Tämä analyysi ja tiedote julkaistaan SaferGloben verkkosivuilla keskiyöllä 00:00 26.10.2026.

SaferGlobe ry

toimisto@saferglobe.fi

https://saferglobe.fi

Suomen Asevalvontaraportti

https://saferglobe.fi/teemat/ase-ja-sopimusvalvonta/asevalvontaraportti/  

The post SaferGlobe: Suomen sotatuotevienti yli kolminkertaistui ja nousi uuteen ennätykseen appeared first on Rauhanliitto.

Ydin-lehti on ilmestynyt 60 vuotta; KIRJAMESSUILLA Sunnuntaina 25.10. klo 17-17.30 keskustellaan kuvittele tulevaisuus -teemasta ja millainen merkitys Make Peace, Not War on ja on ollut niille, jotka haluavat rakentaa tulevaisuutta. Mukana kirjailija Liisa Louhela ja toiminnanjohtaja Laura Lodenius yhdessä päätoimittaja Arja Alhon kanssa

Palkinnosta

Vuoden laatulehti -palkinto jaettiin nyt 21. kerran. Kilpailun tarkoituksena on nostaa esiin laadukkaita kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtiä sekä muistuttaa niiden merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Presidentti Halonen kertoo valintojen vaatineen huolellista harkintaa.

”Kilpailussa oli mukana monia erinomaisia lehtiä, ja valintojen tekeminen vaati huolellista harkintaa. Minulla oli oma suosikkini jo varhaisessa vaiheessa, mutta halusin perehtyä ehdokkaisiin tasapuolisesti ja kuulla myös nuoremman sukupolven näkemyksiä. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien merkitys on erityisen suuri aikana, jolloin yhteiskunnallinen keskustelu kaipaa monipuolisia näkökulmia ja riippumatonta ajattelua. Niiden toimintaedellytysten heikentyminen on huolestuttavaa.”

Vuoden laatulehti: Ydin-lehti
Halonen perustelee valintaansa turvallisuuspoliittisen keskustelun moniäänisyyden merkityksellä.

”Ydin on tärkeä ja monipuolinen turvallisuuspoliittinen keskustelija aikana, jolloin turvallisuutta tarkastellaan helposti liian kapeasta näkökulmasta. Lehti muistuttaa, ettei turvallisuus synny vain sotilaallisista ratkaisuista, vaan myös rauhantyöstä, kansainvälisestä yhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Tarvitsemme tällaisia itsenäisiä ääniä haastamaan vallitsevia käsityksiä ja laajentamaan keskustelua.”

Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho kommentoi tunnustusta:

”Ydin-lehteä on tehty 60 vuotta niille, joille väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo. Idea lehden sisällöissä on aina mennä pintaa syvemmälle ja näin edistää kriittistä moninäkökulmaista yhteiskunnallista keskustelua. Se puolestaan turvaa demokratiaa ja vahvistaa myös sovittelun, sopimisen ja rauhan rakenteita. Se tukee sivistystä ja toivon tekemistä toiminnaksi.”

Vuoden laatudigi: Selkosanomat

Selkosanomien palkitsemisessa Halonen painottaa tiedon saavutettavuutta ja jokaisen oikeutta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

”Selkosanomat tekee tärkeää työtä tuomalla ajankohtaiset asiat ymmärrettävästi mahdollisimman monen ulottuville. Oikeus tietoon ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen kuuluu kaikille, myös niille, joille tavallisen uutiskielen seuraaminen on vaikeaa. Selkeä ja saavutettava journalismi on arvokas osa demokraattista yhteiskuntaa.”

”Olen tosi iloinen ja ylpeä siitä, että Selkosanomien digiversion taannoinen uudistustyö huomioidaan ja siitä pidetään. Mielestäni palkinto on ansaittu, koska digiversiomme saavutettavuus, käytettävyys ja ulkoasu on poikkeuksellisen onnistunut”, kommentoi Selkosanomien päätoimittaja Petri Kiuttu.

Kunniamaininnat Yliopisto-lehdelle ja Voimalle

Yliopisto-lehti sai kunniamaininnan ”Helposti mukana”. Presidentti Halonen kiittää lehteä erityisesti sen kyvystä tehdä tutkimusta ymmärrettäväksi laajalle yleisölle.

”Yliopisto-lehti tekee tutkimuksesta ja tieteestä kiinnostavaa ja helposti lähestyttävää. Se avaa monimutkaisiakin kysymyksiä ymmärrettävästi ja tarjoaa lukijalle mahdollisuuden pysyä mukana tieteen ja yhteiskunnan kehityksessä. Laadukas tiedejournalismi lisää ymmärrystä maailmasta ja herättää uteliaisuutta.”

Yliopisto-lehden päätoimittaja Marja Pembertonille tunnustus on osoitus toimituksen työn merkityksestä:

”Yliopisto-lehden innostunut toimitus todella osaa tieteen yleistajuistamisen. Työtä motivoi ajatus siitä, että luotettavan tiedon levittäminen vahvistaa demokratiaa ja rakentaa yhteiskuntaa paremmaksi. Faktat ja yhteinen sanasto antavat eväät julkiseen keskusteluun osallistumiselle. Tunnustuksen saaminen tälle työlle tuntuu tosi hyvältä.”

Voima sai kunniamaininnan ”Idearikas tiedon välittäjä”. Halonen nostaa perusteluissaan esiin lehden omaleimaisuuden ja sen, että ilmaisjakelu tuo yhteiskunnallista keskustelua uusien lukijoiden ulottuville.

”Voima on idearikas ja omaleimainen yhteiskunnallinen lehti, joka nostaa esiin myös valtavirrasta poikkeavia näkökulmia. Erityisen hienoa on lehden laaja ilmaisjakelu, jonka ansiosta se tavoittaa myös sellaisia lukijoita, jotka eivät välttämättä muuten tarttuisi kulttuuri- tai mielipidelehteen. Näin se vie uusia ajatuksia ja yhteiskunnallista keskustelua yhä laajemman yleisön ulottuville.”

”Voima on jo 27 vuotta tehnyt töitä paremman maailman ja merkityksellisemmän journalismin puolesta. Silti tuntuu, että työpanostamme ja läsnäoloamme tarvitaan enemmän kuin koskaan, ja siksi tällainen tunnustus lämmittää kovasti. Tänään meille on erityisen tärkeää panostaa laadukkaaseen verkkojournalismiin, mutta haluamme jatkossakin olla myös painettuna siellä, missä ihmiset kulkevat fyysisesti, turuilla, toreilla ja tuulikaapeissa”, sanoo Voiman päätoimittaja Emilia Miettinen.

Yleisön suosikki: Karjalan Heimo

Kilpailuun osallistui tänä vuonna 45 Kultin jäsenlehteä. Yleisö sai tuttuun tapaan äänestää omaa suosikkiaan, ja eniten ääniä keräsi Karjalan Heimo.

Karjalan Heimon päätoimittaja Katri Kovasiipi näkee palkinnon erityisen iloisena osana lehden julkaisijan juhlavuotta.

”Tänä vuonna Karjalan Heimon julkaisija Karjalan Sivistysseura on juhlinut 120-vuotista toimintaansa, ja myös tämä palkinto on iso ilon ja juhlan aihe. Oma lehti on ollut seuran tärkeimpiä toimintamuotoja vuodesta 1906 alkaen. Karjalan Heimo on Suomen vanhin karjalainen kulttuurilehti, jonka korkeaan laatuun on todella panostettu ja panostetaan myös jatkossa yhä enemmän. Lämmin kiitos lukijoillemme, meitä äänestäneille ja kaikille lehden tekemiseen osallistuneille.”

Kulttuurilehtien merkitys korostuu vaikeina aikoina

Kultti ry puheenjohtaja Tuomas Rantanen nostaa esiin lehtikentän rahoitustilanteen ja moniäänisen median merkityksen.

”Vaikka kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehdet edustavat usein mediavirran pikkupuroja, yhdessä niiden merkitys on median monimuotoisuuden kannalta ohittamaton. Yksittäiset lehdet ovat usein myös omien alojensa päämedioita, ja siksi niiden mahdollinen katoaminen on katastrofi muillekin kuin lehden tekijöille ja lukijoille. Tilannetta ei helpota yhtään, että lehtien ajankohtaisesta rahoituskriisistä on vaikea keskustella nykyisessä sekä kulttuurin että journalismin suhteen vihamielisessä ilmapiirissä.”

Vuoden laatulehti -kilpailun palkinnot jaettiin Helsingin Kirjamessuilla Kultin Kulttilavalla lauantaina 24. lokakuuta 2026.

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry on riippumattoman journalismin äänitorvi ja noin 140 Suomessa ilmestyvän lehden kattojärjestö. Kultti puolustaa sananvapautta ja median monimuotoisuutta, toimii lehtien edunvalvojana ja tarjoaa jäsenilleen koulutusta sekä markkinointiväyliä.

Lisätiedot:
Kultti ry:n toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö, 044 210 3445
Kultti ry:n puheenjohtaja Tuomas Rantanen, 040 507 7165

The post Presidentti Tarja Halonen valitsi Ydin-lehden vuoden 2026 laatulehdeksi appeared first on Rauhanliitto.

YK perustettiin vuonna 1945 tavoitteenaan luoda maailma, jossa ihmiset eläisivät tasavertaisina ja hyvinvoivina, ilman väkivallan ja sodan uhkaa. Hallitusten välisen järjestön tavoitteiksi asetettiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden, oikeudenmukaisuuden sekä ihmisoikeuksien edistäminen. Tänään nämä ideat ovat kyllä aika lailla haastettuna.  YK:n peruskirja astui voimaan 24. lokakuuta 1945 ja  24.10 julistettiin YK:n päiväksi 1948 lähtien YK -päivänä 24.10. ja siitä alkavalla  YK:n aseidenriisuntaviikolla ja siinä ympärillä on perinteisesti järjestetty erilaisia tapahtumia rauhantyöhön  ja aseidenriisuntaan liittyen, niin taas tänä vuonna. 

23.1o Helsingin Messukeskuksessa 17.30 – Kulttilavalle  Erkki Tuomioja haastatteleee Tarja Cronbergia hänen uudesta ydinasekirjasta.  Tarja Cronberg on sen jälkeen n 18 jälkeen jonkun aikaa  vielä Ytimen ja Rauhanliiton pisteellä 7 h148 ( joka töölöön ja töölönlahden lavojen välissä ) tavattavissa .

YK:n päivänä  Rauhan Isoäidit järjestää perinteisen rauhankulkueen Lappeenrannassa lauantaina 24.10.  kello 17:00 – 19:00  Kokoontuminen kello 16.45 alkaen Kansalaistorilla, Villimiehenkatu 1.

24.10.2026 Imatralla  14:00 – 15:00  Koskentorille, Nepparin aukiolla perinteinen YK-päivän rauhanjuhlaa.
Tilaisuudessa juhlapuheen pitää varhaiskasvatuspäällikkö Minna Leinonen ja Maria Wallenius yhdessä Heini Vesterisen kanssa vastaavat musiikista. Tilaisuuteen tervehdyksiä tuovat paikalliset järjestöt ja yhdistykset. Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla ja kynttilöiden sytytyksellä rauhan ja aseista riisumisen puolesta.

YK-viikon ja Yrjö Kallisen 140 v juhlavuoden kunniaksi  Oulun keskustakirjasto Saaressa: Ihmisyyttä etsimässä näyttely Yrjö Kallisesta.

HELSINGIN KIRJAMESSUILLA

Lauantaina 24.10. kello 15.30–16 Suomenlinna-salissa Rajantakaiset – Matkapäiväkirja nyky-Venäjältä
Kahdeksan päähenkilöä kertoo, miten elämä on viime vuosina muuttunut ja miten he näkevät tulevaisuuden. Tarinoista välittyy, millaista elämä Venäjällä on, kun julkinen protestointi on kriminalisoitu ja jo sisäisen vapauden säilyttäminen on uroteko. Matkapäiväkirjan tekijöitä Anna Jarovajaa ja Kerttu Matinpuroa haastattelee toimittaja Jussi Konttinen. Järjestää Rauhanpuolustajat

Sununtaina  25.10. kello  17.00–17.30 Arabia  KUVITTELE TULEVAISUUS! YDIN-LEHTI 60 VUOTTA. Millainen merkitys ”Make Peace Not War” -iskulauseella on ja on ollut? Kirjailija Liisa Louhela ja Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius kulkevat rauhan tietä yhdessä Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alhon kanssa. Ydin-lehti, Rauhanliitto, Sadankomitea.

Varjokirjamessut järjestetään jälleen Helsingissä Rauhanasemalla 25.–26.10.2025. Tapahtumassa rauhanjärjestöjen omat esittely ja myyntipisteet 

Tarjolla on paneelikeskusteluja, haastatteluja ja kirjallisuutta jokaisen radikaalihenkisen tarpeisiin Rauhanasema lisäksi lauantaina 25.10. keskustelua myös Pasilan kirjastossa (Kellosilta 9)   Tapahtuman järjestää Varjokirjamessukollektiivi yhteistyössä Aseistakieltäytyjäliiton kanssa. Tapahtuma on vapaaehtoisvoimin järjestetty ja maksuton  

JYVÄSKYLÄSSÄ Rauhanviikko 

Viikon aikana eri puolilla kaupunkia järjestetään taide- ja musiikkitapahtumia, asiantuntijapuheenvuoroja, keskusteluja ja yhdessä tekemistä. Mukana on muun muassa Palefacen ja Laulavan Unionin kaksi keikkaa, eläin- ja ympäristöetiikan dosentti Elisa Aaltolan luento sekä Tarinateatteri Storian esitys.

Jyväskylä Rauhanviikko huipentuu YK:n päivänä 24.10.  Veturitalleilla järjestettävään RauhaFestiin, jossa on ohjelmaa kaikenikäisille: muun muassa Lastenmusiikkiorkesteri Loiskiksen konsertti, Jyväskylän Nuorisovaltuuston poliitikoille pitämä paneelikeskustelu, Elävä kirjasto sekä Kaisa Halmemiehen johtaman RauhaFest-kuoron esitys .. Rauhafestissa esillä eri rauhanjärjestöjen aineistoja myös..

28.10 Arja Koriseva ja Rauli Virtanen Tempelin aukion kirkossa – SKR 50 vuotta !

Rauhanliiton jäsenjärjestö Suomen kristillinen rauhanliike 50 vuotta -juhlakonsertissa artistina Arja Koriseva ja pianistina Minna Lintukangas. Tilaisuudessa luovutetaan Suomen kristillisen rauhanliikkeen rauhanpalkinto 2026 toimittaja ja tietokirjailija Rauli Virtaselle, joka on raportoinut maailman konflikteista ja kriiseistä kuudella vuosikymmenellä Vietnamin sodasta Ukrainaan. Palkinnon luovutuksen jälkeen kuullaan rauhandialogi, jossa Virtasen kanssa keskustelee Nuoret, rauha ja turvallisuus-verkoston koordinaattori Camilla Ojala. Vapaa pääsy – tervetuloa!  Linkki FB tapahtumaan

The post YK-viikon tapahtumat appeared first on Rauhanliitto.

Rauhanliitto katsoo ,ja tämä  tuli esille myös Nobelkomitean perusteissa,  että samalla kun palkinto on hienolle aktivistille ja henkilölle elämän pituisesta sitoutumisesta, se on myös kansainvälisen oikeusperustaisen järjestelmän puolustamisesta laajemmin, ja tapa korostaa sopimuspohjaisen ja oikeusperustaisen maailmanjärjestyksen tärkeyttä, järjestelmän joka monella tapaa uhattuna tänä päivänä.

Nobels fredspris 2026 gavs till Navanethem Pillay

Nobels fredspris har tilldelats Navanethem Pillay. Navi – som hon kallas – är jurist, sydafrikansk antiapartheid‑aktivist, en kompromisslös försvarare av mänskliga rättigheter under årtionden och en person som brutit igenom många glastak. Hennes insats har varit avgörande i nästan alla stora utredningar av grova människorättskränkningar och även av folkmord.
Våra varmaste gratulationer!

Fredsförbundet tycker och det kommer nog fram I Nobelkommitteens anmälan också att är priset samtidigt ett ställningstagande för det internationella rättsbaserade systemet och ett sätt att understryka betydelsen av en avtals- och rättsbaserad världsordning – som på många sätt är hotat i dag.

The post Nobelin rauhanpalkinto 2026 Navanethem Pillaylle appeared first on Rauhanliitto.

Olemme saaneet lehdistä lukea liittyneemme Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ydinasepelotealoitteeseen (HS 14.9.).

Macron puhuu eteentyönnetystä pelotteesta, dissuasion avancée, joka käsittäisi mahdollisuuden sijoittaa Ranskan strategisten ilmavoimien osia aloitteeseen osallistuvien maiden tukikohtiin.

Aloite sisältää myös mahdollisuuden yhteiseen harjoitteluun ja sotilaspoliittisiin konsultaatioihin. Ranskan strateginen syvyys lisääntyy tällaisen aluepoliittisen hajautuksen seurauksena.

Tätä liikettä perustellaan kovin yleisin sanakääntein. Saamamme poliittiset ja sotilasoperatiiviset hyödyt jäävät sanoittamatta. Strategisen epämääräisyyden lisäämistä tosin painotetaan. Tämähän tarkoittaa Venäjän poliittisen ja sotilaallisen johdon laskelmoivan ennakoinnin vaikeuttamista. Koska emme tiedä, päättäisikö Ranskan presidentti ryhmittää ydinaseita edes tilapäisesti Suomen maaperälle tai käyttää ranskalaisia ydinaseita Suomen puolustamiseksi, strateginen ambivalenssi lisääntyy ainakin Helsingissä.

Politiikan tekemisen kannalta ulko- ja puolustuspoliittisen johtomme ydinasetoimeliaisuus jättää toivomisen varaa. Natoon liittymisen myötä maksimaalisesta ja kritiikittömästä ydinasepolitiikasta on tullut perusasetus. Voihan se näinkin olla, mutta pohjoismainen arvosidonnainen poliittinen kulttuurimme edellyttäisi avoimempaa keskustelua ja valmistelua sekä kestävämpiä perusteluja.

Ydinasepolitiikan valinnat eivät suinkaan lopu tähän aloitteeseen. Poliittista keskustelua soisi käytävän ydinsotaharjoituksiin osallistumisesta, ydinaseiden ensikäytön kiellosta, asevalvonta- ja aseriisuntasopimusten edistämisestä sekä yleisemmin ydinaseriippuvuuden vähentämisestä niin meillä kuin muuallakin.

F-35-hävittäjille ei toivottavasti ryhdytä hankkimaan ydinaseoperaatioiden edellyttämää sertifiointia. Eduskuntavaalien ja uusien hallitusneuvottelujen lähestyessä puolueiden soisi aktivoituvan myös tällä saralla.

Mika Kerttunen
sotilasstrategian dosentti
Maanpuolustuskorkeakoulu

The post Ydinasepolitiikasta HS mielipide appeared first on Rauhanliitto.

Tule 6. 12. 2026 viettämään itsenäisyyspäivän iltapäivä hyvän musiikin, tanssin sekä painavan sanan äärellä.  Matinean teema on tänä vuonna ”sana vastaan sota”.

Lippuja nyt saatavilla . Hanki lippusi osoitteessa: https://www.lippu.fi/…/itsenaeisyyspaeivaen-rauhan-matinea

’Tule kuulemaan ajan tärkeimmät puheenvuorot ja musiikin sanomat. Voit myös jäädä tilaisuuden jälkeen hetkeksi yhteisen kokemuksen äärelle.

Esiintyjät:  Kansallisoopperan balettiopisto , Linnanmäen sirkuskoulu, Kirsti Alho, Ester Nuori Leppä ja Santeri Panula
9TH PLANET, Eeva Litmanen, Pepe Willberg, Pelle Miljoona,
Puhujat: Tarja Cronberg Marko Lehti, Noora Kotilainen, Heikki Hiilamo, Gashaw Bibani, Kari Mäkinen, Nasima Razmyar, Juha Hurme
Salla Nazarenko, Kalevi Suomela, Juontajana toimii Katariina Kaitue.

Kesto n. 3 h, sisältää väliajan.

Lisää ohjelmasta päivitetään tänne

Ikäraja: S

Tilaisuutta järjestää Leo Mechelin Säätiö, Sadankomitea ja Rauhanliitto , yhteistyössä Suomen Rauhanpuolustajen i ja ICAN Finlandin kanssa

The post Itsenäisyyspäivän rauhanmatinea 6.12 : Sana vs. Sota -liput myynnissä! appeared first on Rauhanliitto.

Members of Parliament, Ministry of the Interior

We, the undersigned civil society organizations, call for the immediate suspension of the deportation of Russian citizen Vasilii Marinin and for a comprehensive reassessment of his asylum application. We believe that returning him to Russia would expose him to a real and serious risk of persecution.

We consider the negative decision issued by the Finnish Immigration Service to be inadequate in its assessment of the risks involved. The decision underestimates Marinin’s long-standing and well-documented involvement in human rights, peace, and environmental activism in Finland, as well as his participation in organizations and grassroots movements promoting the rights of LGBTQI+ people and opposing Russia’s war of aggression against Ukraine.

This combination of activities—together with his membership in the LGBTQI+ community, his activism for sexual minority rights, and his public opposition to the Russian state and its war of aggression—places him at an evident risk of persecution if he is returned to the custody of the Russian authorities.

Marinin’s activism has primarily taken the form of grassroots organizing rather than seeking visibility on social media. Nevertheless, the decision places decisive weight on the fact that his social media following and the reach of his online publications have not been extensive.

Such reasoning fails to reflect the genuine risks faced by activists returned to Russia, regardless of how widely known they are in the public sphere.

Furthermore, Marinin’s relatively young age has not been adequately taken into account. It is not reasonable to compare his level of activism with that of individuals who have been active for many years or decades and have achieved significant public prominence. The scope and significance of Marinin’s activities should instead be assessed in relation to his age and the

opportunities he has had to participate in civil society.

In addition, Marinin has participated in volunteer work funded by the European Union, which, in the current political climate in Russia, may expose him to allegations of cooperation with so-called ”foreign agents.” His connections to Ukraine and his anti-war statements may likewise result in criminal proceedings under laws prohibiting the ”discrediting of the armed forces.” Furthermore, his advocacy for the rights of sexual minorities and his LGBTQI+ identity could expose him to prosecution under Russia’s legislation prohibiting so-called ”LGBT propaganda.”

The human rights situation in Russia has steadily deteriorated in recent years. Persecution of civil society, anti-war activists, LGBTQI+ people, and independent activists has intensified significantly. In these circumstances, Marinin’s background and activities must be assessed as a whole rather than on the basis of isolated factors or the visibility of his social media presence.

If returned to Russia, he faces, at a minimum, harassment and interrogation by the authorities and, at worst, arbitrary detention, criminal prosecution, or forced conscription into military service or deployment to the front line in Ukraine.

Finland is bound by its international human rights obligations, including the principle of non-refoulement, which prohibits returning anyone to a country where they face persecution or other forms of inhuman or degrading treatment. Where such serious risks exist, any uncertainty must be resolved in favor of protecting fundamental and human rights.

We therefore urge the Finnish Immigration Service to suspend the enforcement of Marinin’s deportation and to conduct a comprehensive reassessment of his case. We also call on the Ministry of the Interior to ensure that the matter is handled as a matter of urgency and that Finland fully complies with its international human rights obligations.

Signed by:

● Aseistakieltäytyjäliitto ry, Aku Kervinen, coordinator

● Luontoliitto ry, Silvia Modig, executive director

● Amnesty Finland, Frank Johannson, executive director

● Tema ry – Marina Kähri, chairperson

● Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund ry, Kari Välimäki, chairperson ● Suomen Rauhanpuolustajat ry, Markku Kangaspuro, chairperson

● “Queer Asylum: Finland” Association, Alexander Onnekoski, chairperson ● Kansainvälinen solidaarisuustyö, Lotta Tuominen, chairperson

● Maan ystävät ry, Kati Karjanmaa, chairperson

● Vapaa liikkuvuus, Ilo Söderström, chairperson

● A-ryhmä

● Hawila Project (DE), Samuel Faucherrea, executive director

● Natur og Ungdom (Young Friends of the Earth Norway) (NO), Sigrid Losnegård, chairperson

● Naiset Rauhan Puolesta, Lea Launokari

The post Kansalaisjärjestöjen vetoomus Vasilii Marininin puolesta appeared first on Rauhanliitto.

Viikon ohjelma, joka kokoaa yhteen kolmekymmentä nuorta antimilitaristia ja rauhanaktivistia Suomesta, Saksasta, Liettuasta ja Valko-Venäjältä, sisältää tutustumista, työpajoja, esityksiä, kampanjointia, mielenosoituksen aseistakieltäytymisoikeuden puolesta sekä tietenkin yhteistä vapaa-aikaa.

Nash Dom on Liettuassa toimiva valkovenäläinen kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on edistää demokratiaa valkovenäläisessä yhteiskunnassa. Sen erityisenä painopisteenä on tukea toisinajattelijoita, jotka joutuvat poliittisen sorron ja valtion vainon kohteiksi. Nash Dom tunnetaan antimilitaristisesta toiminnastaan ja aseistakieltäytyjien oikeuksien puolustamisesta. Järjestö pyrkii myös lisäämään kansainvälistä tietoisuutta Valko-Venäjän ihmisoikeusloukkauksista ja rakentamaan solidaarisuusverkostoja eri puolille Eurooppaa.

Arbeitsgruppe für Frieden in Osteuropa (“Työryhmä rauhan puolesta Itä-Euroopassa”) on epämuodollinen saksalainen nuorten kansalaisyhteiskunta-aktiivien verkosto. Sen jäseniä yhdistää yhteinen kiinnostus rauhan edistämiseen dialogin ja yhteistyön kautta. Tuomme yhteen nuoria eri aloilta (valtiotiede, alueelliset tutkimukset, ympäristöaktivismi, vankila-aktivismi sekä antirasistiset, feministiset ja queer-liikkeet) työskentelemään konkreettisissa projekteissa ja koulutustapahtumissa, jotka liittyvät rauhanrakentamiseen eri puolilla Eurooppaa.

Vaihto järjestetään Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman tuella.

The post Rauhanpäivä 21.9 aloitti Nuorten rauhanviikon myös Rauhanasemalla appeared first on Rauhanliitto.

Olen ohjaaja Susanna Kuparisen tapaan ihmetellyt, miksi julkisessa keskustelussa Ukraina on tärkeä ja Gaza ei. Usein esitetty selitys on, että Ukraina on meitä lähellä maantieteellisesti ja kulttuurisesti, Lähi-itä ei.  Ei ole välttämättä kyse siitä, että Ukraina on ”meitä lähempänä”, vaan siitä, että Ukrainan tapauksessa länsimaiden hallitusten, Yhdysvaltojen ja sen eurooppalaisista liittolaisten on ollut helpompi sijoittaa itsensä hyvän ja pahan narratiiviin.

Gaza tekee tilanteesta paljon vaikeamman siksi, että länsimaiden valtaapitävien pitää arvioida oman liittolaisensa toimintaa ja omaa osuuttaan konfliktissa. Länsimaiden sisällä on lisäksi erilaisia näkemyksiä, intressejä ja poliittisia tulkintoja.  Ukrainan tilanne ollut pitkään vaikea, mutta ero Gazaan on ilmeinen: Ukraina kykenee vastarintaan. Toisin on Gazassa, jossa palestiinalaiset ovat joutuneet todistamaan sellaista, mitä kenenkään ei pitäisi joutua enää kohtaamaan.

Intialaisen kirjailija Pankaj Mishran mukaan Gazan tapahtumat voivat olla maailmanjärjestyksen vedenjakaja, johon joudumme palaamaan monasti.

Gaza peilinä

Gaza asettaa läpivalaisuun yhden kansainvälisen järjestyksen suuren heikkouden: universaalit oikeudet hyväksytään periaatteessa, mutta ne hylätään helposti, jos ne ovat ristiriidassa laajempien valtapyrkimysten ja omien etujen kanssa. Toisin sanoen Gaza ei kerro vain sodasta ja sen julmuudesta vaan jostakin paljon laajemmasta.  Se ilmentää karmealla tavalla sopimuspohjaisen maailmanjärjestyksen hajoamista sekä sitä, että kansainvälisen oikeuden ja laajemmin kansainvälisen geopoliittisen järjestyksen raja on tullut vastaan.

Nyt näyttää siltä, että kansainvälisen oikeuden normien ja valtioiden poliittisten käytäntöjen välillä on kasvava ristiriita. Gaza tekee tämän ristiriidan erityisen näkyväksi. Kansainvälisellä oikeudella on sääntöjä, tuomioistuimia ja menettelyjä, mutta niiden toimeenpanovalta on rajallinen ja riippuu viime kädessä valtioiden poliittisesta halusta noudattaa niitä.

Valtio vastaan kansa

Gaza ei koske vain Israelin valtiota ja sen toimintaa, vaan se koskee erityisesti suuria maita, jotka sallivat ja mahdollistavat kaiken julmuuden pienellä maa-alueella Lähi-idässä. Asiaan ei haluta puuttua eikä asiaa ratkaista, vaikka suurvalloilla olisi siihen mahdollisuus. 

Kansainvälinen oikeus on pitkälle syntynyt länsimaiden toiveesta ja ajatuksesta, että valtioita tulee valvoa samalla tavalla kuin yksittäiset valtiot valvovat omaa perustuslakia ja oikeuslaitostaan.

Tarvitaan siis koko maailmaa kattavat säännöt valtioita ja poliittisia toimijoita varten. Tarvitaan säännöt sodalle, säännöt rauhanteolle ja valtion suvereniteetille toteuttamaan oikeusvaltio -periaatetta maailman mitassa.

Kenen tarina kertoo todellisuuden

Olennaista kuitenkin on, että kriisejä tarkastellaan aina kunkin valtion tai ryhmittymän omien intressien ja etujen kautta.  Edward Said on puhunut paljon representaation vallasta. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että länsi ei suoranaisesti vääristele Palestiinan tilannetta vaan että länsi pyrkii tekemään omasta selityksestään kaiken kattavan ja reaalisen.

Ukrainan kriisissä korostuu julkisessa keskustelussa Ukrainan oikeus päättää omista asioistaan. Gazan tilanteen tulkinnassa korostuu taas Israelin toiminta oman turvallisuuden takaamiseksi. Palestiinalaisten oikeuksista puhutaan sangen vähän ja liian usein nousee esiin terrorismin leimakirves.  Kaikilla valtioilla ja kansoilla myös Ukrainalla ja Israelilla on oikeus puolustautua, mutta kansainvälisiä sääntöjä ei sovelleta kovinkaan johdonmukaisesti.

Maailmassa on aina jaettu valtaa ja se on jakautunut epätasaisesti. Gazan tilanne on erinomainen näkökulma siihen, miten erilaisena maailma näyttäytyy riippuen siitä, onko kyseessä kansa, jolla on valtio vai onko kyseessä kansa, jolla ei ole valtiota.  Israel on valtio, jolla on armeija, ilmavoimat, tiedustelu, liittolaisia ja huomattava kansainvälinen vaikutusvalta. Palestiinalaisilla ei ole täysivaltaista valtiota, jolla olisi vastaavat välineet. Konflikti on siis epäsymmetrinen eikä Gazan kriisiä voi pelkistää Hamasiin ja sen iskuihin. Tällaisessa tilanteessa siviilien suojelu ei voi mitenkään pohjata kiistelyyn siitä, kumpi aloitti mitä milloinkin. Valta ei siis vaan säätele sitä, mitä on tapahtunut, vaan sitä, miten tapahtunut tulee ymmärtää.

Teknologia, sota ja vastuu

Gaza kertoo myös siitä, miten teknologia muuttaa sodan ja sodankäynnin luonnetta ja miten vanhat aseet menettävät merkityksensä. Nykyinen sodankäynti on yhdistelmä keinoja ja välineitä, jossa satelliitit, tekoäly, lennokit, autonomiset aseet, tiedonkeruu ja sosiaalinen media yhdistyvät vallanpitäjien arsenaaliksi.  On syytä pohtia sitä, muuttuuko politiikan ja poliitikkojen vastuu, kun sodankäynti muuttuu yhä teknologisemmaksi ja päätöksenteko hajautuu ihmisten, algoritmien, tiedustelu- ja asejärjestelmien muodostamaan verkostoon?  Kun tällaisen sodan lopputuloksena on valtava määrä kuolleita, kodittomia ja tuhottua infrastruktuuria, niin kuka on niistä vastuussa?

Ilmiselvää on, että tällainen sodankäynti muuttaa poliittisten päättäjien asemaa ja roolia. On helpompi tehdä sotaa koskevia päätöksiä ja suunnitella asioita näyttöpäätteen takana. Vastuuta on helpompi pakoilla.

Kuoleman kentät

Gazan tilannetta voi katsoa myös kamerunilaisen historioitsijan Achile Mbeben kuoleman politiikka -käsitteen kautta. Mbeben keskeinen ajatus on, ettei moderni valta hallitse vain elämän ehtoja, vaan luo tilanteita, joissa kokonaiset väestöt joutuvat elämään kuoleman läheisyydessä. Valta hallitsee siis kuolemaa, ei elämää.

Tämä näkökulma soveltuu erityisen hyvin Gazaan, jossa elämän ehtoja rajoitetaan liikkumisessa, rajojen ylityksissä, veden, ruuan, energia ja terveydenhuollon saannissa. Asuminen on alueella lähes mahdotonta, koska infrastruktuuri on tuhottu. Elämällä ei ole tulevaisuutta ja siitä katoaa mieli.

Gaza kertoo loppujen lopuksi täsmälleen siitä, millainen kansainvälinen järjestys meillä on todellisuudessa silloin, kun sen julistamat universaalit periaatteet joutuvat vastakkain vallan kanssa.

Jos oikeudet ovat universaaleja vain silloin, kun niiden puolustaminen on itselle edullista tai hyödyllistä, ne eivät lopulta ole universaaleja oikeuksia. Ne ovat vahvemman oikeuksia. Siitä Gaza on valitettava esimerkki.

The post Ari Tarkiainen: Mitä Gaza kertoo maailmastamme? appeared first on Rauhanliitto.

Rauhanasemajärjestöillä myös esittely ja myyntipöytä tapahtumassa josta saa ajankohtaiset materiaalit ja peace tukituotteet..

KOKO OHJELMA TÄSTÄ

Rauhasta kiinnostuneiden ”tärppejä” ohjelmassa:

LAUANTAINA
kello 10-11.30 ( Auditoriossa ) Rauhanliitosta Laura Lodenius on mukana mm keskustelussa : Miten lopettaa Suomen asekauppa Israelin kanssa tulevalla vaalikaudella? Jonka järjestää  Oikeutta, ei aseita / Sumud – Suomen Palestiina-verkosto · yhteistyössä: Laki Särmään -kampanja 

kello 14.-15.45 (Auditoriossa) Miten rauha Lähi-itään? Arabikansojen ystävyysseura r.y. (AKYS) · yhteistyössä: Suomen Palestiinalaisten Yhdistys  Keskustelu rauhasta ja poliittisesta ratkaisusta Lähi-itään sekä palestiinalaisten oikeuksien turvaamisesta: keskustelemassa Mikko Lohikoski, Susanne Dahlgren, Hannu Juusola, Pertti Pesonen ja Kamal Aranki.

14.-15. 30  Ilmastokriisin ja kasvavan militarismin risteyskohdassa Omenapuutalo 
Klo 15:00-16:30  Osasto 5 Naisten kansainvälinen yhteistyö – rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta
Naiset Rauhan Puolesta ja GWUAN Global Women for Peace Against NATO · yhteistyössä: Naiset Rauhan Puolesta ja Naiset YdinvoimaaKlo 17:00-18:30 Naiset ja rauha Osasto 5  järj Naiset Muistissa  

SUNNUNTAINA 
Klo 12:00-13:30 Ydinasetyöpaja järjestää ICAN Omenapuutalossa
Klo 14:00-15:45  Merisalissa Rauhanliiton Laura Lodenius mm vetää keskustelun Militarismi uhkaa hyvinvointivaltiota ja rauhaa puhujina Sirpa Puhakka ja Eero Lehto 
kell 16.00 -17.00 Ilmastokriisistä selviytyminen Omenapuutalo  järj Elokapina · yhteistyössä: Aseistakieltäytyjäliitto (AKL)

The post Rauhasta ja turvallisuudesta Maailmanparannuspäivillä 26.-27.9.2026 appeared first on Rauhanliitto.

Arvorealismi

Suomen ulkopoliittista linjaa on kutsuttu arvorealistiseksi ja tämän näkökulman tuomista on perusteltu ennen kaikkea turvallisuudella ja geopolitiikalla. Vähemmälle huomiolle on jäänyt yhdyssanan ensimmäinen osa: arvot. Väitän, että juuri rauhanneuvottelujen etiikka tarjoaa tavan ymmärtää, mitä arvot voisivat käytännössä tarkoittaa ulkopolitiikassa.

Vastinpari realismi ja arvot on oikeastaan provokatorinen, mutta luultavasti idea on lainattu geopolitiikan tutkimuksesta, jossa nimenomaan realismi on ollut tutkimuksen valtavirtaa.

Kansainvälisen politiikan maailma on tällaisessa tulkinnassa eräänlainen viidakko, jossa suurvaltojen toimintaa ohjaavat sen omat kansalliset intressit ja vallanhalu. Ajattelu korostaa valtioiden roolia, erityisesti suurvaltojen motiiveja, tietynlaista anarkistisuutta ja valtioiden oman edun tavoittelua.

Kriitikot ovat huomauttaneet, että näkökulma väheksyy kansainvälistä oikeutta, aliarvioi kaupallisten sidosten keskinäistä riippuvuutta, ei huomioi etiikkaa eikä ihmisoikeuksia. Sen keskeinen vaara on, että näkökulma sisältää uhkan itsensä toteutuvasta ennusteesta.

Donald Trump puhuu jatkuvasti “diileistä” maailmaa radikaalisti muuttavana vipuvartena. Hänen ajattelussaan neuvottelu näyttäytyy ennen kaikkea intressien, vallan ja vaihtokauppojen kenttänä. Mutta se, että voiko rauhaa rakentaa samalla logiikalla kuin liiketoimintaa, ei ole retorinen kysymys. Siihen tulisi esittää vaihtoehto.

On kuitenkin erikoista, että Suomessa arvorealismin toinen aspekti arvot, ovat jääneet julkisessa keskustelussa todella pimentoon. Se, mitä suomalaisesta nykykeskustelusta aika lailla puuttuu, ovat juuri uudet näkökulmat aitoon ja tosiasialliseen rauhaan. 

Uusi näkökulma

Pohjaan blogini pitkälle norjalaisten tutkijoiden rauhanneuvottelujen etiikkaa jäsentäneeseen julkaisun ajatuksiin. Linkki oppaaseen on kirjoituksen lopussa.

Toisin kuin monet muut lähestymistavat, jotka omaksuvat puolueettoman kolmannen osapuolen tai sovittelijan näkökulman, nyt lähdetään liikkeelle itse konfliktin osapuolten näkökulmasta. Pääosaa näyttelevät osapuolet, ei välittäjä. Rauhanneuvottelut eivät siis ole ensisijaisesti yritystä löytää etujen ja vallan kamppailuun ulospääsy. Välittäjä ei ole tuomari vaan yksi konfliktin ratkaisua edistävä osapuoli.  Sen vuoksi olisi hyödyllisempää tunnistaa ja tunnustaa, että eettiset kysymykset ovat keskeinen osa rauhanneuvottelujen dynamiikkaa ja vaikuttavat ratkaisevasti niiden kulkuun sekä lopputuloksiin.

Oppaassa tutkijat erottelevat rauhanneuvottelujen neljä toistensa kanssa osin päällekkäistä eettistä ulottuvuutta. Ensimmäinen kysymys koskee sitä, millaista rauhaa tavoitellaan. Toinen sitä, ketkä ylipäätään saavat osallistua sen rakentamiseen. Kolmas kohdistuu itse neuvottelujen toimintatapoihin ja neljäs siihen, miten koko prosessi järjestetään niin, että sitä voidaan pitää oikeutettuna.

Tutkijat esittävät 20 kysymystä, jotka avaavat uuden ikkunan rauhanneuvotteluihin.

Historian näytöt

Rauhanneuvottelujen historia osoittaa, että moraaliset ristiriidat, epäoikeudenmukaisiksi koetut vaatimukset, kunnioituksen puute sekä epäreiluiksi koetut menettelytavat voivat merkittävästi heikentää sekä neuvotteluprosessin etenemistä että sen lopputuloksia.

Tällaisia esimerkkejä historiassa on paljon. Ehkä kuuluisin on ensimmäisen maailmansodan lopettanut Versaillesin rauhansopimus, jonka moni koki epäoikeudenmukaiseksi ja sen seuraukset nähtiin kahdenkymmenen vuoden kuluttua.

Jotkut historioitsijat kuten Markku Kuisma katsovat, että ei pitäisi puhua kahdesta maailmansodasta. Tosiasiassa sotia oli yksi ja enemmän kyse oli eurooppalaisesta sodasta.

Voidaan kuitenkin oikeutetusti kysyä, miksi eettinen näkökulma on erinomainen tapa tarkastella rauhanneuvotteluprosessia. Etiikka on filosofian osa, joka keskittyy kriittiseen pohdintaan arvoista. Yhtäältä on määriteltävä, mikä on hyvää ja pahaa ja toisaalta muodostettava käsitys normeista, mikä on oikein ja väärin.

Eettiset näkemykset siirtyvät ihmisten moraalisiin käsityksiin ja heidän kykyynsä ottaa eettiset näkökohdat huomioon sekä ajattelussaan että toiminnassa.

Rauhaa koskevissa keskusteluissa etiikka liitetään useimmiten oikeudenmukaisuuden kysymyksiin, mutta se käsittelee myös huolenpitoa toisista, vapautta, auktoriteettia, lojaalisuutta ja pyhyyttä.

Siksi oikeudenmukaisuus on ymmärrettävä tavallista laajemmin. Rauhanneuvotteluissa kyse ei ole vain oikeuksien ja velvollisuuksien jakamisesta, vaan myös huolenpidosta, luottamuksesta, ihmisarvosta, vastuusta ja keskinäisestä kunnioituksesta.

Päätelmiä

Kaikkiin ulottuvuuksiin liittyy lukuisa joukko vaikeita kysymyksiä, mutta tutkijat korostavat, että eettiset ulottuvuudet eivät ole oma irrallinen aihe. Tarkoitus on päinvastoin yhdistää eettinen näkökulma tiiviimmin neuvottelujen osaksi.

Se, että maailma näyttää nyt erittäin monimutkaiselta, on laajasti jaettu tulkinta. Sen vuoksi olisi hyvä, että eettinen aspekti nousisi enemmän esiin.

Se, mitä tarvitsemme juuri nyt, on näkymien avaamista tulevaisuuteen. Rauha on ollut aina osa ihmisten elämää siinä kuin sotakin. Juuri siksi rauhanneuvottelujen eettinen ulottuvuus ansaitsee nykyistä enemmän huomiota myös julkisessa keskustelussa. Jos tarkastelemme konflikteja vain vallan, turvallisuuden ja etujen näkökulmasta, jäävät moraaliset kysymykset helposti piiloon, vaikka ne usein ratkaisevat, syntyykö kestävä rauha.

Suomessa olisi myös aika laajentaa keskustelua enemmän arvorealismi- ajattelussa arvojen suuntaan. Tällainen tarkastelu loisi Suomelle uusia rooleja ja mahdollisuuksia kansainvälisen politiikan kentässä. Tähän velvoittaa myös pitkä pohjoismainen yhteiskunta-ajattelu ja sen perinne.

Mitä sitten yksittäinen ihminen voi tehdä? Ymmärtäisin, että keskeisin keino olisi katsoa rohkeasti kohti maailmaa uusin silmin ja mennä vallan ja eturistiriitojen tuolle puolen. Vain niin voivat asiat edistyä ja rauhasta tulee aito mahdollisuus.

Kyse on myös ihan konkreettisesta toiminnasta asian puolesta ja ehkä uudenlaisesta kansalaisaktivismista. Se, mitä se on, selviää aikanaan.

Lähde: https://www.prio.org/publications/14443?utm_source=chatgpt.com

The post Ari Tarkiainen: Intressien ja vallan tuolle puolen appeared first on Rauhanliitto.

Verkstäderna stöder global fostran och mångsidig kompetens enligt läroplanerna. Globalt ansvar och teman inom fred, jämlikhet och hållbar utveckling behandlas.

Genom konstbaserade metoder, berättande och dramaövningar med låg tröskel övas samarbete, empati och sätt att påverka. Deltagarna behöver inte ha tidigare erfarenhet av att arbeta med drama.

I verkstäder för grundskolans högre klasser och andra stadiet fördjupas aktuella frågor inom fred och hållbar utveckling, bland annat genom berättelser som utspelar sig i Zambia. Vi funderar på grundläggande orsaker till globala utmaningar och på orsak–verkan-samband. Genom deltagaraktiverande metoder övas också förmågan att inta olika synsätt samt att förhandla och påverka.

Verkstadens teman kopplas naturligt till exempel till mål och innehåll inom modersmål, historia, samhällslära, geografi, filosofi, religion, livsåskådning och hälsokunskap.

“Mångsidiga metoder och att aktivera eleverna var särskilt lyckat”

”Som lärare är jag imponerad över hur mycket eleverna har lärt sig. Eleverna vågar delta i diskussioner, reflektera… Använder begrepp som visar att de förstår!”

“Vi lärde oss konkret hur man kan påverka målen för hållbar utveckling.”

Innehåll i global fostran

Fredsskolans verkstäder skräddarsys enligt åldersgruppen. Temana hör tätt ihop med läroplanernas (GLGU2014, GGL2021) värderingar och innehåll.

I Fredsskolan uppmuntras deltagarna till etiska reflektioner, kritiskt tänkande, förhandlande mellan olika synsätt och kreativ problemlösning. Genom engagerande metoder och konkreta exempel får deltagarna fundera på global ömsesidighet, jämlikhet och rättvisa.

Skolbesök i Nyland, Åbo och Åbolands skärgård

Fredsskolans verkstäder kan beställas till skolor i Nyland, Åbo, Pargas, Nagu och Korpo.

Fredsskolans aktivitetshelheter består i regel av två verkstäder (längd 2 x 90 min) samt för- och mellanuppgifter för varje grupp. Det är också möjligt att beställa en enskild verkstad.

”Fantastiskt tydligt, informativt och engagerande paket!”
”Verkligen tankeväckande och mångsidig helhet åt eleverna, men också åt läraren.”
”Spännande och omväxlande. Inspirerande och professionell lärare. Drama som arbetsmetod.”

Förfrågningar och bokningar

Fredsskolans reservationer och närmare frågor kan skickas per e-post till: rauhankoulu@rauhanliitto.fi

Fredsskolan är Finlands Fredsförbunds versamhetsform. Verksamheten är partipolitiskt och religiöst obunden. Fredsskolans projekt har förverkligats med bidrag från Stiftelsen BMR under åren 2025–2027. Fredsskolan erbjuder åt skolgrupper aktivitetshelheter, i vilka arbetsmetoder inom global fostran och drama kombineras. Centrala teman är fred, globala utvecklingsfrågor och att växa inom globalt ansvarstagande.

Under läsåret 2026–2027 behandlar Fredsskolans skolbesök bl.a. hur ojämlikheten kan minskas, utbildningens betydelse för ett jämställt samhälle samt ungdomars möjligheter att verka för en hållbar framtid.  Målet är att stärka ungas framtidsfärdigheter, såsom empati, problemlösning, samarbetsförmåga och påverkan.

The post Boka Fredsskolan för din grupp höstterminen 2026 appeared first on Rauhanliitto.

Torstaina 6.8.2026 vietetään Hiroshiman ja Nagasakin ( 8.8) atomipommien uhrien muistopäivää. Muistamme uhreja ja muistutamme maailman ja Suomen päättäjiä mitä ajankohtaisemmasta aiheesta: siitä eksistentiaalisesta vaarasta ihmiskunnalle, jonka ydinaseet, niiden modernisointi ja niillä uhkaaminen aiheuttavat.

Hiroshima-päivän tilaisuuksia järjestetään eri puolella Suomea. Kokoonumme muistuttamaan maailmaa ydinasevarustelun järjettömyydestä ,  muistuttaaksemme rauhantyön tärkeydestä ja muistamme  Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien uhreja japanilaisen perinteen mukaan laskemalla kynttilälyhtyjä veteen. Perinteistä Hiroshima-iltoja  on järjestetty Suomessa yli 30 vuoden ajan.

HELSINGISSÄ 6.8 kello 21-  

Opperan takana Amfiteatterilla ( ulkona)
puhujina maailman kriisialueilla toiminut professori, oikeushammaslääkäri Helena Ranta, kirkkohallituksen kansliapäällikkö Niilo Pesonen, runolija Elli Leppä ja musiikista vastaa Paleface
Kynttilälyhdyt lasketaan Töölönlahteen noin klo 22.  Tapahtuman järjestävät Suomen Rauhanliitto, Svenska Fredsvänner i Helsingfors, Helsingin seurakuntayhtymä ja Töölön seurakunta yhteistyössä usean rauhanjärjestön kanssa.

-> Lisätietoa löydät Helsingin tilaisuuden Facebook-tapahtumasta: https://www.facebook.com/events/1728832571053496

PS Huolehdimme ympäristöstä – tapahtuman järjestäjät ja vapaaehtoiset keräävät lyhdyt pois vedestä tapahtuman lopuksi.

Tapahtumia muualla Suomessa jotka Rauhanliiton tiedossa:

Vantaalla kello 17-18 Tikkurilan Väritehtaanrannassa, lähellä asemaa. Tapahtumapaikka on Vernissan rakennusta vastapäätä toisella puolella jokea , paikalla on kiviset istumapaikat. Tapahtumassa puhuvat: Kati Juva, lääkäri ja ICAN Finlandin koordinaattori ja Mikko Myllykoski, Tiedekeskus Heurekan toimitusjohtaja musiikista vastaa : Mikko Perkoila ja Kupletistit.
FB  tapahtuma

Loviisassa  kello 21.30 Ohjelmassa Plagenilla musiikkia, runoutta ja lyhtyjen laskeminen veteen uhrien muistolle.  Plagenin uimaranta  (Kapteenintie 5) kello  21.50 (noin) Lyhtyjen sytyttäminen ja lasku mereen
Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Omia lyhtyjä ei tarvita. Tilaisuuden lyhdyt kerätään yöllä merestä taas seuraavan vuoden käyttöä varten. Järjestäjät: Joukko loviisalaisia vapaaehtoisia

FB Tapahtuma

Turussa Turun Rauhanpuolustajat järjestää perinteisen Hiroshima-päivän tilaisuuden klo 20 Aurasillan kupeessa Tilaisuuden avaa Turun Rauhanpuolustajien puheenjohtaja Paavo Mäkinen ja Puhujana on kansanedustaja Johannes Yrttiaho.

FB Tapahtuma 

I Närpes Fredsljus tänds vid ljusen vid Närpes central park ( Närpesvägen 22)  på Hiroshimadagen kl. 20 Diktläsning av Mikaela Björklund och Paola Bjrklund ,samt spelmans musik.

Rovaniemellä Hiroshima-päivän rauhanmielenosoitus kello 17 Lordi-aukiolla. Kello 17.30 keskustelutilaisuus Rovaniemen Kansalaistalolla (Rovakatu 23) Järjestää: Lapin Rauhanpuolustajat

I Mariehamn  kl. 21.00 i Sjökvarteret  Tal: Lennie Jansson / ReGeneration 2030
Musik: Alberto Gerbasi  mera på  EMMAUS nätsida 

Vääksyssä vietetään Hiroshima tilaisuus kello 20. Tilaisuus järjestetään osoitteessa Melakuja 3, Vääksy. Puheen pitää Kansanedustaja Mika Kari ja lyhdyt lasketaan Vääksyn jokeen.

Nagsakin pommituksen muistopäivänä 8.8:

Joensuussa
Turvallisuusseminaari (Näyttämöllä Koskik. 8)  klo 13-16.30) jonka jälkeen siirrytään Pohjoisen rantapuiston nurmikolle, se on Suvantosillan ja Elielinkujan välissä. missä lauletaan rauhan- ja ilmastolauluja. Laulumonisteet tuodaan, piknik omin eväin. Säävaraus. Kello 19 Suvantosillan kupeessa laiturilla lyhyt puhe ja lasketaan kukkia jokeen ydinaseiden uhrien muistoksi.

 Loviisassa  Klo 12-17  Esplanadin juhlasali ( Kuningattarenkatu 7,)  klo 14 Rubato-orkesterin konsertti,  klo 15-17 Itä-Uudenmaan Paasikivi-Seuran seminaari:  ONKO TOIVOA Sääntöpohjainen järjestelmä Oikeusvaltio Rauha  jossa alustajaa Jukka Kekkonen.

–> Kansainvälinen kampanja ydinaseita vastaan ICAN kampanjoi, jotta ydinaseista päästäisiin kokonaan eroon ! täältä ICAN in sivuilta löydät ajankohtaista tietoa

The post Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien uhreja muistetaan 6.8 appeared first on Rauhanliitto.

Olen pitkään pohtinut nykypäivän militarismia ja sitä, miten siihen voisi tarttua. Ajattelin sotilasparaateja, noita voiman ja uhon spektaakkeleita, ajattelin sotilasvallankaappauksia ja ajattelin sitä, miten sotilaat, aseet ja armeija ovat olleet esillä, mutta usein piilotettuna.

Nyt on aika toinen. En muista, että aseita ja ammuksia olisi käsitelty koskaan aiemmin Ylen uutisissa niin perusteellisesti kuin nykyisin.

En muista myöskään sellaista aikaa, että sotilas tai sotaan ja aseisiin liittyviä asiantuntijoita olisi pyydetty kommentoimaan näin paljon julkisuudessa.

Maailmaa luonnehtii yleisesti epävarmuus ja uhka, suoranainen pelko siitä, että jotakin kauheaa tapahtuu.  Puhutaan, että mannerlaatat ovat liikkuneet ja aika ei ole niin kuin ennen. Yksi tällaisen puheen ja ajattelutavan takana oleva suurempi yhteiskuntaamme koskeva muutos koskee juuri käsityksiämme siitä, millainen suhde meillä aseisiin, armeijaan ja sotaan.

Toinen muutos liittyy käsitykseemme siitä, mikä on isänmaa ja miten ymmärrämme kansallisuuden ja ajatuksen kansallisesta suvereniteetista. Usein vastauksena on puolustus; ilman sitä ei ole mitään. Maata on puolustettava, vaikka hintana voi olla oma kuolema. Tämä kansalaisten jakama tunne piilotetaan usein isänmaahan, yhteisöön, paikkaan ja seutuun. Puhutaan koti, uskonto ja isänmaa – pyhästä triangelista.

Historiaa

Yksi tapa tarkastella tällaista kehitystä on puhua militarismista ja sen noususta. Asiaa käsitteli jo vuonna 1907 Karl Liebknecht kuuluisassa teoksessaan Militarismi ja antimilitarismi.  Liebknecht jäsentää erinomaisesti militarismin käsitettä ja sen ulottuvuuksia.  Liebknechtin mukaan militarismi on tärkeimmistä ja voimakkaimmista elämän ilmauksista ihmiskunnan historiassa. Sen taustalla on ihmisyhteisön halu suojella itseään ja samalla säilyttää olemassaolonsa.

Militarismin historia paljastaa samalla ihmiskunnan kehityksen yhden ytimen. Keskeisiä elementtejä evoluutiossa ovat olleet aseisiin liittyvät keksinnöt, joiden myötä ihmiskunnan historia on ollut sotien ja valloittamisen historiaa. Valta on saatu väkivalloin ja usein valtaa hallitaan samalla tavalla.

Nykyisessä kansallisvaltioiden maailmassa armeija on vahvasti kansallinen instituutio, jota myös erilaisten yhteistyösopimusten kautta vahvistetaan. Liittouma tai liittokunta nähdään monasti puolustuksen näkökulmasta, ei siis hyökkäyksen.

Militarismissa on Liebknechtin mukaan kaksi dimensiota. Ensimmäinen ulkoinen militarismi on valmistautumista ulkoista uhkaa vastaan ja toinen on valmistautumista sisäiseen uhkaan. Niiden ero on usein veteen piirretty viiva.

Armeija lukkona

Militarismia on joskus kuvattu niin, että se on valtio valtiossa. Olennaista militarismissa on kurinalaisuus ja tottelevaisuus, joka tulee näkyviin armeijan kasvatustehtävästä – pojista tehdään miehiä.

Militarismi korostaa uhrautumista isomman puolesta, isänmaallisuus on uhrin antamista muiden ja isänmaan puolesta.

Isänmaallisuus ei ole militarismia, mutta militaristi haluaa, että näiden kahden käsitteen välillä on yhtäläisyysmerkki.

Militarismi on armeijaa ja sotilaita palveleva maailmankuva, joka pohjaa pakkoon ja aseisiin. Tätä mentaliteettia pidetään yllä sotilasmusiikilla ja marssilauluilla.

Kun militarismi laajenee yhteiskuntaan armeijan ulkopuolelle, olemme kohdassa, jossa sisäinen ja ulkoinen militarismi kohtaavat. Tarvitaan tarkkailua, tiedustelua ja erityisesti tarvitaan investointeja puolustukseen, aseisiin ja armeijaan.

Militarismi ei elä ilman kieltä ja se hyödyntää monasti laajasti retoriikkaa ja viljelee propagandaa saadakseen siviiliväestön puolelleen. Olennaista tällöin on esittää joukko argumentteja, joilla perustellaan uhkan mahdollisuus ja sen pohjalta luodaan mielikuva puolustautumisen ja turvallisuuden välttämättömyydestä.

Nykymaailmassa militarismia ylläpitävät monet tekijät, joista yksi keskeinen on aseteollisuus ja sen taloudelliset intressit. Ilmiönä turvallisuuden ja militarismin liitto on kaikkialle ulottuva eräänlainen tahmainen verkko, johon yhteiskunta kiedotaan.

Silloin tärkeäksi nousee myös muu infrastruktuuri- maantiet, sillat, rautatiet, vesistöt, rakennukset ja koko hallinto. Samalla keskiöön asettuvat energia- ja dataverkot, strategiset teollisuudenalat ja väestönsuojat.

Suomessa vapaaehtoinen maanpuolustustyö on viime vuosina lisääntynyt nopeasti. Naisilla on myös ollut pitkään oikeus osallistua vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen miesten rinnalla. Tasa-arvoa siis sekin.

 Sisäinen militarismi

Erinomainen esimerkki sisäisestä militarismista ovat aina olleet sotilasvallankaappaukset. Armeija siis itse katsoo tai toimii jonkun toimeksiannon mukaan, että sen tulee ottaa valta demokraattisesti valitulta johdolta.

Muutama esimerkki valaisee asiaa – Espanjan vallankaappaus 1936, Egyptin vallankumous 1952, Brasilian vallankaappaus 1964. Kreikan vallankaappaus 1967, Chilen sotilasvallankaappaus 1973, Argentiinan vallankaappaus, Turkin vallankaappaus 1980. Näissä kaikissa sotilaat ovat ottaneet vallan ja näitä voisi pitää militarismin voittoina.

Liebknecht katsoi, että militarismissa vihollinen on tosiasiassa kotimaassa ja tarkoitti sillä marxilaisena työväenluokkaa. Militarismi sitoo kapitalismin ja militarismin Gordionin solmuun.

Suomessa armeijan rooli vuodesta 1918 eteenpäin on ollut sangen keskeinen, kun nuorta valtiota alettiin rakentaa.

Ulkoinen militarismi

Politiikassa ulkoinen militarismi tarkoittaa sotilasmenojen suosimista, armeijan vahvaa vaikutusta politiikkaan, jossa sotilaallinen voima on tärkein ratkaisu kriiseihin tai uhkiin. Uhka on siis ulkopuolinen ja keskeinen peruste puolustukseen panostamiseen.  Malliesimerkkinä mainitaan usein 1800- luvun Preussi ja Hitlerin Saksa, 1930- luvun Japani ja Italia.  Tosiasiassa armeija aina ollut aina kaikkialla keskeinen hallitsijan tai valtion vallan väline, keino säilyttää sisäinen ja ulkoinen suvereniteetti.

Turvallisuus vastauksena uhkaan

Militarismin keskeinen motiivi nousee huolesta, olemmeko turvassa vai uhkaako meitä joku tai jokin. Turvallisuus on ihmiselle monia asioita, mutta militarismi nostaa ensimmäiseksi valtion ja puolustuksen. Kun ne on hoidettu turvallisuusuhkaa ei ole.

Militarismin nousu näkyy julkisen keskustelun heijastuminen tavallisten ihmisten omien turvattomuuden ja jopa ahdistuksen kokemuksien kautta yhteiseksi jaetuksi kokemukseksi. Me olemme vaarassa, meitä uhataan ja uhkaaja on tuo viholliseksi nimetty.

Kokemus voi yksittäisen ihmisen tapauksessa olla aito, mutta siihen vaikuttaa myös se, miten uhista julkisuudessa puhutaan ja miten niitä tulkitaan.

Lopuksi

Arkipäivän militarismi ei tarkoita sitä, että yhteiskunta valmistautuisi sotaan näkyvin sotilaallisin tunnuksin. Se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että sodan mahdollisuus alkaa ohjata yhä useampia yhteiskunnan ratkaisuja. Myös kansalaiset laajasti jakavat tämän.

Turvallisuus muuttuu eräänlaiseksi linssiksi, jonka läpi tarkastellaan koulutusta, taloutta, teknologiaa, infrastruktuuria ja kansalaisuutta. Juuri siksi militarismista on syytä keskustella – ei vain armeijan vaan koko yhteiskunnan tulevaisuuden näkökulmasta.

***

Ari Tarkiainen on maailmaa aktiivisesti seuraava ja asioita pohtiva eläkeläinen, joka on kiinnostunut sodan ja rauhan kysymyksistä monen muun asian ohessa, joka työelämässä ollessan toimi Karelian ammattikorkeakoulussa lukuisissa kansainvälisissä, valtakunnallisissa ja alueellisissa hankkeissa eri tehtävissä 1990- luvun puolivälistä eteenpäin, sekä 2002 -2009 Joensuun yliopistolla tutkijana

Rauhanliiton blogit sivuilla  tuo näkökulmia rauhanpolitiikkaan ja -kulttuuriin. Sen kirjoittajat ovat Rauhanliiton ja rauhanliikkeen toimijoita ja tai  tutkijoita / yhteiskunnallisia ajattelijoita. Blogissa esitetyt näkökulmat eivät välttämättä täysin vastaa Rauhanliiton kantoja.

The post Ari Tarkiainen: Arkipäivän militarismista appeared first on Rauhanliitto.

Daniil Mukhametov pakeni Venäjältä hyppäämällä junasta Liettuassa, matkalla Kaliningradiin, jottei joutuisi sotaan. 21-vuotias mies onnistui välttämään pidätyksen ja pääsi Suomeen Latvian ja Viron kautta.

Kun Suomi oli aikeissa luovuttaa hänet Liettuaan, Mukhametov pakeni jälleen. Tällä kertaa hän matkusti junalla Ranskaan ja haki siellä turvapaikkaa. Hänen turvapaikkahakemuksensa hyväksyttiin käsiteltäväksi.

Nyt 26 kesäkuuta 2026 Strasbourgin hallintotuomioistuin antoi päätöksensä, että Daniil Mukhametov voidaan siirtää Liettuaan. Päätös vahvisti aiemman 4. kesäkuuta 2026 tehdyn ratkaisun, jonka mukaan hänet siirretään Liettuaan Dublin III -asetuksen perusteella. Tuomioistuimen mukaan Liettua on vastuussa hänen turvapaikkahakemuksensa käsittelystä.  Daniil Mukhametov itse  oli pyytänyt, että Ranska rekisteröisi ja käsittelisi hänen turvapaikkahakemuksensa itse. Tuomioistuin hylkäsi kaikki siirtopäätöstä vastaan esitetyt perustelut. Sen mukaan ei ollut näyttöä siitä, että Liettuan turvapaikkajärjestelmässä olisi vakavia järjestelmällisiä puutteita, jotka voisivat altistaa hänet epäinhimilliselle tai halventavalle kohtelulle. Tuomioistuimen mukaan ei myöskään ollut näyttöä siitä, että Liettua palauttaisi hänet automaattisesti Venäjälle tutkimatta kunnolla riskejä, joita hän voisi siellä kohdata.

Mukhametov kommentoi päätöstä seuraavasti: ”Tuomari ei uskaltanut myöntää ilmeisiä tosiasioita.” Hänen mukaansa Liettuan mediassa on julkaistu useampia uutisia tapauksista, joissa Venäjältä paenneita miehiä on palautettu.  Hän arvioi, että Liettua ei halunnut menettää kasvojaan sen jälkeen, kun se ei ollut onnistunut saamaan häntä kiinni, vaikka etsinnöissä käytettiin koiria ja sotilashelikoptereita. Liettuan mediassa on myös kerrottu harjoituksista, joiden tarkoituksena on estää vastaavanlaiset paot tulevaisuudessa.

Kesäkuussa 2026 LRT , Liettuan yleisradio yhtiö, Lithuanian National Radio and Television, julkaisi artikkelin toisesta venäläis-pakolaisesta otsikolla ”Karkotettiinko vai lähtikö vapaaehtoisesti? Mysteeri karkurin paluusta Venäjälle”. Artikkelissa kyseenalaistettiin Liettuan viranomaisten väite, että 15. kesäkuuta karkotettu venäläismies olisi itse peruuttanut turvapaikkahakemuksensa. Venäläisen ihmisoikeusjärjestön Slovo Zaschchiten mukaan kyseinen mies oli paennut suoraan Ukrainan rintamalta, ylittänyt Liettuan rajan ilman passia ja pyytänyt heti turvapaikkaa. Liettuan rajaviranomaisten mukaan hän kuitenkin perui hakemuksensa vapaaehtoisesti ja suostui palaamaan Venäjälle.  Liettuassa toimiva valkovenäläinen ihmisoikeusjärjestö Our House  kertoi, että mies palautettiin väkisin kuuden kuukauden säilöönoton jälkeen. Myöhemmin Meduza ilmoitti, että mies pidätettiin heti Venäjälle palattuaan.

Liettuaa on arvosteltu sen tavasta tulkita turvapaikkapolitiikkaa. Yksi voimakkaimmista arvosteluista tuli vuonna 2021 Euroopan pakolais- ja maanpakolaisneuvostolta (ECRE).  Raportin kirjoittajien mukaan osa Liettuan lakimuutoksista oli ristiriidassa maan kansainvälisten ja EU-oikeudellisten velvoitteiden kanssa. Muutokset saattoivat heikentää oikeutta hakea turvapaikkaa, vaarantaa palautuskiellon periaatteen sekä heikentää turvapaikkamenettelyjen oikeudenmukaisuutta ja tehokkuutta. Osa muutoksista oli tarkoitettu väliaikaisiksi poikkeustilanteita varten, mutta osa jäi pysyvästi voimaan. Jos kritiikki oli aiheellista vuonna 2021, on mahdollista, että osa ongelmista on jatkunut myös vuoden 2022 jälkeen.

Daniil Mukhametov sanoi WhatsApp-keskustelussa, että hän oli todella järkyttynyt hallintotuomioistuimen päätöksestä , mutta ei ole voinut tehdä mitään muuttaakseen tilannetta. ’Tämä  ei tapahdu ensimmäistä kertaa, mutta se on surullista, enkä voi uskoa että myös Ranskassa näin.’”

The post Venäläinen aseistakieltäytyjä Daniil Mukhametov Ranskassa pelkää palautusta appeared first on Rauhanliitto.