Ari Tarkiainen: Intressien ja vallan tuolle puolen

Arvorealismi

Suomen ulkopoliittista linjaa on kutsuttu arvorealistiseksi ja tämän näkökulman tuomista on perusteltu ennen kaikkea turvallisuudella ja geopolitiikalla. Vähemmälle huomiolle on jäänyt yhdyssanan ensimmäinen osa: arvot. Väitän, että juuri rauhanneuvottelujen etiikka tarjoaa tavan ymmärtää, mitä arvot voisivat käytännössä tarkoittaa ulkopolitiikassa.

Vastinpari realismi ja arvot on oikeastaan provokatorinen, mutta luultavasti idea on lainattu geopolitiikan tutkimuksesta, jossa nimenomaan realismi on ollut tutkimuksen valtavirtaa.

Kansainvälisen politiikan maailma on tällaisessa tulkinnassa eräänlainen viidakko, jossa suurvaltojen toimintaa ohjaavat sen omat kansalliset intressit ja vallanhalu. Ajattelu korostaa valtioiden roolia, erityisesti suurvaltojen motiiveja, tietynlaista anarkistisuutta ja valtioiden oman edun tavoittelua.

Kriitikot ovat huomauttaneet, että näkökulma väheksyy kansainvälistä oikeutta, aliarvioi kaupallisten sidosten keskinäistä riippuvuutta, ei huomioi etiikkaa eikä ihmisoikeuksia. Sen keskeinen vaara on, että näkökulma sisältää uhkan itsensä toteutuvasta ennusteesta.

Donald Trump puhuu jatkuvasti “diileistä” maailmaa radikaalisti muuttavana vipuvartena. Hänen ajattelussaan neuvottelu näyttäytyy ennen kaikkea intressien, vallan ja vaihtokauppojen kenttänä. Mutta se, että voiko rauhaa rakentaa samalla logiikalla kuin liiketoimintaa, ei ole retorinen kysymys. Siihen tulisi esittää vaihtoehto.

On kuitenkin erikoista, että Suomessa arvorealismin toinen aspekti arvot, ovat jääneet julkisessa keskustelussa todella pimentoon. Se, mitä suomalaisesta nykykeskustelusta aika lailla puuttuu, ovat juuri uudet näkökulmat aitoon ja tosiasialliseen rauhaan. 

Uusi näkökulma

Pohjaan blogini pitkälle norjalaisten tutkijoiden rauhanneuvottelujen etiikkaa jäsentäneeseen julkaisun ajatuksiin. Linkki oppaaseen on kirjoituksen lopussa.

Toisin kuin monet muut lähestymistavat, jotka omaksuvat puolueettoman kolmannen osapuolen tai sovittelijan näkökulman, nyt lähdetään liikkeelle itse konfliktin osapuolten näkökulmasta. Pääosaa näyttelevät osapuolet, ei välittäjä. Rauhanneuvottelut eivät siis ole ensisijaisesti yritystä löytää etujen ja vallan kamppailuun ulospääsy. Välittäjä ei ole tuomari vaan yksi konfliktin ratkaisua edistävä osapuoli.  Sen vuoksi olisi hyödyllisempää tunnistaa ja tunnustaa, että eettiset kysymykset ovat keskeinen osa rauhanneuvottelujen dynamiikkaa ja vaikuttavat ratkaisevasti niiden kulkuun sekä lopputuloksiin.

Oppaassa tutkijat erottelevat rauhanneuvottelujen neljä toistensa kanssa osin päällekkäistä eettistä ulottuvuutta. Ensimmäinen kysymys koskee sitä, millaista rauhaa tavoitellaan. Toinen sitä, ketkä ylipäätään saavat osallistua sen rakentamiseen. Kolmas kohdistuu itse neuvottelujen toimintatapoihin ja neljäs siihen, miten koko prosessi järjestetään niin, että sitä voidaan pitää oikeutettuna.

Tutkijat esittävät 20 kysymystä, jotka avaavat uuden ikkunan rauhanneuvotteluihin.

Historian näytöt

Rauhanneuvottelujen historia osoittaa, että moraaliset ristiriidat, epäoikeudenmukaisiksi koetut vaatimukset, kunnioituksen puute sekä epäreiluiksi koetut menettelytavat voivat merkittävästi heikentää sekä neuvotteluprosessin etenemistä että sen lopputuloksia.

Tällaisia esimerkkejä historiassa on paljon. Ehkä kuuluisin on ensimmäisen maailmansodan lopettanut Versaillesin rauhansopimus, jonka moni koki epäoikeudenmukaiseksi ja sen seuraukset nähtiin kahdenkymmenen vuoden kuluttua.

Jotkut historioitsijat kuten Markku Kuisma katsovat, että ei pitäisi puhua kahdesta maailmansodasta. Tosiasiassa sotia oli yksi ja enemmän kyse oli eurooppalaisesta sodasta.

Voidaan kuitenkin oikeutetusti kysyä, miksi eettinen näkökulma on erinomainen tapa tarkastella rauhanneuvotteluprosessia. Etiikka on filosofian osa, joka keskittyy kriittiseen pohdintaan arvoista. Yhtäältä on määriteltävä, mikä on hyvää ja pahaa ja toisaalta muodostettava käsitys normeista, mikä on oikein ja väärin.

Eettiset näkemykset siirtyvät ihmisten moraalisiin käsityksiin ja heidän kykyynsä ottaa eettiset näkökohdat huomioon sekä ajattelussaan että toiminnassa.

Rauhaa koskevissa keskusteluissa etiikka liitetään useimmiten oikeudenmukaisuuden kysymyksiin, mutta se käsittelee myös huolenpitoa toisista, vapautta, auktoriteettia, lojaalisuutta ja pyhyyttä.

Siksi oikeudenmukaisuus on ymmärrettävä tavallista laajemmin. Rauhanneuvotteluissa kyse ei ole vain oikeuksien ja velvollisuuksien jakamisesta, vaan myös huolenpidosta, luottamuksesta, ihmisarvosta, vastuusta ja keskinäisestä kunnioituksesta.

Päätelmiä

Kaikkiin ulottuvuuksiin liittyy lukuisa joukko vaikeita kysymyksiä, mutta tutkijat korostavat, että eettiset ulottuvuudet eivät ole oma irrallinen aihe. Tarkoitus on päinvastoin yhdistää eettinen näkökulma tiiviimmin neuvottelujen osaksi.

Se, että maailma näyttää nyt erittäin monimutkaiselta, on laajasti jaettu tulkinta. Sen vuoksi olisi hyvä, että eettinen aspekti nousisi enemmän esiin.

Se, mitä tarvitsemme juuri nyt, on näkymien avaamista tulevaisuuteen. Rauha on ollut aina osa ihmisten elämää siinä kuin sotakin. Juuri siksi rauhanneuvottelujen eettinen ulottuvuus ansaitsee nykyistä enemmän huomiota myös julkisessa keskustelussa. Jos tarkastelemme konflikteja vain vallan, turvallisuuden ja etujen näkökulmasta, jäävät moraaliset kysymykset helposti piiloon, vaikka ne usein ratkaisevat, syntyykö kestävä rauha.

Suomessa olisi myös aika laajentaa keskustelua enemmän arvorealismi- ajattelussa arvojen suuntaan. Tällainen tarkastelu loisi Suomelle uusia rooleja ja mahdollisuuksia kansainvälisen politiikan kentässä. Tähän velvoittaa myös pitkä pohjoismainen yhteiskunta-ajattelu ja sen perinne.

Mitä sitten yksittäinen ihminen voi tehdä? Ymmärtäisin, että keskeisin keino olisi katsoa rohkeasti kohti maailmaa uusin silmin ja mennä vallan ja eturistiriitojen tuolle puolen. Vain niin voivat asiat edistyä ja rauhasta tulee aito mahdollisuus.

Kyse on myös ihan konkreettisesta toiminnasta asian puolesta ja ehkä uudenlaisesta kansalaisaktivismista. Se, mitä se on, selviää aikanaan.

Lähde: https://www.prio.org/publications/14443?utm_source=chatgpt.com