– 30.8.2019

Rauhacast: EU, raha ja rauha

Rauhacast-podcastin logo turkoosilla pohjalla.

Rauhacastin kolmannessa jaksossa aiheena on raha. Käsittelemme EU:n kehityspolitiikkaa ja puolustusrahastoa. Studiovieraanamme on kehitysjärjestö Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen ja podcastin reportaasiosuudessa Timo Virtala ja Rauhaliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius keskustelevat Euroopan puolustusrahastosta.

Kuuntele Rauhacast

 

Euroopan unionia kutsutaan joskus ”kehitysavun supervallaksi”. Unionin ja sen jäsenmaiden yhteenlasketun kehitysyhteistyön määrä oli 76 miljardia euroa vuonna 2017 eli yli puolet kaikesta maailman kehitysavusta. Globaalin kehityksen ja rauhan kannalta EU:n rauhanprojekti on yhä keskeisemmässä asemassa kiristyvässä maailmanpoliittisessa ilmapiirissä.

Olemme myös sitoutuneet edistämään YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteita, joiden tarkoituksena on tehdä maailmasta parempi paikka elää kaikille. Parhaiten Agendan tavoitteita toteutetaan edistämällä rauhaa, kehitystä sekä ympäristön suojelua monenkeskisen yhteistyön kautta, jossa valtiot, järjestöt, yritykset ja tutkijat puhaltavat yhteen hiileen.

Tekemällä Agenda 2030-tavoitteiden mukaista politiikkaa niin kansallisella kuin EU-tasolla emme pelkästään tee panostuksia kestävään kehitykseen, vaan vahvistamme ja tuemme sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen olemassaoloa. Mitä suuremman sijan sääntöpohjainen maailmanjärjestys ja monenkeskinen yhteistyö saavat, sitä vähemmän on tilaa kansainväliselle anarkialle ja muista piittaamattomalle omien etujen tavoittelulle.

Nyt neuvotellaan monen vuoden rahoista

Parhaillaan käydään EU:n monivuotisia rahoituskehysneuvotteluita. Neuvotteluissa päätetään jäsenmaiden kesken EU:n menojen enimmäismäärät sekä kokonaisuudessaan että alakohtaisesti vuosille 2021-2027. Nämä päätökset ovat oikeudellisesti sitovia, ja niiden pohjalta suunnitellaan vuosittaiset talousarviot. Monivuotinen rahoituskehys tulee siis ohjaamaan merkittävästi EU:n lähitulevaisuuden suuntaviivoja.

EU:n kehitysrahoitus tulee tämänhetkisten neuvotteluiden perusteella muuttumaan merkittävästi. Kaikki EU:n tekemä globaalitoiminta ollaan yhdistämässä yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi; naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeksi. Välineeseen olisi tarkoitus sulauttaa nykyiset välineet kuten muun muassa Euroopan naapuruusväline, kehitysyhteistyön rahoitusväline sekä vakautta ja rauhaa edistävä väline.

Muutoksella pyritään tehostamaan EU:n kykyä reagoida maailmanlaajuisiin haasteisiin. Siinä halutaan purkaa hallinnon monimutkaisia raja-aitoja sekä lisätä joustavuutta reagoida monialaisiin ilmiöihin.

Usein kehittyvien alueiden yhteiskunnalliset ongelmat ovat hyvin monialaisia. Jotta voimme mahdollisimman tehokkaasti puuttua niihin, tarvitaan esimerkiksi demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä, yhteiskunnan vakauden ja rauhan edistämistä sekä kehitysyhteistyöprojekteja.

Toisaalta nykyisin käytössä olevan mallin tarkasti ja alakohtaisesti korvamerkityt rahat ovat mahdollistaneet sen, että rahat ovat todellisuudessa menneet juuri siihen, mihin ne on tarkoitettu. Jos kaikki globaalitoiminta niputetaan yhteen, ja rahat eri toimintoihin jaetaan yhdestä potista, herää pelko siitä, että joitain osa-alueita suositaan muiden kustannuksella.

Kehitysyhteistyön aseman turvaamiseksi neuvotteluissa on kuitenkin kirjattu määritelmä, jonka mukaan ulkosuhdeinstrumentin rahoituksesta 92% osuuden on täytettävä viralliset kehitysavun kriteerit. Kaavailtuun ehdotukseen sisältyy kuitenkin 10,2 miljardin euron jousto-osuus uusia, odottamattomia haasteita varten. Tämä korvamerkitsemätön jousto muodostaa yli kymmenesosan ulkosuhteen kokonaisbudjetista, ja on erityisen altis poliittiselle turbulenssille.

Vaarana onkin päivän politiikan aiheiden ylikorostuminen kokonaiskuvan huomioimisen kustannuksella. Meillä on usein tapana yliarvioida lyhyen aikavälin trendien merkitys ja aliarvioida pidemmän aikavälin vaikutukset. Rahoituskehystä suunnitellessa tuleekin kiinnittää riittävästi huomiota sen riittävään pitkäjänteisyyteen ja johdonmukaisuuteen.

Aseteollisuudelle oma rahasto?

Ulkosuhdeinstrumentin jouston lisäksi EU:ssa ollaan panostamassa suoraan sotilaalliseen toimintaan EU:n puolustusrahaston kautta. Tämänhetkisten keskusteluiden mukaan puolustusrahastoon ollaan kanavoimassa vähintään 10,5 miljardia euroa vuosille 2021-2027. Tämän lisäksi jäsenmaiden odotetaan täydentävän rahastoa vähintään 28 miljardilla eurolla seuraavalla rahoituskaudella.

Puolustusrahaston tarkoituksena on tukea EU:n jäsenmaiden sotilaallista suorituskykyä tuotekehityksen ja hankintojen muodossa, sekä rahoittaa aseteollisuuden tutkimusta. Päällekkäisten asejärjestelmien poistaminen ja puolustuksen harmonisoiminen EU-maiden kesken olisi järkevää muun muassa kustannustehokkuuden näkökulmasta, mutta puolustusrahaston ei uskota vähentävän kansallista asevarustelua, vaan ainoastaan tulevan kansallisten puolustusjärjestelmien lisäksi.

Suomi on kannattanut EU:n yhteisen puolustuksen kehittämistä. Puolustusrahastoa on pidetty askeleena siihen suuntaan. Monet EU-maista ovat kuitenkin myös NATO-maita, joten Suomen lisäksi muita yhteisen puolustuksen kehittämisestä kiinnostuneita ei juuri löydy.

Näyttää siis vahvasti siltä, että kaavaillut satsaukset puolustusrahastoon eivät edistävä Suomen tavoitteita yhteisestä puolustuksesta, vaan suuri osa rahasta päätynee yritystukina aseteollisuuden monikansallisten yritysten taskuihin.

Seuraava Rauhacast syyskuun lopussa

Muista laittaa Rauhacast tilaukseen iTunesiin tai SoundCloudiisi! Vuoden aikana tulemme käsittelemään Eurooppaan, rauhaan ja turvallisuuteen liittyviä aiheita ilmastonmuutoksesta ydinaseisiin.

Seuraava jakso julkaistaan syyskuun lopussa, ja sen aiheena ovat ydinaseet Euroopassa. Sitä ennen voit kuunnella myös jaksot EU:n rauhanprojektin tulevaisuudesta sekä arktisen alueen turvallisuudesta.

Pihla Hankamäki

Rauhanliiton blogi tuo näkökulmia rauhanpolitiikkaan ja -kulttuuriin. Osana blogia julkaisemme EU:ta, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevää Rauhacast-podcastia. Podcast-sarjan tuottamista ja julkaisua on tuettu Eurooppa-tiedottamisen valtionavuista.