Tuomioja 80 vuotta – haaste kirjoita essee Eki Tuomiojan rauhantyön hengessä & Suomelan onnittelupuhe
Haste kirjoita essee rauhantyön haasteista ajassamme. Asioista mitkä jaamme ja mitkä näemme tärkeäksi paitsi omassa myös Erkki Tuomiojan elämänpituisessa työssä yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttajana
Erkki Tuomioja on ollut hengästyttävän monessa mukana. Nuorena radikaalina ja poliittisena vaikuttajana Erkki Tuomiojasta tuli sukupolvensa yksi tärkeistä äänistä. Mutta yhtä lailla hän historian tutkijana on tuonut sukupolvien ketjun sekä historian tuntemisen ja siitä oppimisen tärkeyden tähän päivään lukuisten teostensa ja päiväkirjamerkintöjensä kautta.
Suomalaisen hyvinvointivaltion rakentaminen, kansainvälistyminen, liennytys ja aseriisuntaponnistelut, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen olivat paremman tulevaisuuden rakennuspuita. Niihin kuuluivat vahvasti niin valtakunnallinen, kunnallinen kuin myös kansalaisjärjestötoiminta.
Kaikkea tuota lävisti aikanaan – ja edelleen – rauhan yhteyden merkitys yhteiskunnallisessa toiminnassa olipa kyseessä ihmisten elämän edellytysten parantaminen, luonnon monimuotoisuuden ja sen merkityksen ymmärtäminen tai maapallon tulevaisuuden turvaaminen.
Juuri nyt sotaisassa ja vastakkainasettelua korostavassa ilmapiirissämme on syytä nostaa esille rauhanliikkeen toimijat, innoittajat ja kaikki ne, joiden keskeiseksi elämäntehtäväksi ja -arvoksi on muodostunut rauhan ja yhteistyön maailman eteen ponnistelu.
Meille, Sadankomitea, Rauhanliitto – Fredsförbundet ja Ydin-lehti, eri vuosikymmenten toimintaan lomittuu vahvasti Erkki Tuomioja ja rauhanmerkki.
Pyydämmekin jäseniämme, lukijoitamme ja rauhanliikkeessä muutoinkin toimivia kirjoittamaan esseen rauhantyön haasteista ajassamme. Asioista mitkä jaamme ja mitkä näemme tärkeäksi paitsi omassa myös Erkki Tuomiojan elämänpituisessa työssä yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttajana.
Esseekokoelma on tarkoitettu syntymäpäivälahjaksi mutta myös osaksi rauhanliikkeen yhteistä perintöä ja innoitusta!
Aikaa kirjoittaa pohdintasi esseeksi on 15.9.2026 asti. Lähetä se meille, kokoamme ne yhteen ja julkaisemme niitä Ydin-lehdessä ja sähköisillä alustoillamm
Rauhanliiton kunniapuheenjohtaja Kalevi Suomelan onnittelupuhe 1.7 2026
Päivänsankarimme ja minä olemme molemmat syntyneet rauhan aikana. Minä hyvissä ajoin ennen kuin talvisota alkoi, Eki kaksi vuotta sen jälkeen, kun Suomi ja Neuvostoliitto olivat solmineet välirauhan sopimuksen. Euroopassahan sota jatkui vielä lähes vuoden sen jälkeen.
Kun minä 6.8.1963 olin 60 ystävän kanssa perustamassa Sadankomiteaa, Saksan ehdottomasta antautumisesta ja maailmansodan päättymisestä oli kulunut jo 18 vuotta, mutta maailma oli elänyt sen jälkeen jo viitisentoista vuotta niin sanottua kylmää sotaa, mikä tarkoitti käytännössä hillitöntä asevarustelua sekä tavanomaisin asein, että ydinasein, joiden täysin järjettömästä tuhovoimasta oli elokuussa 1945 saatu Japanissa konkreettinen näyte.
Erkki Tuomioja, Maarit Sinervo ja Ilkka-Christian Björklund olivat syksyllä 1963 noin 17 vuotiaita lukiolaisia. He eivät olleet Sadankomitean perustajia, mutta viesti järkevän, filosofi Bertrand Russelin ajatuksiin nojaavan rauhan-järjestön perustamisesta oli kiirinyt kaupungilla ja saanut valtavasti vastakaikua opiskelijoiden keskuudessa. Tuo porukka porukkana, joka oli jo ehtinyt näkyvällä Teiniliitto-aktivismilla tulla suurelle yleisölle tunnetuksi, tuli pian mukaan Sadankomiteaan tekemään 60-luvusta sitä uuden ajattelun läpimurron vuosikymmentä, josta se on jälkeenpäin tunnettu.
Bertrand Russel oli perustanut yliopisto-väkeen ja opiskelijoihin vedonneen Committee of One Hundred nimisen yhdistyksen vuonna 1960 tukemaan kaksi vuotta aikaisemmin aloitettua Campaign for Nuclear Disarmamet kansanliikettä. Haluan nyt erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että aseidenriisuntaa ajavat rauhanliikkeet eivät ole koskaan poliittisesti – tai niinkuin ennen vanhaan sanottiin – moraalisesti neutraaleja. Aseidenriisunta ja aseista riisutussa maailmassa eläminen ovat poliittisen tahdon asioita. Se poliittinen avain-käsite, joka liittyi tähän valtavan kannatuksen omassa maassaan saaneeseen rauhanliikkeeseen oli ’non-alignment’, sitoutumattomuus.
Termi tulee ymmärrettäväksi kylmän sodan taustaa vasten. Sillä sanottiin, että molempien blokkien ihmisillä on yhtäläinen elämisen oikeus ja että se kansainvälisiä suhteita säätelevä normisto, josta oli sovittu YK:n peruskirjassa, on viisas ja pätevä – ja itse asiassa ainoa mahdollinen järjestys siinä maailmassa, jossa ydinaseet ovat olemassa.
Kun 1980-luvulla kylmän sodan asevarustelu kärjistyi Eurooppaan sijoitettavaksi takoitettujen ns. taistelu-näyttämö-ydinaseiden takia, englantilainen sosiaalihistorioitsija ja rauhanaktivisti E. P. Thompson julisti European Nuclear Disarmament, eli END-liikkeen edustajana non-alignment-ajattelun hengessä: Meidän on toimittava kuin tuota rauta-esirippua ei olisi!
- P. Thopsonin vetoomus oli syytä ymmärtää niin, että meillä ihmisillä oli molemmilla puolilla rauta-esirippua sama yhteinen intressi: rauhan säilyttäminen ja aseidenriisunta. On toimittava niiden puolesta!
Neuvostoliiton romahtaminen merkitsi maailman siirtymistä uuteen poliittiseen todellisuuteen, tai itse asiassa joidenkin vuosien viiveellä paluuta 1800-luvun nationalistisiin ajatuksiin, mutta nyt maailmassa, jossa ovat olemassa sekä nykyaikaiset aseet että – onneksi – 1900-luvulla kehitetyt kansainväliset poliittiset rakenteet.
Jotkut kuvittelevat, että tulevaisuuden maailmassa kaikkien maiden turvallisuus – ja olletikin meidän omamme – taataan mahdollisimman vahvalla sotilaallisella pelotteella. En osaa kuvitella virheellisempää ajatusta.
Eki on pitänyt rintapielessään CND:n merkkiä, josta 60-luvulla tuli yleinen rauhanmerkki. Sen merkin poliittinen symboliikka on tänään yhtä ajankohtainen kuin se oli kylmän sodan vuosina.
Olen ollut Paasikivi-Seuran hallituksen jäsenenä myöntämässä Erkki Tuomiojalle seuran kunniamainintaa elämäntyöstä. Hän on sen totisesti ansainnut. Enkä meillä on ollut joku Erkkiä parempi ulkoministeri. Itse en osaa sellaista nimetä. Pätevyyttä on toki arvioitava aina kulloisessakin kontekstissa.
Tulevana itsenäisyyspäivänä Savoy teatterissa järjestetään iltapäivällä rauhanmatinea, jossa Sadankomitea antaa jo perinteisen vuosittaisen rauhanpalkinnon. Sadankomitean jäsenenä ehdotan nyt, että se tänä vuonna annetaan Erkille.
