Puolustusrahasto: Pelastaako vai kuoppaako Euroopan parlamentti unionin rauhanprojektina?
Tänään torstaina 29.4.2021 Euroopan parlamentti äänestää Euroopan puolustusrahastosta, jolla ohjataan 8 miljardia euroa unionin vuosien 2021-2027 budjetista sotateollisuuden tutkimus- ja kehittämistyön rahoittamiseen. Rauhanjärjestöt Sadankomitea ja Rauhanliitto vetoavat osana European Network against Arms Trade -verkostoa (ENAAT) parlamentaarikkoihin, jotta he äänestäisivät rahastoa vastaan.
Euroopan puolustusrahasto on ensimmäinen kerta, kun unionin rahaa käytetään suoraan sotilaalliseen tarkoitukseen, vaikka EU-sopimukset kieltävät tällaisen käytön. Puolustuksena on esitetty, että tarkoituksena on rahoittaa ainoastaan teollisia kehitysohjelmia, ei itse sotilaallista toimintaa.
Tutkimus- ja kehittämisrahasta sotateollisuudelle on sovittu aseteollisuuden vahvan lobbaustyön vaikutuksesta. Ala hyötyykin nyt rahastosta miljardien eurojen tukien muodossa. Tämä näkyy jo vuonna 2017 aloitetuissa kahdessa pilottihankkeissa: PADR-tutkimushankkeessa ja teollisen kehittämistyön EDIDP-hankkeessa. Näiden kautta on jo ohjattu 590 miljoonaa euroa vuosien 2014-2020 budjettikaudella. Rahoilla on tuettu siviiliohjelmien kustannuksella aseteollisuutta ja sotilasteknologian tutkimusta ympäri Eurooppaa. Suurimmat hyötyjät ovat olleet Ranska, Italia, Espanja ja Saksa sekä 9 yhtiötä näissä maissa.
Puolustusrahasto on ongelmallinen ennen kaikkea siksi, että se ei ole EU-sopimusten mukainen.
– Puolustusrahasto tulee lisäämään varustelumenoja kokonaisuudessaan, sillä puolustusrahastosta tulee kuluja kansallisten puolustusmenojen päälle. Puolustusrahaston kautta EU kannustaa jäsenmaita lisäämään myös omia sotilaallisia menojaan.
– Puolustusrahasto lisää globaalia asevarustelukilpailua, sillä tarkoituksena on vahvistaa eurooppalaisen sotateollisuuden suhteellista kilpailukykyä. Puolustusrahastolla tuetaan asekauppiaiden aseiden ja asejärjestelmien kehittämistä sekä EU:n ulkopuolelle vietävien aseiden kehittämistä. Näin puolustusrahasto vaikeuttaa myös asevalvonnan tavoitteita.
– Puolustusrahaston kautta tuetaan muun muassa miehittämätöntä sotilasteknologiaa, tekoälyllä varustettuja asesovelluksia ja muuta teknologiaa, joka voi muuttaa sodankäynnin tapoja radikaalisti. Tähän saakka sääntely on ollut riittämätöntä. Tekemättä on jäänyt arviointi sitä, tuetaanko puolustusrahastolla sellaista asekehitystä, joka on ristiriidassa kansainvälisen lain ja sodankäynnin sääntöjen kanssa. **
– Puolustusrahasto on uhka unionille demokraattisena hankkeena, sillä se sotii useita sen omia sääntöjä vastaan. Lisäksi Euroopan parlamentilla ei ole tämän päivän äänestyksen jälkeen sananvaltaa siihen, kuinka rahoitusta käytetään. Euroopan unionin avoimuussääntöjä ohitetaan usein niin kutsuttujen “turvallisuusintressien” nimissä. Puolustusrahastosta onkin muodostumassa vaarallinen ennakkotapaus siitä, kuinka demokraattinen valvonta voidaan sivuuttaa täysin.
– Puolustusrahasto on uhka rauhalle, sillä sen kautta Eurooppa valmistautuu ennemminkin sotaan sen sijaan, että voimavarat ja resurssit käytettäisiin rauhanomaisten keinojen löytämiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi rauhanvälittäminen, konfliktien juurisyihin kuten ilmastokriisiin puuttuminen sekä hyvinvoinnin ja vaikuttamismahdollisuuksien epätasaisesta jakautumisesta johtuvien haasteiden ratkaiseminen. Panostamalla “kovaan” turvallisuuteen heikennetään EU:n roolia ja uskottavuutta rauhanrakentajana.
European Network against Arms Trade (ENAAT) vastustaa EU:n puolustusrahastoa ja unionin varojen käyttöä sotateknologian kehittämiseen. Rauhanjärjestöt Sadankomitea ja Rauhanliitto vetoavat osana ENAAT-verkostoa parlamentaarikkoihin, jotta he äänestäisivät rahastoa vastaan.
Lue lisää Puolustusrahastosta ja sen pilottihankkeista sekä siitä, miksi nämä eivät tue rauhaa ENAAT-verkoston englanninkielisestä taustapaperista (pdf).
Lue lisää Puolustusrahastosta hyötyvistä maista ja yrityksistä ENAAT-verkoston englanninkielisestä julkaisusta (pdf).
