RAUHANLIITTO & ICBL-SUOMI: MIINASOPIMUSTA EI SAA IRTISANOA
Suomen Rauhanliitto vastustaa Ottawan sopimuksen irtisanomista. Kansainvälinen sääntöperustainen järjestelmä luo pohjaa vakaudelle ja lisää turvallisuutta myös kiristyneessä ja polarisoituneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Juuri tällaisina aikoina on pidettävä kiinni humanitaarisen oikeuden ja muista kansainvälisistä sopimuksista, jotka on luotu rajoittamaan sodankäyntiä sekä kieltämään ja rajoittamaan epäinhimillisiksi katsottuja ja summittaisesti surmaavia aseita. On ennenkuulumatonta, että sodan varalta tehdystä sopimuksesta irtisanoudutaan ja että se perustellaan puolustuksen vahvistamisella.
Ottawan miinasopimuksesta irtautuminen merkitsee käytännössä poliittista signaalia kannanottoa, että hyväksymme henkilömiinat aseena ja niiden käytön. Hyväksyisimme siten myös Venäjän ja muiden kansainvälisistä ja humanitaarisen oikeuden sopimuksista
piittaamattomien maiden henkilömiinojen käytön. Kyse on umpimähkäisesti surmaavista aseista, jotka eivät erota sotilasta siviilistä. Ennen Ottawan sopimuksen syntyä, henkilömiinoja kutsuttiin “arjen joukkotuhoaseeksi”.
Kansainvälinen sopimusjärjestelmä, humanitaarinen tapaoikeus, sodankäynnin säännöt ja normit eivät ole “tanskalainen voileipäpöytä “, josta valitaan sen mukaan millä tuulella ollaan ja mikä itselle tuntuu kivalta. Joko kannatetaan kansainvälistä sopimuspohjasta järjestelmää, johon halutaan sitouttaa kaikki, tai ei tueta sitä, jolloin on kansainvälisen järjestelmän näkökulmasta häirikkövaltio. Kun kansainvälinen sopimus saatiin aikaan 1997, otti Suomi aikalisää liittymisen suhteen yli 10 vuotta, jonka aikana asiaa selviteltiin Suomen puolustuksen kannalta.
Kun liittymispäätös tehtiin, sai puolustusvoimat 250–300 miljoonaa euroa korvaavien järjestelmien hankintaan. Sen jälkeen, on puolustusvoimat todennut, että henkilömiinat ja niiden oletettu puolustusvaikutus on korvattu muilla ratkaisuilla ja ettei Suomi tarvitse nimenomaisesti henkilömiinoja puolustuksessaan. Näin todettiin vielä keväällä 2023 eduskunnalle.
Suomen irtaantuminen Ottawan sopimuksesta on arvioitu kansainvälisesti äärimmäiseksi takaiskuksi vuosikausien kansainväliselle työlle, jota tehty siviilien suojaksi konfliktin aikana ja sen jälkeen. Konkreettisesti se murentaisi sopimusta, joka ollut yksi allekirjoitetuimpia kansainvälisiä sopimuksia, ja jolla on myös hyvin merkittävät ja dokumentoidut tulokset.
Täyskieltosopimuksen seurauksena miinojen käyttö on tyrehtynyt vain pariin kolmeen konfliktiin tänä päivänä. Vaikka osa suurvalloista ei miinat kieltävää sopimusta ole allekirjoittanutkaan, kiellosta on muodostunut vakiintunut normi. Henkilömiinoja kehitetään tai valmistetaan enää kuudessa valtiossa: Intiassa, Iranissa, Myanmarissa, Pakistanissa, Etelä-Koreassa ja Venäjällä. Näistä vain neljän valtion tiedetään käyttävän aktiivisesti henkilömiinoja: Venäjä, Myanmar, Iran ja Pohjois-Korea. Suomi olisi todella epämääräisten valtioiden joukossa, jos se irtisanoutuisi miinasopimuksesta.
***
ICBL Suomi – Miinojen vastainen kampanja Suomessa TIEDOTE 28.5
Miinapäätös voi vaarantaa suomalaisetkin lapset !
– Henkilömiinojen vastainen kampanja vetoaa kansanedustajiin, ettei Suomi vetäytyisi miinakieltosopimuksesta
Maailmanlaajuisesta panostuksesta miinanraivaukseen huolimatta yhä 2020-luvulla raivataan maata ja alueita, jotka on sodissa vuosikymmeniä sitten tehty asumis- ja viljelykelvottomiksi henkilömiinoilla ja rypäleaseilla. Suomikin on tässä työssä ollut mukana. Euroopassa muun muassa entisen Jugoslavian alueella tapahtuu vielä 30 vuotta sodan päättymisen jälkeen miinaonnettomuuksia ja tehdään miinanraivausta. Ukrainassa miinojen käytön seurauksena on odotettavissa vuosikymmenten raivausurakka, että pellot saadaan viljelykelpoisiksi ja tiet ajettaviksi.
– Humanitaarista työtä tekevät järjestöt ja miinojen vastainen kampanja painottaa ettei ole olemassa “vastuullista” henkilömiinojen, tai rypäleaseiden käyttöä sitten kun ollaan sodassa, muistuttaa Suomen henkilömiinojen vastaisesta kampanjasta Marianne Salopuro.
–Se, että Suomi lähtee murtamaan sopimusta joka ollut mm vahvasti EUn ja Naton tukema, sekä miinojen käytön vastaista globaalia normia ja sodankäynnin säännöstöä, jonka mukaan ase, joka ei erota siviiliä sotilaasta ei ole hyväksyttävä, merkitsisi sitä, että puolustamme “de facto” henkilömiinojen käyttöä, myös Venäjän, ja että siirrymme niiden maiden joukkoon jotka heikentävät kansainvälistä sopimusjärjestelmää. Tällöin olisimme globaalisti osa ongelmaa, emme ratkaisua. jatkaa koordinaattori Marianne Salopuro.
–Suomen päätös vetäytyä jalkaväkimiinojen kieltosopimuksesta ja ottaa henkilömiinat jälleen käyttöön on tuhoisa askel taaksepäin maailmanlaajuisissa pyrkimyksissä suojella siviilejä summittaisilta ja epäinhimillistä aseilta,” sanoo ICBL-CMC n johtaja Tamar Gabelnick. ”Suomalaiset voivat joutua maksamaan tästä päätöksestä hengellään ja terveydellään, jos he joutuvat kokemaan miinojen käytöstä aiheutuvan pitkän ja kivuliaan perinnön omalla alueellaan. Vetoamme Suomen kansanedustajia olemaan hyväksymättä hallituksen esitystä ja jatkamaan sitoutumista olemaan koskaan käyttämättä henkilömiinoja.”
Kansainvälinen miinakampanja ICBL (International Campaign to Ban Landmines) sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1997. ICBL -Suomi kokoaan järjestöjä jotka Suomessa tekee miinojen vastaista työtä. Miinakampanjan koordinaattoreita ovat Marianne Salapurro ja Roosa Helenius. Yhteystiedot ja enemmän Suomen kampanjasta nettisivuilta
Sosiaalinen media: Facebook: ICBL Suomi Instagram: ICBL Finland
