– 28.6.2019

Kuuntele Rauhacast: EU ja arktisen alueen turvallisuus

Rauhacast-podcastin logo turkoosilla pohjalla

Arktisen alueen turvallisuudesta puhuttaessa huomio keskittyy helposti klassiseen geopolitiikkaan – luonnonvarat, sotilaallinen kapasiteetti ja kilpailu resursseista. Tämä näkökulma arktisen alueen turvallisuuteen saa yleensä suhteettoman paljon palstatilaa verrattuna uhkien realisoitumisen todennäköisyyteen. Polttavimmat ja vakavimmat tämänhetkiset turvallisuusuhat arktiselle alueelle löytyvät myös maantieteestä, nimittäin maasta, merestä ja ilmastosta.

Rauhacast on podcast Euroopasta ja turvallisuuspolitiikasta

Rauhacastin toisessa jaksossa studiovieraana on Lapin yliopiston arktisen politiikan emeritusprofessori ja Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan Ilmakehätieteiden keskuksen tutkimusjohtaja Lassi Heininen.

Heininen on tehnyt pitkän uran tutkien kansainvälisiä suhteita, geopolitiikkaa, turvallisuustutkimusta ja ympäristöpolitiikkaa. Tutkimuksen ja opetuksen lisäksi Heininen myös vahvistaa tutkimuksen ja yhteiskunnan välistä linkkiä toimimalla erilaisissa foorumeissa ja järjestöissä, jotka tähtäävät arktisen alueen kehitykseen.

Reportaasitoimittajamme Timo Virtala puolestaan keskustelee Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tohtorikoulutettavan Helga Westin kanssa. West tutkii saamelaisten sovintoprosesseja Pohjoismaissa sekä valtion kristittyjen kirkkojen kautta harjoittamaa sulauttamispolitiikkaa.

Onko arktisesta neuvostosta mihinkään?

Ilman ja meren saasteet ovat huolestuttaneet arktisen alueen asukkaita sekä tutkijoita 1980-luvun lopulta lähtien. Viimeistään ilmastonmuutos herätti koko maailman arktisen alueen kysymysten äärelle. Kaikkia alueen toimijoita uhkaavat ympäristön saasteet ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat tuoneet arktisen alueen valtiot ja alkuperäiskansoja edustavat kansalaisjärjestöt yhteen ratkaisemaan ongelmia.

Arktinen neuvosto on Pohjoismaiden, Venäjän, Yhdysvaltojen ja Kanadan hallitustenvälinen yhteistyöelin, jossa jäsenten lisäksi pysyvät tarkkailijajäsenet eli kuusi alkuperäiskansoja edustavaa kansalaisjärjestöä pyrkivät edistämään ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä arktisella alueella.

Vaikka arktisella neuvostolla ei ole oikeudellisesti sitovaa päätäntävaltaa, eivätkä sotilaalliseen turvallisuuteen sekä luonnonvarojen jakamiseen liittyvät kysymykset kuulu sen toimivaltaan, neuvostolla on tärkeä rooli alueen geopoliittisen vakauden ylläpidossa.

Vuoden 2014 Krimin miehityksestä lähtien maailmanpolitiikassa on ilmennyt turbulenssia. Vaikka USA ja Venäjä ovat monissa maailmanpolitiikan tilanteissa napit vastakkain, heidän kärhämät eivät ole riitauttaneet arktista neuvostoa. Arktisen neuvoston ”hampaattomuus” voidaan siis nähdä myös myönteisenä seikkana, sillä jäsenet voivat osallistua toimintaan ilman pelkoa sanktioista. Neuvosto toimii kokoavana foorumina, jossa osapuolten käymät keskustelut auttavat tarkastelemaan asioita kokonaisvaltaisemmin ja toimivat yhteisenä alustana politiikan muovaamiselle.

Ilmastonmuutos ja alkuperäiskansojen oikeudet turvallisuuskysymyksinä

Monet arktisen alueen turvallisuudelle keskeisistä kysymyksistä eivät edes löydy perinteisen, sotilaallisen turvallisuuden alta, vaan ympäristön suojelusta ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä sekä alkuperäiskansojen oikeuksien takaamisesta.

Alueen ympäristön ja kansojen kokonaisvaltainen huomioiminen edellyttää valtioiden lisäksi myös kansalaisjärjestöjen ja yritysten edustajien kokoamista saman pöydän äärelle. Yhteisissä pöydissä tulisi varmistaa niin alkuperäiskansojen perinteisten elinkeinojen sekä kulttuurin säilyttäminen, kuin myös positiivista rauhaa edistävän Totuus- ja sovintoprosessin onnistunut loppuun saattaminen.

Keskustelun lisäksi tarvitsemme tietysti myös ilmastotekoja ja sitovia päätöksiä. Ripeä toimenpiteisiin ryhtyminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä muutokset arktisen alueen ilmastossa heijastuvat suoraan koko Euraasiaan ja koskettavat valtavaa määrää ihmisiä. EU:lla on nyt korkea aika määritellä suhteensa arktiseen alueeseen, muodostaa kattava kokonaiskuva ympäristön ja ilmaston tilasta, sekä lunastaa paikkansa johtavana kansainvälisenä ilmastoneuvottelijana myös käytännön tasolla.

Seuraava Rauhacast elokuussa

Muista laittaa Rauhacast tilaukseen SoundCloudiisi! Vuoden aikana tulemme käsittelemään Eurooppaan, rauhaan ja turvallisuuteen liittyviä aiheita ilmastonmuutoksesta ydinaseisiin.

Kolmas jakso julkaistaan elokuussa.

Pihla Hankamäki

Rauhanliiton blogi tuo näkökulmia rauhanpolitiikkaan ja -kulttuuriin. Osana blogia julkaisemme EU:ta, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevää Rauhacast-podcastia. Podcast-sarjan tuottamista ja julkaisua on tuettu Eurooppa-tiedottamisen valtionavuista.