Ydinaseet

Joukko ydinasekieltoa kannattavia aktivisteja hurraa ja pitelee valkoista banderollia, jossa lukee punaisin kirjaimin "Ban the Bomb".
ICAN-verkoston tempaus ydinasekiellon puolesta

Tämän sivun sisältö:

Ydinaseet ovat joukkotuhoaseita eikä niillä taata kenenkään turvallisuutta. Ne ovat uhka koko ihmiskunnalle, ja niiden käyttö tai sillä uhkaaminen ovat paitsi moraalittomia, myös kansainvälisen lain vastaisia.

 

Ydinaseiden käytöllä olisi katastrofaaliset humanitaariset seuraukset. Niin kauan kuin on ydinaseita, on vaara että niitä käytetään vahingossa tai tahallaan. Siksi ne on kiellettävä kansainvälisellä sopimuksella. 

Ydinaseiden leviämistä on säädelty ydinsulkusopimuksella. Vuonna 2017 YK:ssa hyväksyttiin ydinaseet kieltävä sopimus. Se saavutti sopimuksen voimaan astumiseen vaadittavat 50 ratifiointia 24.10.2020 ja astui voimaan 22.1.2021. Rauhanliiton mielestä myös Suomen on liityttävä ydinasekieltosopimukseen ja edistettävä aktiivisesti aseistariisuntaa.

Ydinaseet ja Ukrainan sota

Ydinaseiden vastainen kansainvälinen kampanja ICAN ja nobelin rauhanpalkinnon saaja Muratovin yhteinen lausunto ydinaseilla uhkaamisesta: icanw.org

Voit allekirjoittaa kansainvälisen vetoomuksen täällä. 

ICAN: Ydinaseiden täydellistä kieltämistä ajava kansainvälinen ICAN- kansalaisjärjestö tuomitsee ankarasti presidentti Putinin määräyksen” maan ydinaseiden asettamisesta hälytystilaan”. Päätös on vastuuton ja äärettömän vaarallinen vallitsevan sodan ja jännitystilan vuoksi, järjestö sanoo.

 

Ydinasekiellon puolesta työskentelevän ICAN-kampanjaverkoston logo.

Maailma astui askelen lähemmäs ydinkatastrofia Venäjän presidentti Vladimir Putinin määrättyä maansa ydinasevoimat korkeampaan valmiuteen samalla kun Venäjän armeija jatkaa laitonta hyökkäystään Ukrainaan. ICAN- kansalaisjärjestö tuomitsee ankarasti Putinin ilmoituksen. Päätös on vastuuton ja äärettömän vaarallinen käynnissä olevan sodan ja kansianvälisen jännitystilan vuoksi. ICAN vaatii välitöntä tulitaukoa ja Venäjän asevoimien vetämistä takaisin Ukrainasta.

ICAN vaatii jokaista ydinaseen hankkinutta valtiota laskemaan aseensa ja pidättymään joukkotuhoaseilla uhkailusta. Mikä tahansa ydinaseen käyttö aiheuttaisi katastrofaalista inhimillistä kärsimystä. Käytön seuraukset vaikuttaisivat ihmiskuntaan sukupolvien ajan, yhtä lailla radioaktiivinen laskeuma kuin käytön taloudelliset ja poliittisetkin seuraukset.

Venäjä käyttää vaarallista niin sanottua ydinasepidäkettä (nuclear deterrence, ydinasepelote) voidakseen jatkaa hyökkäystään Ukrainaan. Rauhaa ratkaisu ei turvaa, vaan antaa mahdollisuuden jatkaa sodankäyntiä Ukrainan kansaa vastaan.

Tällaiset siviilien joukkomittaiseen murhaamiseen pohjautuvat taisteluteoriat, joiden toimeenpanoa hillitsee tuskin muu kuin silkka hyvä onni, johtavat lopulta hirvittävään humanitaariseen katastrofiin. Tästä on kyse nyt, ja onnettomuus on estettävä.

Jotta voisimme suojata itsemme ydinsodalta, maailman on tuettava YK:n sopimusta ydinasekiellosta, joka on ainoa kattava ja oikeudellisesti valtioita sitova ydinaseet kieltävä sopimus.

Se kieltää ydinaseiden kehittämisen, omistamisen, niillä uhkaamisen ja niiden räjäyttämisen. Se sisältää myös puitteet ydinaseiden valvotulle käytöstä poistolle. ICAN haluaa kaikkien valtioiden, myös ydinasevaltojen, liittyvän TPNW-sopimukseen (ydinasekieltosopimus) ja luopuvan lopullisesti ydinaseista.

Lisätietoja : 

Sähköposti: press@icanw.org 

Twitter: @beafihn and @azakre

 

Millä valtioilla on ydinaseita?

Ydinaseita on yhdeksällä valtiolla: Venäjällä, Yhdysvalloilla, Iso-Britannialla, Kiinalla, Ranskalla, Israelilla, Intialla, Pakistanilla ja Pohjois-Korealla. Näistä viisi ensimmäistä kuuluu ydinsulkusopimukseen.

Yhteensä maailmassa on arviolta lähes 14 000 ydinkärkeä. Niistä suurin osa on kahdella maalla, Yhdysvalloilla ja Venäjällä. Kummankin maan ydinkärjistä arviolta 1800 on välittömästi käyttövalmiudessa.  Alla olevasta kuvaajasta näet, paljonko eri mailla on ydinaseita.

Kuvaaja ydinasevaltioiden ydinkärkien määrästä tammikuussa 2020. Maailmassa on arviolta 13 400 ydinkärkeä.
Tammikuussa 2020 maailman ydinasevaltioilla oli arviolta yhteensä 13 400 ydinkärkeä. Venäjällä oli 6375 ydinkärkeä, USA:lla 5800, Kiinalla 320, Ranskalla 290, Iso-Britannialla 210, Pakistanilla 160, Intialla 150, Israelilla 90 ja Pohjois-Korealla 30 – 40 ydinkärkeä. Lähde: SIPRI Yearbook 2020.

Ydinaseet Euroopassa

Euroopan maista omia ydinaseita on Iso-Britannialla, Ranskalla ja Venäjällä. Näiden lisäksi Yhdysvaltojen ydinaseita on sijoitettu useisiin Euroopan maihin: Belgiaan, Hollantiin, Italiaan ja Saksaan ja Turkkiin.

Yhdysvaltojen ydinaseita on sijoitettu Eurooppaan osana NATO:n ydinpelotetta. Myös ne NATO:n jäsenmaat joiden alueelle ei ole sijoitettu ydinaseita, kuuluvat niin kutsutun ydinsateenvarjon piiriin. Tällä tarkoitetaan sitä, että mahdollisen sotilaallisen konfliktin syttyessä NATO voi käyttää ydinaseita osana jäsenvaltioidensa puolustusta.

Sekä Yhdysvaltojen että Venäjän strategiaan kuuluu ydinasein suoritettavan ensi-iskun mahdollisuus. Yhdysvaltojen oppiin sisältyy myös mahdollisuus ydinasein suoritettavaan ”ennaltaehkäisevään” iskuun.

Ydinaseen vaikutukset

Ydinaseet ovat joukkotuhoaseista tuhoisimpia ja niiden käytön humanitaariset seuraukset olisivat katastrofaalisia. Yksi pommi voi tuhota kokonaisen kaupungin, tappaen miljoonia ihmisiä. Mikään maailman katastrofiapu tai terveydenhuoltojärjestelmä ei pystyisi vastaamaan mielekkäällä tavalla ydinaseen aiheuttamaan tuhoon.

Ydinaseen tuhovoima perustuu kolmeen tekijään:

  1. paineeseen,
  2. kuumuuteen ja
  3. säteilyyn.

Jokainen näistä on jo yksin tappava. Radioaktiivinen säteily aiheuttaa sille altistuneille vakavia sairauksia ja epämuodostumia useita sukupolvia eteenpäin. Ydinpommin paineaalto ja valtava kuumuus tuhoaisivat ihmisten ja eläinten lisäksi myös kohteekseen joutuneen kaupungin infrastruktuurin.

Uusimpien tutkimusten mukaan rajoitetullakin ydinsodalla olisi välittömien vaikutusten lisäksi myös vakavia vaikutuksia maapallon ilmastolle. Ydinräjähdyksistä seuraavat tulimyrskyt nostattaisivat korkealle ilmakehään niin runsaasti tuhkaa ja muita hiukkasia, että se riittäisi pimentämään aurinkoa ja aiheuttamaan maapallolla pienen jääkauden. Tästä seuraisi ruuantuotannon romahtaminen, nälänhätiä ja yhteiskuntien horjumista.

Missä ydinaseita on käytetty

Ydinaseita on käytetty sotatoimissa kahdesti: Yhdysvallat pudotti ensimmäisen atomipommin Hiroshiman kaupunkiin Japanissa 6.8.1945. Muutamaa päivää myöhemmin, 9.8.1945, vuorossa oli japanilainen Nagasakin kaupunki.

Vuoden loppuun mennessä Hiroshimaan pudotettu pommi oli tappanut arviolta 140 000 ihmistä ja Nagasakiin pudotettu pommi arviolta 74 000 ihmistä. Pommituksista hengissä selvinneet ovat kärsineet terveysongelmista ja sosiaalisesta stigmasta koko elämänsä ajan.

Kynttilöitä vedessä atomipommien uhrien muistotilaisuudessa
Atomipommien uhreja muistetaan perinteisesti veteen laskettavin kynttilöin. Kuvan kynttilälyhdyt ovat Töölönlahdelta, Helsingistä.

Ydinaseita on testattu ilmakehässä, maan alla ja vedessä tehdyissä rähjähdyksissä yli 2000 kertaa. Testien seuraukset ympäristölle ja lähiseutujen asukkaille ovat olleet tyrmistyttäviä. Kansainvälinen Lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestö on arvioinut, että noin 2,4 miljoonaa ihmistä kuolee ilmakehässä vuosien 1945 ja 1980 välillä tehtyjen ydinkokeiden seurauksena.

Nykyisin ydinkokeet on kielletty ydinkoekieltosopimuksella. Ilmakehässä tehtävät ja vedenalaiset ydinkokeet kieltävä sopimus neuvoteltiin vuonna 1963. Maanalaiset ydinkokeet kieltävä sopimus saatiin neuvoteltua 1996, mutta se ei ole vielä astunut voimaan. Käytännössä kieltosopimukset ovat kuitenkin pysäyttäneet useimpien maiden täysimittaiset ydinkokeet.

Ydinasekieltosopimus

Ydinaseet olivat viimeinen kansainvälisellä sopimuksella kielletty joukkotuhoase. Ydinaseet kieltävä sopimus (Treaty on the Prohibition of Nuclear Weapons, TPNW) hyväksyttiin YK:ssa 7.7.2017. Sopimus saavutti sen voimaan astumiseen vaadittavat 50 ratifiointia 24.10.2020, kun Honduras luovutti ratifiointiasiakirjansa. Ydinasekielto astuu voimaan 22.1.2021.

Ydinasekieltosopimus kieltää valtioilta ydinaseiden kehittämisen, testaamisen, tuottamisen, valmistamisen, kuljettamisen, hallussapidon, säilyttämisen, käytön tai käytöllä uhkailun. Se kieltää valtioita avustamasta, kannustamasta tai houkuttelemasta kyseisiin toimintoihin. Lisäksi valtiot eivät saa sallia ydinaseiden sijoittelua niiden alueelle.

  • Lue lisää ydinasekiellosta
  • Ydinaseet kieltävä sopimus YK:n sivuilla
  • 56 entistä  maailman johtajaa, pää-, ulko ja puolustusministeriä, presidenttiä 20 Nato maasta, sekä japanista ja Eteiä- Koreasta , ml entinen YK:n ja Naton pääsihteeriä, vaativat ydinaseiden kieltosopimuksen ratifiointia – lue vetoomus ja allekirjoittajat tästä
  • Suomessa 121 politiikan, tieteen ja kulttuurin vaikuttajaa vaatii Suomea liittymään YK:n ydinasekieltoon – lue vetoomus ja nimet tästä

Historiallinen sopimus

Vuoden 2017 Nobelin rauhanpalkinto luovutetaan ydinaseiden vastaiselle ICAN-verkostolle
ICAN sai vuonna 2017 Nobelin rauhanpalkinnon työstään ydinaseet kieltävän sopimuksen aikaansaamiseksi. Palkinnon vastaanottivat Beatrice Fihn ja Setsuko Thurlow. Kuva: Jo Straube

YK:n ydinaseet kieltävä sopimus on ensimmäinen kansainvälinen ydinaseet täysin kieltävä sopimus. Se on myös ensimmäinen, jossa ydinaseettomat valtiot ja kansalaisyhteiskunnan toimijat ottivat johtoroolin ydinasepolitiikassa. Ydinasevaltiot ja suurin osa niiden liittolaisista eivät osallistuneet ydinasekieltoneuvotteluihin.

Ydinasekiellon neuvotteluissa huomion keskipisteeksi nostettiin ensimmäistä kertaa ydinaseiden käytön katastrofaaliset humanitaariset seuraukset. Kyse ei ole vain ydinasevaltojen puolustuspolitiikasta, vaan koko ihmiskunnan tulevaisuudesta. Niin kauan kuin on ydinaseita, niiden räjäyttäminen vahingossa tai tahallaan on mahdollista.

Ydinasekielto ei olisi ollut mahdollinen ilman kansalaisyhteiskunnan merkittävää panosta. Kansalaisjärjestöjen työtä kieltosopimuksen puolesta koordinoi ICAN (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons), joka sai työstään Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2017. Rauhanliitto on ICAN:in jäsen ja aktiivinen toimija Suomen ICAN -verkostossa.

  • Suomi ei ollut mukana neuvottelemassa ydinaseet kieltävästä sopimuksesta. Muista eurooppalaisista sotilaallisesti sitoutumattomista maista neuvotteluihin osallistuivat Ruotsi ja Itävalta.

Ydinsulkusopimus

Suomi on omissa kannanotoissaan painottanut tukevansa ydinsulkusopimusta, joka on ydinaseiden leviämistä rajoittava sopimus. Siihen on sitoutunut hieman alle 200 valtiota.  Ydinsulkusopimuksen eli NPT:n (Treaty on the Non-Proliferation of Nuclear Weapons) allekirjoittaneet valtiot sitoutuvat olemaan hankkimatta ydinaseita. Ydinasevaltiot puolestaan lupaavat olla levittämättä ydinaseita.

Ydinasevaltioista ydinsulkusopimuksen ovat allekirjoittaneet Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Iso-Britannia ja Ranska. Nämä ovat myös YK:n turvallisuusneuvoston pysyviä jäseniä.

Ydinsulkusopimuksessa on artikla, joka velvoittaa ydinasevallat edistämään ydinaseriisuntaa. Käytännössä tämä ei kuitenkaan ole toiminut – päinvastoin, lähes kaikki ydinasevallat ovat parhaillaan uusimassa ja modernisoimassa asejärjestelmiään. NPT:n jumiutumista onkin pidetty yhtenä syynä sille, miksi niin monet valtiot ovat halunneet tuoda sen rinnalle ydinaseet kieltävän sopimuksen.

Ydinaseet ja Suomi

Infograafi ydinasekiellon kannatusta mittaavasta mielipidekyselystä.
Enemmistö suomalaisista kannattaa ydinasekieltoon liittymistä.

Suomi on sitoutunut ydinsulkusopimukseen ydinaseettomana maana. Se on siis luvannut olla hankkimatta ydinasetta ja on osallistunut erilaisiin ydinaseiden leviämistä ehkäiseviin ja ydinturvallisuutta edistäviin hankkeisiin.

Sen sijaan Suomi ei osallistunut ydinasekieltosopimuksen neuvotteluihin, eikä se ole liittynyt ydinasekieltoon sen hyväksymisen jälkeen.

Kolme hallituspuoluetta, SDP, Vasemmisto ja Vihreät, kannattaa omissa tavoite- tai periaateohjelmissaan ydinasekieltoon liittymistä. Vuonna 2019 ICAN Finland-verkoston Kantarilla teettämän kyselyn mukaan 87 % suomalaisista kannatti ydinaseiden täydellistä kieltämistä, ja 84 % kannatti Suomen liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen.

Marinin hallituksen hallitusohjelmassa ei kuitenkaan luvata liittyä ydinasekieltoon. Sen sijaan Suomen linjasta ydinaseriisuntaan todetaan:

”Suomi toimii joukkotuhoaseiden leviämisen ehkäisemiseksi ja hyödyntää laaja-alaista asevalvontaosaamistaan. Suomi tukee ydinsulkusopimuksen asemaa ydinaseriisunnan edistämisessä. Suomi jatkaa ydinasekieltosopimuksen sisällön analysointia ja vertailua muihin sektorin keskeisiin aloitteisiin sekä seuraa aktiivisesti sopimuksen voimaansaattamisprosessin etenemistä. Prosessin edistyessä Suomi arvioi YK:n ydin-asekieltosopimukseen liittymistä. Suomi pyrkii kaikkien joukkotuhoaseiden kieltämiseen ja hävittämiseen.”

Suomen ydinasepolitiikkaan on ottanut kantaa myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunta, joka totesi vuonna 2017 ettei ydinaseet kieltävää ”sopimusta tule lähtökohtaisesti nähdä uhkana ydinsulkusopimukselle” tai sopimukselle täydellisestä ydinkoekiellosta.

Ydinaseiden vastaista toimintaa Suomessa

Suomalaisilla rauhanjärjestöillä on pitkät perinteet ydinaseiden vastaisesta toiminnasta. Rauhanliitto ja monet sen jäsenjärjestöistä ovat työskennelleet ydinaseriisunnan puolesta monella eri tasolla.

  • Teemme vaikuttamistyötä ja keskustelemme säännöllisesti Suomen ydinaselinjauksista sekä valmistelevien virkahenkilöiden että poliitikkojen kanssa.
  • Järjestämme keskustelutilaisuuksia ja vuosittaisia Hiroshima-päivän muistotilaisuuksia.
  • Suomalaiset aktivistit ovat osallistuneet mielenosoituksiin ja kansalaistottelemattomuustempauksiin myös muualla Euroopassa.

Suomessa toimii aktiivisesti suomalaisten järjestöjen ICAN-verkosto, johon Rauhanliittokin kuuluu. Sen toimintaan osallistuu kansainvälisen ICAN-verkoston jäsenjärjestöjä, ydinasekieltoa tukevia muita toimintaryhmiä sekä yksityishenkilöitä. Lisätietoa ydinaseista ja ydinaseiden vastaisesta toiminnasta löydät ICAN Finland -verkoston sivuilta.

Ydinaseita vastustavan ICAN-verkoston rauhanmerkki-logo

Ydinaseet ja Valko-Venäjä

ICAN on kirjoittanut aiheesta englanniksi täällä.

 

Ydinaseet Ukrainassa

Oliko Ukrainalla itsellään koskaan ydinaseita?

Neuvostoliiton hajottua 1991 Ukrainan alueelle jäi tuhansia ydinkärkiä, satoja mannertenvälisiä ballistisia ohjuksia sekä pommikoneita. Ukraina päätti siirtää ne Venäjälle. Ukrainalla ei ole koskaan ollut omaa itsenäistä ydinaseohjelmaa, eivätkä aseet olleet heidän  hallussaan ja kontrollissaan. Neuvostoliiton aseet  luovutettiin sovitusti Venäjälle Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä.   

Milloin Ukraina luopui ydinaseista?

Vuonna 1992 Ukraina allekirjoitti Valko-Venäjän ja Kazakstanin ohella (joilla myös oli Neuvostoliiton ydinaseita alueellaan) Lissabonin pöytäkirjan, jossa ne suostuivat liittymään Ydinsulkusopimukseen mahdollisimman nopeasti ydinaseettomina valtioina. Ukraina liittyikin ydinsulkusopimukseen ydinaseettoman valtion statuksella vuonna 1994. Kaiken ydinmateriaalin siirtäminen kesti jonkun aikaa, mutta vuoteen 2001 mennessä kaikki ydinaseet ja ydinasemateriaali oli siirretty Venäjälle hävitettäviksi ja kaikki ohjusten laukaisusiilot purettu.. 

Mikä on Budapestin muistio?

Vuonna 1994 Venäjä, Iso-Britannia ja Yhdysvallat allekirjoittivat nk “Budapestin muistion”, jossa maat sitoutuivat YK:n peruskirjan velvoitteisiin Ukrainan suvereniteetin kunnioittamisesta, olemaan käyttämättä voimaa sen alueellista koskemattomuutta tai itsenäisyyttä vastaan ja olla käyttämättä ydinasetta ydinaseetonta valtiota vastaan, ellei  kyseinen valtio itse ole hyökännyt niitä vasten yhdessä jonkin ydinasevaltion kanssa. Voimankäyttö tai hyökkäys Ukrainaan olisi rikkomus muistion sitoumuksia vastaan, mutta ennen kaikkea YK:n peruskirjaa vastaan,  johon muistion teksti perustuu.

Olisiko Venäjä hyökännyt Ukrainaan, jos sen hallussa olisi edelleen Neuvostoliiton ydinaseita?

Tähän kysymykseen on vaikea vastata selkeästi kyllä tai ei, koska on vain vähän vakuuttavia historiallisia todisteita siitä, että ydinaseiden hallussapito tai paikallaolo estäisi  konfliktin eskaloitumisen vaan siihen liittyy monia muutkin tekijöitä, mukaan lukien YK:n peruskirjan mukainen voimankäytön kiellon kunnioitus tai jopa pelkkä hyvä onni. Lisäksi on epäselvää olisiko  Ukraina koskaan kyennyt ottamaan entiset Neuvostoliiton ydinaseet haltuunsa teknisesti tai poliittisesti. Mitä kuitenkin tiedämme on, etteivät Venäjän ja Yhdysvaltojen ydinaseet selvästikään ole estäneet Venäjän ja Yhdysvaltojen ja/tai sen  liittolaisen välistä konfliktin uhkaa,  tai vähentäneet mahdollisen konfliktin humanitaarisia seurauksia alueen siviileille.

Mitä tekemistä nykyisellä konfliktilla on Eurooppaan sijoitettujen ydinaseiden kanssa?

Yhdysvalloilla on  ydinaseita Euroopassa ja Venäjällä on omat eurooppalaisiin kohteisiin kantavat ydinasejärjestelmänsä, ja tämä lisää ydinaseiden käytön riskiä kaikissa Yhdysvaltojen ja Venäjän välisissä konflikteissa alueellamme. Venäjän ydinaseiden sijoittaminen uusiin maihin vain lisäisi jännitteitä ja lisäisi niiden käytön riskiä. On tuomittava sellainen viimeaikainen kehitys, kuten Valko-Venäjän aikomus muuttaa perustuslakiaan niin ettei valtion tavoitteena enää olisi ydinaseettomuus tai Venäjän varaulkoministeri Rjabkovin huomautukset, ettei hän voi sulkea pois asevoimien sijoituksia Kuubaan tai Venezuelaan. Onneksi kansainväliset sopimukset, kuten alueellisista ydinaseettomista vyöhykkeistä solmitut sopimukset ja Ydinaseiden kieltosopimus, voivat estää monia maita – mukaan lukien Kuuba ja Venezuela – ottamasta ydinaseita alueelleen. On tärkeämpää kuin koskaan että Yhdysvaltojen ydinaseita alueelleen sijoittaneet maat liittyisivät ydinaseet kieltävään TPNW -sopimukseen ja poistaisivat aseet, jotta ydinaseiden käytön riskin vähenisi Euroopassa.

 

Miten käsitellä ydinaseisiin liittyvää pelkoa?

ICAN liike listannut englanniksi miten käsitellä ydinaseisiin liittyviä pelkoja: icanw.org

Ajankohtaista aiheesta