– 9.10.2019

Rauhacast: Ydinaseet ja Euroopan turvallisuus

Rauhacast-podcastin logo turkoosilla pohjalla

Rauhacastin uusimmassa jaksossa aiheena on ydinaseet ja Euroopan turvallisuus. Studiovieraana on Tampereen yliopiston yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija Tapio Juntunen.

Podcastin reportaasiosuudessa Timo Virtala sekä muistilääkäri ja rauhanaktivisti Kati Juva keskustelevat ydinasekieltosopimuksesta ja kansalaisyhteiskunnan merkityksestä sen taustalla.

Kuuntele Rauhacast ydinaseista ja Euroopan turvallisuudesta

 

Ydinaseiden aiheuttama turvallisuusuhka on lisääntynyt Euroopassa viime vuosina. Syitä tähän löytyy useita. Yksi merkittävimmistä on Yhdysvaltojen ja Venäjän välisen INF-sopimuksen purkautuminen. INF-sopimus kielsi maaltalaukaistavat keskimatkan ohjukset. INF-sopimuksen solmiminen vuonna 1987 ratkaisi Eurooppaa piinaavan akuutin ydinsodan uhan.

Kun kylmänsodan aikana vastakkain olivat käytännössä kaksi ydinasevaltaa, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto, niin tällä hetkellä ydinasevaltoja on kaikkiaan yhdeksän. Yhdysvallat ja Venäjä eivät ole olleet innokkaita sitoutumaan kahdenvälisiin sopimuksiin erityisesti Kiinan kasvaneen maailmanpoliittisen merkityksen takia.

Lisäksi Intian ja Pakistanin väliset jännitteet sekä Iranin ja Pohjois-Korean arvaamattomuus eivät myöskään kannusta ydinasesupervaltoja pienentämään arsenaalejaan.

Asevarustelun uudet tuulet

Moninapaisessa maailmassa entisen kaksinapaisen maailman suurvallat kokevat suurta houkutusta pitää kiinni asemistaan kaikin keinoin, vaikka sitten ydinaseiden avulla. Uusista ydinasepelureista huolimatta Yhdysvalloilla ja Venäjällä on 92% kaikista maailman ydinaseista.

Ydinaseet ovat tulleet kauaksi siitä, mitä ne olivat Hiroshiman ja Nagasakin atomipommi-iskujen aikaan. Yhdysvallat ja Venäjä ovat modernisoineet ahkerasti ohjelmiaan. Teknologian kehitys on mahdollistanut suuremman tarkkuuden kohteiden tavoittamisessa, ja ainakin mielikuvan paremmin hallittavissa olevista ja ennakoitavista ydinaseista.

Ydinaseita on myös otettu käyttöön yhä erilaisissa asetyypeissä. Raja tavanomaisten ja ydinaseiden välillä on hämärtänyt. Venäjä on kompensoinut maavoimiensa puutteita niin kutsutuilla taktisilla ydinaseilla ja Yhdysvaltain presidentti Trump on ilmoittanut taistelukenttäaseiden hankinnasta. Ydinaseiden mieltäminen tarkoiksi ja tehokkaiksi saattaa madaltaa ydinaseiden käyttökynnystä.

Keinoja ydinaseiden rajoittamiseen: ydinsulkusopimus ja ydinasekielto

Ydinaseiden leviämistä ja käyttöä on pyritty hallitsemaan kansainvälisin sopimuksin. Ydinsulkusopimus tuli voimaan vuonna 1970. Sopimuksessa ydinasevaltiot – Yhdysvallat, Neuvostoliitto, Kiina, Iso-Britannia ja Ranska – sitoutuvat täydellisen ydinaseriisunnan edistämiseen.Ydinaseettomat valtiot puolestaan lupaavat pidättäytyä ydinaseomistuksista.

Sopimuksesta huolimatta ydinasevaltioiden määrä kasvanut yhdeksään.Uusista ydinasevaltioista tosin ainoastaan Pohjois-Korea on ollut mukana sopimuksessa ja myöhemmin eronnut.

Ydinaseriisunta ei kuitenkaan tullut valmiiksi 25 vuodessa, kuten ydinsulkusopimuksessa arvioitiin. Ydinaseiden hidas väheneminen, ydinaseohjelmien modernisoiminen ja ydinasepelotteen jatkuva korostaminen kansallisissa turvallisuusstrategioissa ovat turhauttaneet ydinaseettomia valtioita ja kansalaisjärjestöjä.

Ydinasekieltosopimus, joka voimaan tullessaan kriminalisoi ydinaseiden kehittämisen, testaamisen ja hallussapidon, avautui allekirjoitettavaksi vuonna 2017. Toistaiseksi 32 valtiota on ratifioinut sopimuksen ja 79 allekirjoittanut sen. Sopimus astuu voimaan, kun sen on ratifioinut 50 valtiota.

Miksi Suomi ei ole mukana kieltämässä ydinaseita?

Suomi ei osallistunut ydinasekiellon sopimusneuvotteluihin, eikä ole ainakaan toistaiseksi allekirjoittanut sopimusta. Sopimuksen ulkopuolelle jäämistä on perusteltu ydinasevaltojen poissaololla ja aseriisunnan konkreettisten keinojen puutteena.

Nämä perustelut kuulostavat hieman keinotekoisilta, sillä ydinasekieltosopimuksen tarkoituksena on saada kaikki ydinaseettomat maat mukaan ja sen myötä luoda poliittinen ja moraalinen paine ydinasemaille hävittää aseensa.

Keskusteluissa ydinasekiellosta on väläytelty myös näkemystä, jonka mukaan kieltosopimus vaarantaisi ydinsulkusopimuksen ja ydinasepelotteeseen perustuvan kauhun tasapainon, joka on estänyt ydinasesupervaltoja käymästä suoraa sotaa keskenään.

Toisaalta ydinasekieltosopimus voidaan nähdä täydentävänä, konkreettisena välineenä ydinsulkusopimuksen kuudennelle artiklalle, jossa ydinasevaltiot sitoutuvat hankkiutumaan eroon aseista. Tätä näkemystä puoltaa hitaasti edennyt ydinaseriisunta.

Myöskään ”kauhun tasapaino” -argumentti ei välttämättä päde nykyisessä tilanteessa, jossa on useita ydinasevaltioita, joiden sotilaallisessa doktriinissa ydinaseet näyttelevät merkittävää roolia.

Jos pystymme oppimaan mitään kylmästä sodasta, niin kiihtyvä asevarustelu ja ydinaseiden korostaminen sotilaallisessa doktriinissa eivät parantaneet turvallisuutta. Vastakkainasettelun ja asevarustelun sijaan tarvitsemme lisää luottamusta ja panostuksia keskusteluyhteyden rakentamiseen ydinasevaltojen välille.

Paras tapa minimoida ydinaseiden aiheuttama uhka turvallisuudelle on hankkiutua eroon ydinaseista.

Kuuntele Rauhacast SoundCloudissa, Spotifyssa ja iTunesissa!

Voit kuunnella kaikki Rauhacastin jaksot Spotifyssa, iTunesissa tai SoundCloudissa! Vuoden aikana tulemme käsittelemään Eurooppaan, rauhaan ja turvallisuuteen liittyviä aiheita ilmastonmuutoksesta ydinaseisiin.

Seuraavan Rauhacast-jakson aiheena on eurooppalainen asekauppapolitiikka. Sitä ennen voit kuunnella myös jaksot EU:n rauhanprojektin tulevaisuudesta, arktisen alueen turvallisuudesta sekä kehitysrahoituksesta ja Euroopan puolustusrahastosta.

Pihla Hankamäki

Rauhanliiton blogi tuo näkökulmia rauhanpolitiikkaan ja -kulttuuriin. Osana blogia julkaisemme EU:ta, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevää Rauhacast-podcastia. Podcast-sarjan tuottamista ja julkaisua on tuettu Eurooppa-tiedottamisen valtionavuista.