Irakin ja Syyrian siviilisurmien paikkatiedot Airwars-järjestölle

Kansalaisjärjestöt arvioivat, että Yhdysvaltain liittoutuman sota ISISiä vastaan Irakissa ja Syyriassa on aiheuttanut lähes 30 000 siviilin kuoleman vuodesta 2014 lähtien. Jo ennen 2018-2019 suurtaisteluja koalitio katsoi surmanneensa pelkästään ilmaiskuillaan yli 80 000 Isiksen taistelevaa jäsentä

Sotasurmia tutkiva Airwars-järjestö on marraskuussa 2020 saanut liittoutuman amerikkalaiselta sodanjohdolta tarkat paikkatiedot sen aiheuttamien siviilitappioiden tapahtumapaikoista. Järjestön tietokanta valokuvineen, tapahtumadokumentteineen ja nimineen on jo sinänsä ainutlaatuinen. Liittoutuman tiedoilla täydennettynä se avaa uusia mahdollisuuksia selvittää siviilisurmia ja uhrien kohtaloita. Myös iskuista kärsineiden mahdollisuudet saada korvauksia ja oikeutta ovat nyt paremmat. Pentagon maksoi vuonna 2019 korvauksia kuudelle irakilaiselle.

USA:n taistelunjohto CENTCOM ja liittoutuma (CJTF OIR) ovat itse arvioineet siivilitappioita aiheuttaneiden tapahtumien määräksi noin 3 000, ja vahvistaneet niistä tähän mennessä 344. Tapahtumapaikat sijaitsevat Irakissa ja Syyriassa. Airwars arvioi niissä surmatun yli 2 000 henkeä, viranomaiset noin 1 400. Yli 900 henkilön nimet on selvitetty.

USAn perustamaan ISIS-järjestön vastaiseen koalitioon osallistuu 86 valtiota. Taisteluoperaatio Operation Inherent Resolveen niistä osallistuu 36.

Valtaosa koalition taistelutoimista on ollut ilmasotaa. Pommituksista suurimman osan, noin 80 % on suorittanut USA:n ilmavoimat. Irakiin ja sen naapurimaahan Syyriaan ulottuneita pommituslentoja ovat suorittaneet myös mm Britannia, Australia, Kanada, Tanska, Ranska, Jordania, Belgia, Hollanti, Saudi- Arabia, Turkki ja Arabiemiraatit.

Airwarsin pyrkimys saada tietoja käyttöönsä vaati viiden vuoden sinnikkään työn. Presidentti Obaman kauden viimeisinä päivinä päästiin askel eteenpäin, nyt toinen.

Airwars uskoo, että Pentagon luovuttaa tietoja tulevaisuudessa myös esimerkiksi Afganistanin taisteluista. Järjestö toivoo, että päätös lisäisi myös USAn liittolaisten avoimuutta taistelutapahtumista.

Airwarsin sivustolla oleva interaktiivinen kartta sisältää myös tietoja uhrien nimistä (englanniksi ja arabiaksi).

Myös Suomi on liittoutuman jäsen

Suomi on osallistunut ISISin vastaiseen USA:n liittoutumaan vuodesta 2015 lähtien. Suomalaisten kokonaisvahvuus Operation Inherent Resolvessa on noin 80 henkeä. Osallistumisesta on päätetty vuoden 2021 loppuun saakka.

Koalitiomaiden roolit vaihtelevat. Lähtökohtana on, että kukin maa päättää itse, millaista tukea se operaatiolle antaa. CJTF-OIR- operaation tarkoituksena on ollut tuhota ISIS. Nyt tarkoituksena on alueen turvallisuustilanteen varmistaminen. Koalitio nojaa YK:n Turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan ja Irakin hallituksen avunpyyntöön. Syyria ei ole apua pyytänyt.

USA:n ylläpitämän operaation verkkosivuston mukaan USA:n ”iskut ovat osa OIR- operaatiota ISIL-terroristiryhmän lopulliseksi tuhoamiseksi ja sen Irakille, Syyrialle ja kansainväliselle yhteisölle muodostaman uhan poistamiseksi. ISILin kohteiden tuhoaminen Syyriassa ja Irakissa vähentää ryhmän kykyä suorittaa terroritekoja ja operaatioita (…)”

OIR-operaatiossa Suomi siirtyy kurdien Peshmerga-joukkojen ja keskushallituksen taistelijakoulutuksesta ja -neuvonannosta turvallisuusjoukkojen koulutukseen. OIR-operaatio poikkeaa Suomen käynnissä olevista kriisinhallintaoperaatioista. Suomalaisjoukkojen asemaa Irakissa ei määritä yhteinen kansainvälinen tai USA:n kanssa tehty sopimus alueella, vaan niiden toiminta perustuu Suomen ja Irakin väliseen noottien vaihtoon. Sotilaiden aseenkäyttö on mahdollista itsepuolustuksena ja Suomen rikoslain mukaisena hätävarjeluna. Suomalaiset toimivat kurdialueella Erbilissä.

Suomi osallistuu myös operaation kybertoimintaan internetissä, jossa kyetään mm puuttumaan vihapuheen globaaliin lataamiseen verkkoon ja sen lukemiseen.

Suomi osallistuu yhdeksällä henkilöllä myös siviilikriisinhallintaan Irakissa.

Natolla on Irakissa lisäksi noin 600 sotilaan koulutusoperaatio NMI, johon myös Suomi osallistuu yhdellä sotilaalla. Sillä ei ole YK-valtuutusta perustanaan. Naton odotetaan ottavan OIR-operaatiolta merkittäviä koulutusvastuita alkuvuonna 2021 ja lisäävän tukeaan Irakin turvallisuuskoneistolle. Sen kasvava haaste ovat maan omat shiiamieliset PMF-asejoukot. Ne menettivät keskeisen johtajansa samassa iskussa, jolla USA surmasi iranilaisen kenraali Qassim Suleimanin Irakin Bagdadin lentoasemalla alkuvuonna 2020.