osia säilyy alueella pitkään konfliktin päättymisen jälkeen.

Kansalaisjärjestöt vaativat rypälepommien kieltämistä niiden erityisesti siviileille aiheuttaman kärsimyksen vuoksi.

Rypäleaseet kieltävä sopimus

Joulukuussa 2008 Oslossa allekirjoitettiin rypäleaseet kieltävä sopimus. Se kieltää rypäleaseiden käytön, tuotannon ja viennin joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Sopimus asettaa selkeät aikataulut asevarastojen tuhoamiselle ja maastoon levitettyjen rypäleaseiden raivaamiselle. Lisäksi sopimus asettaa velvoitteen auttaa rypäleaseiden uhreja ja alueita, jotka kärsivät rypäleaseista.

Yli puolet maailman maista on päättänyt ettei rypälase ole hyväksyttävä ase. Sopimuksen on allekirjoittanut tähän mennessä muuan muassa suurin osa EU:n ja NATO:n jäsenmaista. Rypäleasekielto toimii: vaikka kaikki maat eivät olekaan vielä liittyneet sopimukseen, on se jäädyttänyt kansainväliset rypäleasemarkkinat ja tehnyt rypäleaseiden käytöstä yleisesti tuomittua.

Suomi ja rypäleasekielto

Suomi ei ole allekirjoittanut Oslon sopimusta. Se on ilmaissut tukevansa rypäleasekiellon humanitaarisia tavoitteita ja osallistunut sopimuksen osapuolikokoukseen tarkkailijana. Suomi on kuitenkin toistuvasti todennut, ettei sopimukseen liittymiselle ole edellytyksiä turvallisuus- ja puolustuspoliittisten syiden takia.

Rauhanliiton mielestä Suomen pitää liittyä rypäleaseet kieltävään sopimukseen. Se on ainoa johdonmukainen tapa toimia, jos ja kun haluaa tehdä työtä sen puolesta, ettei rypäleaseita käytetä jatkossa maailmalla.

Kampanja rypäleaseita vastaan

Rypäleaseiden vastainen kampanja – Cluster Munition Coalition (CMC) on kansainvälinen yli 250 järjestön yhteenliittymä, jolla on toimintaa noin 70 maassa. Suomesta kampanjassa ovat mukana muun muassa Rauhanliitto ja Sadankomitea.

Linkit

  • Uusimman Human Rights Watchin rypäleaseiden käytöstä Ukrainassa raportin löydät täältä ( päivitetty heinäkuu 2023) 
  • Cluster Munition Monitor eli rypäleaseraportti seuraa rypäleasekiellon edistymistä sekä rypäleaseiden käyttöä ja tuotantoa eri maissa
  • Suomen maaprofiili rypäleaseraportissa kertoo maan viimeisimmät poliittiset linjaukset

Ajankohtaista aiheesta