Suomestako henkilömiinojen käytön puolustaja?

Kambodzhassa alkoi sunnuntaina 24.11. viides miinakieltosopimuksen tarkastuskonferenssi. Vaikka henkilömiinauhrien määrä sodissa ja sotien jälkeisessä tilanteessa romahti kun saatiin aikaan kieltosopimus 27 vuotta sitten, on niistä joita edelleen kuolee ja vammautuu henkilömiinojen takia, ja pystytään tilastoimaan, 85 %  (2022 tilaston mukaan) siviilejä ja puolet näistä lapsia.  

Kun puolustaa henkilömiinoja, jota sotilaat kutsu jalkaväkimiinoiksi,  että se on ok ase käyttää, puolustaa sitä että “vastuullisen maan vastuullinen armeija “ tuottaisi, hankkisi, ehkä jopa möisi muille? ja harjoittelisi ja käyttäisi asetta joka ei valikoi sotilaan ja siviilin välillä kohteena. 

Se, että saatiin henkilömiinat kieltävä sopimus aikaiseksi, jonka 168 maailman maata on allekirjoittanut, on säästänyt tuhansien jos ei miljoonien hengen ja vähentänyt vammautumisia maailman konflikteissa, kun kieltosopimuksen jälkeen miinojen tuotanto on maailmanlaajuisesti vähentynyt minimiin ja kauppa tyrehtynyt. Suurin osa maailmasta kokee ettei henkilömiinat ole hyväksyttäviä. Henkilömiinojen vastainen kampanja sai myös työstään Nobelin rauhanpalkinnon.

Tästä kaikesta työstä huolimatta edelleen 2020 luvulla raivataan suurella rahalla ja riskillä maata sekä alueita, joista entisissä sodissa vuosikymmeniä sitten tehtiin asumis- ja viljelykelvottomiksi miinoilla ja rypäleasepommituksilla. Suomikin on tässä työssä ollut mukana maailmalla, eikä se ole ilmaista saati riskitöntä.

Ei ole olemassa “vastuullista” henkilömiinojen tai rypäleaseiden käyttöä. Miinauhrien määrä ei johdu siitä, että miinoja olisi käytetty muualla väärin tai vastuuttomasti, kuten suomalainen asiantuntija TV:ssä arveli ongelmaksi. Koko miina-sodankäynnin idea, miksi se on niin “tehokas”, on tehdä tiet mahdottomiksi kulkea, pellot mahdottomiksi viljellä ja talot mahdottomiksi asua sen rinnalla, että vihollisenkin etenemistä tietenkin hidastetaan. Hinta on liian kallis , inhimillisesti!

Kun puhutaan Ukrainan sodasta, puhutaan niin hetkessä ja tunnekuohussa, että hukataan perspektiivi ja ”iso kuva” . Henkilömiiojen käyttö tulee maksamaan sodan jälkeen maltaita, kun Euroopankin vilja-aitaksi kutsutun valtavan maan pellot ja maat tulee käyttökelvottomiksi vuosien ajaksi? Koska ennen kuin annat lapsesi kulkea kouluun, äitisi menevän pelolle kuokkimaan ja ajat itse tietä, on sinun tiedettävä 100% varmuudella, ettei siellä ole miinaa tai rypäleaseen “suutaripommia” – edes yhtä tai kahtakymmentä.

Yksi ja 20 menevät usein helposti esimerkiksi koneellisen miinanraivauksen virhemarginaaliin, kun henkilömiinoja levitettäessä niitä levitetään satoja ja tuhansia. Tuskin Ukrainassa kukaan tekee mitään luotettavia miinoituskarttoja, ei missään konflikteissa niitä oikeasti tehdä sellaisia, jotka ovat aidosti luotettavia. Herrasmiessotien aika on ohi.  100% raivauspuhdistuksen varmistaminen sodan jälkeen, jossa miinoja käytetty, on huiman kallista ja hidasta ja ennen sitä alue on ”no-go”. Siksi kaikkien pitää vastustaa henkilömiinojen käyttöä kaikkialla. 

Ei se,  että nyt niin sanottu “länsi” ja  eurooppalaiset valtiot lähtisi murentamaan miinankäytön vastaista normia, sodankäynnin sääntöjä, jossa siviilejä suojattava, ja puolustaisi henkilömiinoja oikeasti auta ukrainalaisia ihmisiä – saati tuo meille itselle turvallisuutta. On paljon aseita, joista voisi teoriassa olla “hyötyä”:  napalmia, biologiset aseet, hermomyrkky, sokeuttavat aseet – emme kai niitäkään lähde puolustamaan tai hankkimaan käyttöaseiksi Suomen armeijalle, vaikka näemme sodan kauheuden Gazassa, Ukrainassa, Sudanissa tai Jemenissä? 

Itsetuhoutuvat miinat?

Yhdysvallat on nyt perustellut lupausta antaa Ukrainalle luvan käyttää ei vaan rypäleaseita vaan antaa henkilömiinoja puolustusta varten sillä verukkeella, että nämä henkilömiinat ovat uudempaa sorttia:  ja niissä on patterimekanismi, joka ajan myötä tekee sen vaarattomaksi.  

Henkilömiinat kieltävän sopimuksessa tarkoitetun miinan voi osasta uudelleen muokata tähysteisesti laukaistavaksi räjähteitä,  kuten Suomi tehnyt, sirpaloituvalle miinatyypille, jolloin sotilas valitsee kohteen ja räjäyttää  tähysteisesti “miinan”, jolloin sitä ei pidetä enään miinana vaan aseena. Miinoissa voi myös olla itsetuhomekanismi, jolloin siviileille aiheutuva uhka mahdollisesti pienenee kun levitys tehdään rintamalinjan tilanteessa, jossa siviilit evakuoidaan pois – omat ja vihollisen. Tällöin ase ei jäisi ehkä  “vaanimaan” vuosiksi maastoon, vaan ne voisi etälaukaista tai tietyn ajan jälkeen ne itse teoriassa lakkaisi toimimasta / muuttuisi vaarattomaksi. 

Siitä onko itsetuhoutumismekanismi 100 % varma ja toimii kaikissa olosuhteissa niin varmasti, että itse haluat mennä istumaan sen päälle turvallisin mielin tai laitat siihen lapsesi, on kiistelty asia. Itsetuhomekanismeista käytiin pitkiä neuvotteluja ja asiantuntijakeskusteluita miinasopimusneuvottelujen aikana, eikä siitä koskaan päästy yksimielisyyteen. 

Miinojen ja rypäleaseiden vastainen kampanja ja humanitaariset järjestöt erityisesti Yhdysvalloissa ovat hyvin pettyneitä päätökseen ja pelkää, että näiden päätöksien seurauksena aiheutetaan enemmän siviilikuolemia ja vaikeutetaan jälleenrakennustyötä sodan jälkeen. 

Sen lisäksi, että mikä nyt näkyy Suomenkin keskustelusta, että USAn linaukset uhkaa koko sitä globaalia normia, että henkilömiinojen käyttö ei ole hyväksyttävää, minkä aikaansaaminen oli pitkän prosessin ansiota. 

Laura Lodenius

Rauhanliiton toiminnanjohtaja, joka oli aikaan  henkilömiinojen vastaisen kampanjan ICBL Suomen kampanjan koordinaattori. ja sitä kautta käynyt myös vastaanottamassa siitä työstä Nobelin rauhanpalkinnon. 

LUE LISÄÄ

Sopimuksen ei allekirjoittaneista henkilömiinoja käytti 2023 Venäjä ja Myanmar. Sopimuksen allekirjoittaneista Ukraina. Ei valtiollisten toimijoiden toimesta tiedettyä käyttöä Kolumbiassa, Tunisiassa, Myanmarissa, Intiassa ja Thaimaassa.

Vuosittainen raportti miinamääristä, käytöstä, raivauksesta maailmanlaajuisesti :
 LANDMINE MONITOR 
KIELTOSOPIMUKSEN SEURANTAKOKOUS  Kambodzhassa  25.-29.11.2024
UNODA n Ottawa miinakieltosopimuksen sivut jossa mm koko sopimusteksti