Rauhacast: Kauppapolitiikkaa ja kansalaisaktivismia Algeriassa
- Kuuntele jakso SoundCloudissa, Spotifyssa tai Apple Podcastsissa.
Rauhacastin uusimmassa jaksossa Pihla Hankamäen vieraaksi saapuu Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuksen projektitutkija ja rauhanaktivisti Karim Maiche. Maiche tarkastelee tuoreessa väitöskirjassaan Algerian itsenäisten ammattiyhdistysten roolia oppositiopolitiikassa, ja niiden kontribuutiota sosiaaliselle muutokselle.
Jakson aiheina ovat myös EU:n ja Algerian välinen kauppapolitiikka sekä länsimaalaisuuden käsitteen vaikutukset EU:n ja Afrikan välisiin suhteisiin.
(Teksti jatkuu podcast-upotuksen jälkeen.)
Algerian itsenäiset ammattiyhdistykset ovat merkittävä osa maan oppositioliikettä. Työläisten oikeuksien puolustamisen lisäksi ammattiyhdistykset ajavat sosiaalista ja poliittista muutosta väkivallattomuuteen sitoutuen. Algerian ammattiyhdistysliikkeessä korostuu myös toimijoiden monimuotoisuus; aktivistit ovat eri sukupuolten, ikäryhmien ja etnisten ryhmien edustajia.
Itsenäisen ammattiyhdistysliikkeen synnyn taustalla oli vuoden 1988 demokratiaa vaatinut kansanliike, jonka vaatimuksesta valtio taipui tekemään demokraattisia uudistuksia. Maa ajautui kuitenkin 10-vuotiseen sisällissotaan vuonna 1991. Koko sisällissodan ajan ammattiyhdistysliikkeet pystyivät kuitenkin toimimaan, ja olivat hyvin järjestäytyneet, kun rauha koitti 2000-luvulla.
Alkuvuodesta 2019 käynnistyi uusi Hirak-kansanliike, jossa vaadittiin 20 vuotta vallassa olleen presidentti Bouteflikan vetäytymistä jatkokauden ehdokkuudesta ja koko poliittisen johdon vaihtoa. Bouteflika vetäydyttyä julkisuudesta sairauden takia 2010-luvulla hänen todellista valtaansa maan johtajana on epäilty. Myös Hirak-liikkeen mielenosoitukset ovat pysyneet rauhanomaisina.
”Algerialainen yhteiskunta on pystynyt osoittamaan kasvua pidättäytymällä väkivallasta. Algerialaiset pyrkivät kaikin tavoin muuttamaan yhteiskunnallisia olosuhteita rauhanomaisesti. Kukaan ei halua palata väkivaltaan ja veritekoihin. Otetaan kantaa vahvasti ja tuodaan mieliteitä esille. Media on monipuolinen, ja siellä on paljon luettuja oppositiolehtiä”, Karim Maiche sanoo.
Koronapandemia on Maichen mukaan kuitenkin asettanut uusia haasteita kansanliikkeelle: ”Tällä hetkellä on vaikea sanoa, että mihin hirak-liike lopulta johtaa, sillä korona on muuttanut tilannetta. Muutokselle olisi tärkeää, että ihmiset pysyvät kadulla, sillä siten pystytään vähintään painostamaan hallintoa.”
EU:lle on kauppakumppanina nykyisin vaihtoehtoja
Algeriassa myös kauppapolitiikka on ollut viime aikoina tapetilla. EU:n ja Algerian välisen uuden assosiaatiosopimuksen piti tulla voimaan tämän vuoden syyskuun alusta, mutta Algeriassa haluttiin laittaa sopimus vielä toistaiseksi jäihin. Sopimusta on pidetty huonona Algerian talouden kehityksen kannalta, sillä se olisi tarkoittanut vapaakauppa-alueelle liittymistä ja Algerian kannalta vaikeita kaupan esteiden purkuja ja öljyn kaksoishinnoittelusta luopumista.
Algeria on ottanut suuria sosiaalipoliittisia harppauksia, ja se on pystynyt vähentämään köyhyyttä jopa 20% viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Sosiaalipoliittisten ohjelmien rahoitus on kuitenkin hyvin riippuvainen öljyn ja maakaasun myynnistä saaduista tuloista. Öljyn tämän vuoden maailmanmarkkinahinnan laskun on arvioitu aiheuttavan jopa tulojen puoliintumisen. Myönteisen kehityksen turvaamiseksi Algeria tarvitsee kipeästi kotimaisen tuotannon ja viennin monipuolistamista.
Assosiaatiosopimukselta Algeriassa olisi toivottu yhteistyötä teknologian saralla, sekä parempia mahdollisuuksia algerialaisille vientituotteille päästä EU:n markkinoille. Energiavientiä lukuun ottamatta EU:n ja Algerian välinen kauppatase on Algerian kannalta pahasti alijäämäinen. Esimerkiksi algerialaisten hedelmien on vaikea kilpailla EU:n markkinoilla eurooppalaisten subventoitujen tuotteiden kanssa. Algeriassa harkitaan parhaillaan protektionististen sääntelyiden purkua ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi.
Euroopassa tarvitaan asenteiden uudelleenkalibrointia
Moninapaistuvassa maailmassa Pohjois-Afrikan valtioilla on EU:n lisäksi myös uusia vaihtoehtoja yhteistyökumppaneiksi. Taloudellisen toimeliaisuuden ja potentiaalin painopisteet ovat siirtyneet Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan. Euroopan unionissa on kuitenkin havahduttu tilanteeseen hitaasti. Hitaan reaktion syynä on saattanut osaltaan olla ajatteluamme ohjaavat ja rajoittavat käsitykset länsimaalaisuudesta sekä ei-länsimaalaisista, eli muista.
”Länsi-kysymys on olennainen osa Pohjois-Afrikan ja EU:n suhteita. Länsi on noin 100 vuotta vanha poliittinen konstruktio, jota käytetään kritiikittömästi mediassa, tieteessä, taiteessa ja arkipuheessa”, Maiche sanoo.
Mitä länsimaalaisuus lopulta on, ja ketkä ovat länsimaalaisia? Yhdysvallat ja Euroopan unionin ajatellaan kuuluvan länteen, mutta voidaanko esimerkiksi Trumpin Yhdysvaltojen ja vaikkapa Pohjoismaiden ajatella edustavan samaa poliittista doktriinia? Myös Euroopan unionin sisällä jäsenvaltiot harjoittavat keskenään hyvin erilaista politiikkaa.
Maichen mukaan länsimaalaisuuden kulttuurihistoriallisen narratiivissa keskeisiä ovat olleet tarinat Antiikin Kreikasta, Rooman valtakunnasta, renessanssista ja valistuksesta. Nämä on kehystetty suuriksi eurooppalaisiksi kehitysaskeleiksi, jotka ovat tapahtuneet Välimeren pohjoispuolella.
Todellisuudessa matemaattisia ja filosofisia oivalluksia sekä kulttuurien kanssakäymistä ja kauppaa on tapahtunut ympäri Välimerta. Maiche pitää Pohjois-etelä-jakoa historiallisesti ajateltuna keinotekoinen rakennelma, ja jos Välimeri olisi pakko jakaa jollain tapaa, niin relevantimpi tapa olisi länsi-itä-jako.
”Näen lännen historiallisena ja poliittisena rakennelmana, johon liitetyllä historiallisella tarinalla ei ole todellista perustaa.”
– Karim Maiche, Mitäs me länsimaalaiset! Suomi ja lännen käsite (2015).
Pohjautuen tähän kertomukseen Euroopasta olemme muodostaneet ”eurooppalaiset arvot”, joihin kuuluvat ihmisoikeudet, tasa-arvo, rationaalisuus ja sivistys. Nämä kaikki ovat hyviä asioita, mutta emme voi ajatella, että nämä arvot liittyvät vain länsimaihin, tai että ne toteutuvat länsimaissa täydellisesti.
On vaikea keskustella muiden kanssa tasavertaisesti, jos ilmoittaa jo lähtökohtaisesti itse olevansa rationaalinen ja objektiivinen, samalla epäsuorasti osoittaen, että muiden lähtökohdat keskusteluun ei ole yhtä valideja.
Kuuntele Rauhacast!
Rauhacast on Rauhanliiton podcast-sarja, jonka vuoden 2020 EU:ta ja Afrikkaa käsittelevät jaksot tuotetaan yhteistyössä Sadankomitean kanssa. Niiden julkaisuun on saatu tukea Eurooppa-tiedottamisen valtionavuista.
Joko kuuntelit Rauhacastin aiemmat jaksot? Löydät ne Rauhanliiton sivuilta, SoundCloudista, Spotifysta ja Apple Podcastsista.
Pihla Hankamäki
Rauhanliiton blogi tuo näkökulmia rauhanpolitiikkaan ja -kulttuuriin. Osana blogia julkaisemme Rauhacast-podcastia. Esitetyt näkökulmat eivät välttämättä vastaa Rauhanliiton näkemyksiä.
