– 16.6.2020

Rauhacast: Kuinka Afrikka nousee pandemiasta?

Rauhacast-podcastin logo turkoosilla pohjalla.

Rauhanliitto ja Sadankomitea yhteistyössä esittävät: Rauhacast heittäytyy käsittelemään Euroopan unionin ja Afrikan valtioiden välisiä suhteita! Toisen kauden avausjakson aiheena on terveyskriisit Afrikassa.

Pihla Hankamäen vieraana on tällä kertaa Ulkoministeriön kehityspolitiikan yksikönpäällikkö Katja Ahlfors sekä globaalihistoriotsija ja Akatemia-tutkija Rinna Kullaa. Keskustelemme Länsi-Afrikan ebolakriisistä sekä nyt käsillä olevasta koronakriisistä.

(Teksti jatkuu podcast-upotuksen jälkeen.)

Koronakriisiin reagoitiin nopeasti

Afrikassa koronakriisiä on lähdetty ratkomaan monenlaisin keinoin. Monet valtiot ovat julistaneet kansallisia hätätiloja ja sulkeneet yhteiskuntia jo hyvin varhaisessa vaiheessa ennaltaehkäistäkseen viruksen leviämistä. Esimerkiksi Ruandassa otettiin nopeasti käyttöön ”testaus, eristys ja jäljitys” -strategia ja yhteiskunnan sulkeminen, jonka ansiosta tartuntaketjut saatiin jäljitettyä ja tilanne hyvään hallintaan.

Nopean reaktion taustalla ovat kokemukset vuoden 2014 Länsi-Afrikan ebolakriisistä ja useista tapauksista Kongon Demokraattisessa tasavallassa, joissa ebola on lähtenyt leviämään. Nämä kokemukset pakottivat valtioiden johtajat tekemään konkreettisia suunnitelmia tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseksi, ja toimivat myös sysäyksenä monenkeskisen yhteistyön aloittamiseksi tartuntatautien ehkäisyn ja hillitsemisen saralla.

Vuonna 2016 perustettiin Afrikan unionin yhteydessä toimiva Afrikan tautienehkäisy- ja valvontakeskus (African Centres for Diesease Control and Prevention, Afrikan CDC). Nyt Covid 19 -pandemiassa Afrikan CDC toimii valtioiden välisenä fasilitoijana, joka välittää tietoa ja kouluttaa terveydenhuoltosektoreiden edustajia, rajavalvontaa sekä valtioiden johtoa Covid 19-viestinnästä.

Nopean ja tehokkaan vastauksen kääntöpuolena ovat yhteiskunnan sulkemisesta aiheutuvat taloudelliset ja sosiaaliset haitat, kuten turismin tyrehtyminen, kaupan väheneminen ja yksityishenkilöiden rahalähetysten ehtyminen. Myös samanaikaisesti käynnissä oleva öljyn hintakriisi ajaa raaka-aineviennistä riippuvaisia talouksia ahtaalle.

Maailmanpankki ennustaa, että 71-100 miljoonaa ihmistä (riippuen viruksen etenemistä ennakoivista skenaarioista) putoaa äärimmäiseen köyhyyteen tänä vuonna koronaviruksen takia.

Pandemian taltutuksen jälkeen edessä on mittava jälleenrakennusurakka

Jälleenrakennus tulee olemaan paitsi vaativa ponnistus, mutta myös mahdollisuus rakentaa talous ja palvelut samalla pohtien, millainen yhteiskunta on mahdollisimman kriisinkestävä ja minkälaista yhteiskuntamallia haluamme tavoitella?

Niin kriisin ratkaisussa kuin yhteiskuntien jälleenrakentamisessakin keskeisessä roolissa ovat paikallinen omistajuus ja tieto paikallisen yhteiskunnan lähestymistavasta: mitkä ratkaisut ja menettelytavat sopivat juuri tähän yhteisöön ja kulttuuriin? Paras tieto tähän löytyy aina paikalliselta tasolta.

“Jos me katsotaan, että mitkä on ollut toimet länsimaissa: käsienpesu ja etäisyyden ottaminen. Yhteiskunnissa, joissa vesipisteitä on harvakseltaan, ja ihmiset asuvat tiheästi, tätä täytyy lähestyä toisella tavalla. Paikallinen omistajuus on vähintään yhtä tärkeää kun mietitään jälleenrakennusta”, sanoo Katja Ahlfors.

Jälleenrakennuksessa on hyvä samalla vahvistaa myös yhteiskunnan kriisinsietokykyä eli resilienssiä tulevaisuudessa. Tässä korostuvat kysymykset yhteiskunnan moninaisuudesta.

”Jos yhteiskunnan moninaisuutta ei oteta huomioon, on todella vaikeaa selviytyä mistään vakavammasta kriisistä missään maailman kolkassa. Kriisit kattavat koko yhteiskunnan, eikä sitä voida päättää, missä osassa yhteiskuntaa kriisi on ja missä ei”, Riina Kullaa huomauttaa.

Monenkeskistä yhteistyötä terveyskriisin ratkaisemiseksi

Käynnissä olevan kriisin selvittäminen vaatii paikallisen näkökulman lisäksi myös monenkeskistä yhteistyötä. Pandemian ratkaisemiseksi tulee huolehtia tulevan rokotteen tasavertaisesta saatavuudesta niin maiden sisällä, kuin globaalisti maiden välilläkin.

Vaikka YK on kaukana maatason todellisuudesta, niin myös korkean tason politiikalla on merkitystä. Isoilla toimijoilla on taloudellisia ja henkilöresursseja, joiden avulla pystytään mobilisoimaan nopeastikin apua sinne, missä sitä tarvitaan.

”EU:ssa on puhuttu paljon Afrikasta ja kumppanuudesta Afrikan kanssa. Kyllähän tämä [jälleenrakennus] on nyt semmoinen näytönpaikka sille, että miten tosissaan me olemme sen kumppanuuden kanssa. Kumppanuus tarjoaa paljon mahdollisuuksia myös monenkeskiselle yhteistyölle, sillä EU ja Afrikan valtiot muodostavat yhdessä jo huomattavan osan YK:n jäsenmaista”, Katja Ahlfors toteaa.

Kuuntele Rauhacast!

Rauhacast on Rauhanliiton podcast-sarja, jonka vuoden 2020 EU:ta ja Afrikkaa käsittelevät jaksot tuotetaan yhteistyössä Sadankomitean kanssa. Niiden julkaisuun on saatu tukea Eurooppa-tiedottamisen valtionavuista.

Joko kuuntelit Rauhacastin aiemmat jaksot? Löydät ne Rauhanliiton sivuilta, SoundCloudista, Spotifysta ja Apple Podcastsista.

 

Pihla Hankamäki

Rauhanliiton blogi tuo näkökulmia rauhanpolitiikkaan ja -kulttuuriin. Osana blogia julkaisemme Rauhacast-podcastia.