Rauhanliiton lausunto: HE 109/2024 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2025

SUOMEN RAUHANLIITTO – FINLANDS FREDSFÖRBUND 

LAUSUNTO 

Asia: HE 109/2024 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2025 

Leikkaukset heikentävät sisäistä turvallisuutta 

Julkisen talouden tasapainottaminen on tarpeen, mutta se ei onnistu leikkaamalla  työllisyydestä ja lisäämällä menoja sotilaalliseen varustautumiseen. Valtion leikkaukset  kohdistuvat moniin kansalaisjärjestöihin, jotka ovat jo joutuneet irtisanomaan ja lomauttamaan työntekijöitä. Tämä tulee osaltaan lisäämään työttömyyttä.  

Menoja kasvattavat mm. suuret puolustushankinnat. Varustautumiseen käytetty raha  käytetään suurelta osin ulkomaisiin hankintoihin, eikä se lisää kotimaista kysyntää. 

Hallituksen esityksen mukaan sen päättämät sopeutustoimet vähentävät menoja ja lisäävät  tuloja merkittävästi. Tosiasiassa esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorille kohdistetut säästöt  eivät toteudu vaan lisäävät menoja. Käytännössä säästöt kohdistuvat muun muassa  ehkäisevään toimintaan ja siten lisäävät kalliimpien perus- ja erikoispalvelujen tarvetta.  Valtion lisätulot verotuksesta kohdistuvat nekin raskaimmin alempiin tuloluokkiin  arvolisäverotuksen korottamisen ja pienempituloisiin eläkeläisiin kohdistuvien verokiristysten  kautta. Tuloerojen kasvu on ilmeistä ja se heikentää sisäistä turvallisuutta.  

Hallitus ei pääse ehdottamillaan toimenpiteillä tavoitteisiinsa, mistä osoituksena on julkisen  velan kasvu ja heikentyvät työllisyys. Työllisyysaste tulee todennäköisesti heikentymään  edelleen. 

Pääministeri Orpon hallituksen tavoitteena on parantaa suomalaisten elintasoa ja kääntää  Suomen talous kestävään kasvuun. Elintason parantamisen mahdollisuudet kohdistuvat  kuitenkin erittäin vahvasti jo nyt paremmassa asemassa oleviin ja alemmilla tulotasoilla  elintaso päinvastoin heikkenee sosiaaliturvaan tehtävien leikkausten takia. 

Kyse on arvovalinnoista 

Hallitus tekee valtiontalouden heikon tilanteen perusteella arvovalintoja, jotka heikentävät  sisäistä turvallisuutta. Samaan aikaan kun puolustusministeriön hallinonalan menoja lisätään  9 prosentilla eli 554 miljoonalla eurolla, leikataan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan  menoja 7 prosentilla eli 1090 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarkoitetut  määrärahat heikentävät maan sisäistä turvallisuutta ja niiden leikkaaminen aiheuttaa  eriarvoisuutta.  

Järjestöihin kohdistuvat leikkaukset ovat olleet 30 – 100 prosenttia. Sosiaali- ja terveysalan  järjestöiltä leikataan kolmasosa valtion tuesta ja rauhanjärjestöiltä tuki viedään kokonaan pois.  Kun valtio vetäytyy kansalaisyhteiskunnan tukemisesta, on tämä osa laajempaa valtion roolin uudelleenarviointia, jonka mukaisesti valtio huolehtisi vain perinteisestä sisäisestä ja  ulkoisesta turvallisuudesta. 

Tätä kehitystä tukee myös verotuksen keventäminen. Arvioiden mukaan valtion verokertymä on  tänä vuonna noin 8 miljardia euroa alempi kuin se olisi ollut ilman viime vuosina tehtyjä  verokevennyksiä. Veroaste on ollut Pohjoismaissa korkea siksi, että valtion rooli on nähty  hyvinvointiyhteiskunnassa tärkeäksi. Verotuksen keventäminen lisää talouden  markkinaehtoisuutta ja yksityisen sektorin roolia. 

Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee toimiakseen valtiota, joka tukee kansalaisyhteiskunnan  kehitystä, ihmisoikeuksien kunnioitusta, mielipiteen vapautta ja suvaitsevaisuutta. Venäjän  järjettömästi aloittaman sodan perusteella ei pitäisi luopua hyvinvointiyhteiskunnasta.  

Ilmapiirin muutos viime vuosina on ollut nopea ja huolestuttava. Lehdistön vapaus on  kansainvälisten vertailujen mukaan heikentynyt. Käännytyslaki vietiin läpi asiantuntijoiden  vastustuksesta ja kansainvälisistä sopimuksista huolimatta. Maahanmuuttoon suhtaudutaan  kriittisesti. Ammattiyhdistysliikkeen asemaa on heikennetty. Poliittinen vastakkainasettelu on  voimistunut. Eduskunta ei myöskään halunnut kuulla Suomen ja USA:n väliseen  puolustusyhteistyösopimukseen kriittisesti suhtautuvia järjestöjä.  

Valtion keskittyminen perinteisiin turvallisuustehtäviin toteutuu vähitellen ja osin  huomaamattomasti. Pahimmillaan on kyse sotilaallisiin kriiseihin valmistautumisesta ja  kansankunnan pakottamisesta yksimielisyyteen. Tätä kehitystä vastaan on taisteltava  tukemalla hyvinvointiyhteiskuntaa puolustavaa valtiota. 

Demokratia, ihmisoikeudet ja tasa-arvo ovat sekä sisä- että ulkopolitiikan lähtökohta 

Kuten vuoden 2025 talousarvioesityksessäkin todetaan, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan  tärkeimpinä päämäärinä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää  Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi.  Ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana ovat oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja  demokratia. 

Näistä periaatteista tulisi pitää kiinni, kun Suomi toimii v. 2025 Euroopan turvallisuus- ja  yhteistyöjärjestön (Etyj), Pohjoismaiden ministerineuvoston sekä Pohjoismaiden N5 – yhteistyöryhmän puheenjohtajana. Talousarvioesityksessä kuitenkin käytännössä luovutaan  osin näistä periaatteista, sillä esimerkiksi järjestöille ei anneta riittäviä mahdollisuuksia  osallistua Etyj – tavoitteiden seurantaan ja toteuttamiseen. Lisäksi siviilikriisinhallinnan  määrärahoja vähennetään 2 miljoonalla eurolla. Myös kehitysyhteistyömäärärahojen 50  miljoonan euron lisäsäästöt lisäävät globaalia eriarvoisuutta. Tätä kehitysmäärärahojen  leikkausta ei korvaa 10 miljoonan euron uudelleenkohdentaminen kansalaisjärjestöjen kautta  kanavoitavaan kehitysyhteistyöhön. 

Suomen mainetta kansainvälisenä rauhanrakentajana heikentää myös lähialueyhteistyöhön  suunnattujen varojen leikkaaminen. Talousarviosta ehdotetaan poistettavaksi määrärahat Itä meren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön (vähennys verrattuna vuoden 2024  talousarvioon 1,6 milj. euroa).

Myös oikeusministeriön hallinnonalalla heikennetään kansalaisyhteiskunnan  toimintamahdollisuuksia, vaikka oikeusministeriön tehtävänä on demokratian ja  oikeusvaltiokehityksen tukeminen, eriarvoistumisen vähentäminen ja yhdenvertaisuuden  lisääminen.  

Ehdotukset muutoksiksi vuoden 2025 talousarvioesitykseen 

Edellä olevan perusteella Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund ehdottaa vuoden 2025  talousarvioesitykseen seuraavat muutokset: 

Ulkoministeriön pääluokka 

24.90.23. Etyj-puheenjohtajuus (siirtomääräraha 2 v) 

Momentille lisätään 200 000 euroa kansalaisjärjestöjen Etyj- yhteistyöhön osallistumiseen 50- vuotisjuhlavuonna. 

Rauhanjärjestöt ovat saaneet tukea oikeusministeriön momentilta 25.01.50. Tänä vuonna  2024 tukea vähennettiin 60 prosenttia ja ensi vuodeksi esitetään koko tuen poistamista.  

Esitetyt leikkaukset merkitsisivät mm. sitä, että suomalaisten kansalaisjärjestöjen  mahdollisuudet osallistua YK:n ja Etyj:n puitteissa tehtävään demokratian, ihmisoikeuksien ja  oikeusvaltion kehitystä tukevaan toimintaan loppuisivat. Tämä olisi erittäin huono viesti  Suomen ulkopolitiikan kannalta Etyj-puheenjohtajuuskautena ja juhlavuotena. 

Tämän takia momentti 25.01.50 esitetään palautettavaksi ja sille merkittäväksi 500 000 euroa. Oikeusministeriön pääluokka 25.01.50 (Avustukset) 

Momentille lisätään 500 000 euroa rauhanjärjestöjen tekemään työhön. 

Yksityiskohtaiset perustelut lisämäärärahoille 

Venäjän tuomittava ja pitkittynyt hyökkäyssota Ukrainassa on pysäyttänyt Euroopan  rauhanomaisen kehityksen. Se on vaikuttanut Ukrainaa laajemmin koko Eurooppaan ja  kansainväliseen yhteisöön. Ilmapiiri YK:n rauhaa ja turvallisuuspoliittisia julkilausumia ja linjauksia käsittelevässä YK:n ykköskomiteassa on huono. Lähi-Idässä ja muualla useampi  “jäätynyt konflikti” näyttää leimahtavan taas liekkeihin. Ydinsodankin riski on lähempänä kuin vuosikymmeniin asiantuntijoiden mukaan. Valtioiden välit ovat kiristyneet kylmän sodan  aikaiseen, ja varustelun ja asevaraiseen turvallisuuteen panostetaan nyt suuresti.  

Eurooppa ja suurvallat ovat irtautuneet useasta monenkeskisestä kansainvälisestä sopimuksesta ja monenkeskinen turvallisuus- ja sopimusjärjestelmä uhkaa mureta. Suomikin  päätti omalta osaltaan sodan seurauksena liittyä sotilaalliseen puolustusliittoumaan Natoon. Turvallisuus- ja rauhanpolitiikassa tarvitaan avointa moniäänistä kansalaiskeskustelua. jotka  antavat kansalaisille visioita kestävämmän rauhan ja vakauden mahdollisuudesta. Järjestöt  ovat tälle keskustelulle tärkeä väylä ja mahdollistaja. 

Huoli turvattomuuden, ja vihapuheen polarisaation lisääntyminen Suomessa on tätä päivää.  Väkivallasta ja pahoinvoinnista niin kouluissa, kodeissa, kaduilla kuin virtuaalisessa  ympäristössämme uutisoidaan paljon, ja siihen on löydettävä ratkaisuja. Vaikka sotauutisointi,  väkivalta ja tragedia Ukrainassa, ja nyt taas Lähi-idässä, saa meidätkin reagoimaan  vahvistamalla sotilaallista varautumista turvallisuutemme puolesta, on edelleen suuri osa  rauhaamme ja turvallisuuttamme uhkaavista haasteista sellaisia, joihin ei ole sotilaallista  ratkaisua – esimerkkeinä mainittakoon ilmastonmuutos, pandemiat, ruokakriisi, hybridi- ja  kyberuhkat sekä väkivaltainen ekstremismi, arjen väkivalta kodeissa, kaduilla ja nyt puhuttu  jengiväkivaltakin. Ydinaseet ovat sotilaallinen uhka, mutta siihenkään ei Suomi pysty  mitenkään muulla tavoin vastaamaan ja varautumaan, kun pyrkimään luomaan edellytyksiä  ydinaseriisunnalle ja globaalisti vahvistamalla ydinturvallisuutta. 

Vuoden 2021 Unescon yleiskokous päätti päivittää Unescon rauhankasvatussuosituksen eli  niin kutsutun 1974-suosituksen. Päivityksen tavoitteena on huomioida 50 vuoden aikana  tapahtuneet yhteiskunnalliset ja kansainvälisen ympäristön muutokset sekä esimerkiksi  oppimisympäristöihin liittyvät muutokset liittyen digitalisaation. 

Suomalaisen rauhanliikkeen osaamisen ja kokemusten tuominen kansainväliseen  rauhankasvatuksen kehittämiseen sekä osallistuminen rauhankasvatuksen suosituksen  toimeenpanoon Suomessa, ei ole mahdollista ilman valtion myöntämää rahoitusta. Erityisesti  valtionavustukset Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin linjauksiin ja kansainvälisiin  sitoumuksiin liittyvään kansalaisjärjestötoimintaan sekä kehitysyhteistyössä viestintä- ja  globaalikasvatushankerahoitus ovat mahdollistaneet rauhanliikkeen osallistumisen  kansainvälisiin rauhankasvatusta käsitteleviin prosesseihin Suomessa ja kansainvälisesti.  Suomen valtio tulee yhtenä suosituksen allekirjoittajana sitoutumaan suosituksen  toteuttamiseen ja toivomme, että eduskunta sekä vastuuministeriöt tunnistavat  rauhanjärjestöjen merkityksellisen roolin suosituksen lähtökohtien ja tavoitteiden  edistämisessä Suomessa ja toisaalta suomalaisen rauhankasvatuksellisen osaamisen tuojina kansainväliseen rauhankasvatustyöhön ja tukevat tätä rahallisesti. 

Rauhantyön järjestöjen toiminta-avustuksen tavoitteena on ollut tukea työnsä kautta  Suomessa yhteiskunnassa turvallisuus- ja rauhanpolitiikasta käytävää keskustelua,  ihmisoikeuksien toteutumista, demokratiaa ja sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa sekä  kestävää kehitystä, erityisesti YK:n Agenda 2030 -tavoitetta 16: Rauha, oikeudenmukaisuus,ja  hyvä hallinto/ oikeudenmukaisuus. 

Rauhanliike koostuu noin 10 – 20 hyvin erikokoisesta valtakunnallisesta järjestöstä, jotka  toimivat suomeksi ja ruotsiksi etelästä pohjoiseen. Rauhanjärjestöt tekevät myös laajasti  kansainvälistä yhteistyötä. Rauhanjärjestöt tuottavat laajasti rauha- ja globaalikasvatusta. 

Rauhanjärjestöt tekevät arvostettua turvallisuuspolitiikan ja asevalvontakysymysten  asiantuntijatyötä ja paljon viestintä-ja julkaisutoimintaa, sekä antavat kanavan ihmisille toimia  rauhan ja väkivallattomuuden puolesta. Rauhanliitto on jo vuosia tehnyt yhteistyötä Venäjällä  nykyhallinnon sotatoimia vastustavien ja rauhaan ja demokratiaan pyrkivien ryhmien kanssa.  Suuri osa rauhanliikkeen työstä tehdään vapaaehtoistoimintana, mutta se tarvitsee järjestöjen  perusrahoituksen, jolla vapaaehtoistyö mahdollistetaan.