Turvallisuuspoliittiset linjaukset uhka Suomen turvallisuudelle ja itsenäisyydelle
Rauhanliiton hallitus juhannuksen kynnyksellä:
Suomen uudet ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset eivät vahvista maamme turvallisuutta vaan lisäävät epävarmuutta, jännitteitä ja riippuvuutta suurvaltakilpailusta. Rauhanliiton näkemyksen mukaan Suomi on ajautumassa ratkaisuun, jossa sotilaallisen
varautumisen logiikka syrjäyttää pitkäjänteisen turvallisuuden, kansainvälisen oikeuden johdonmukaisen puolustamisen sekä yhteiskunnan sisäisen kestävyyden vahvistamisen.
Kun DCA-sopimusta käsiteltiin, kansalaisille ja päättäjille vakuutettiin, ettei ydinenergialakia ole tarpeen muuttaa. Nyt hallitus on kuitenkin muuttamassa lainsäädäntöä tavalla, joka avaisi mahdollisuuden ydinaseiden sijoittamiselle, kuljettamiselle tai hallussapidolle sodan tai sotilaallisen puolustamisen tilanteissa, vaikka kyse ei olisi edes Suomen sotilaallisesta puolustamisesta.
DCA-sopimus antaa USA:lle laajat mahdollisuudet puolustusmateriaalin ennakkosijoittamiseen Suomeen, ja sopimuksen virallisissa kuvauksissa korostetaannimenomaan materiaalin sijoittamisen ja varastoinnin helpottamista. Suomella ei ole tosiasiallisesti riittäviä keinoja valvoa, mitä Yhdysvallat käyttöönsä luovutetuille alueille tuo tai varastoi. Jos ydinaseita koskeva kansallinen kielto puretaan, kasvaa myös riski siitä että DCA:n mahdollistama ennakkovarastointi ulottuu tulevaisuudessa ydinaseisiin.
Rauhanliitto katsoo, että ydinaseita koskevat linjaukset ja DCA-sopimus heikentävät Suomen suvereniteettia. Itsenäisestä turvallisuuspoliittisesta päätöksenteosta on entistä vaikeampi puhua tilanteessa, jossa keskeisiä ratkaisuja sidotaan sotilasliiton ydinasepelotteeseen ja kahdenvälisiin järjestelyihin, jotka kasvattavat toisten valtioiden vaikutusvaltaa Suomen alueella. Tämä kehitys lisää myös vaaraa siitä, että Suomi nähdään osana ydinaseisiin nojaavaa sotilaallista infrastruktuuria ja siten mahdollisena kohteena kriisitilanteissa.
Samalla kun turvallisuuspoliittinen keskustelu on painottunut yhä enemmän aseelliseen varautumiseen, on vaadittu myös merkittäviä lisäyksiä varustelun menoihin. Rauhanliitto muistuttaa, että turvallisuus ei synny asejärjestelmistä. Jos julkisia varoja siirretään yhä enemmän sotilaalliseen varusteluun, se on pois niistä rakenteista, jotka ylläpitävät yhteiskunnan kriisinkestävyyttä arjessa: koulutuksesta, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä muusta sisäisestä turvallisuudesta. Myös valtioneuvoston linjauksissa on korostettu yhteiskunnan turvallisuuden rakentuvan laaja-alaisesti palvelujen saatavuuden, julkisen
Suomessa on pitkään vaalittu periaatetta, jonka mukaan suurista ulko- ja turvallisuuspoliittisista ratkaisuista päätetään mahdollisimman laajassa parlamentaarisessa yhteisymmärryksessä. Nyt tästä perinteestä on poikettu. Ydinaseita koskevan sääntelyn muuttaminen näin kauaskantoisella tavalla ilman aidosti yhteistä, avointa ja perusteellista parlamentaarista valmistelua heikentää luottamusta päätöksentekoon ja kaventaa demokratian tilaa juuri kysymyksissä, joilla on syvällisiä ja pitkäkestoisia seurauksia koko yhteiskunnalle. Rauhanliitto on lausunnossaan arvostellut valmistelutapaa ja vaatinut ydinasekiellon säilyttämistä lainsäädännössä. Rauhanliitto vaatii, että ydinenergialaki säilyy ydinasekiellon osalta ja tulevan hallituksen on palautettava ydinenergialaki tältä osin entiselleen. Lisäksi DCA-sopimuksen tarve ja sisältö on arvioitava uudelleen. Suomen ei tule avata ovea ydinaseiden sijoittamiselle, kuljettamiselle tai varastoinnille alueellaan missään oloissa.
Samalla koko turvallisuuspoliittinen ajattelu on uudistettava vastaamaan maailmaa, jossa sääntöpohjaista kansainvälistä yhteistyötä rikkovat sekä Venäjä että Yhdysvallat. Suomen on oltava johdonmukainen: sen on tuomittava kaikki kansainvälistä oikeutta rikkovat valtiot,
ei vain valikoiden joitakin niistä. Kestävää turvallisuutta rakennetaan kansainvälisen oikeuden, aseidenriisunnan, diplomatian ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden varaan – ei ydinaseiden varjoon.
