Toimintapäivien sisällöt

Rauhankoulun kuvituskuvassa on piirrettyjä lapsia ja nuoria

Rauhankoulu järjestää koululuokille ja opiskelijaryhmille toimintapäiviä, joissa yhdistyvät globaalikasvatus ja draamamenetelmät. Keskeisiä teemoja ovat globaalit kehityskysymykset, yhdenvertaisuus, YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja maailmankansalaisen taidot. Rauhankoulun toimintakokonaisuudet tukevat opetussuunnitelmien mukaista globaalikasvatusta, laaja-alaista osaamista ja toimivat oppiainerajat ylittävänä menetelmänä.

Rauhankoulussa käytetään globaalikasvatuksen teemojen käsittelyyn draamatarinoita. Ne ovat käsikirjoitettuja kokonaisuuksia, kehyskertomuksia, joissa tarinaa kuljetetaan toiminnallisesti draamamenetelmien avulla. Draamatarinoissa oppilaat pääsevät eläytymään tarinan kulkuun, toisen ihmisen asemaan ja saavat omakohtaisen kokemuksen käsiteltävistä teemoista. Kaikkien tarinoiden tarkoituksena on kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen ja vahvistaa maailmankansalaisen taitoja.

Draamatarinat eri-ikäisille

Tarinat on jaettu kahteen kategoriaan luokka-asteen mukaan. Jokaisessa kategoriassa on opettajan näkökulma toimintapäivien ja tarinan teemojen soveltuvuudesta opetukseen.

  • 5.-6. luokkalaisten tarinoiden teemoina ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda 2030), kasvaminen globaaliin vastuuseen ja yhdenvertaisuutta edistävään elämäntapaan. Draaman avulla harjoitellaan toisen asemaan eläytymistä, erilaisten näkökulmien ottamista ja ongelmanratkaisutaitoja. Opettajan näkökulman on kirjoittanut erityisopettaja Hanna Niittymäki.
  • Yläkoulu ja lukioikäisten tarinoissa tarkastellaan laajemmin globaaleja kehityskysymyksiä, ihmisoikeuksia, YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, nuorten vaikuttamiskeinoja ja omaa toimijuutta. Opettajan näkökulman on kirjoittanut historian- ja yhteiskuntaopinopettaja Johanna Laaja.

Draamamenetelmät opetuksessa

Rauhankoulun draamatyöskentelyä määrittelee hyvin Owensin ja Barberin asettamat neljä lähtökohtaa draaman käytölle opetustyössä:

  1. Vakaa uskomus siitä, että draama on vakavasti otettava leikki, joka tarjoaa mahdollisuuden tilanteessa oppimiselle.
  2. Draaman käytöstä saatu kokemus
  3. Empiiriset todisteet draaman toimivuudesta (mm. draamatarinat)
  4. Mahdollisuus vaikuttaa draamaprosessin kautta

Draaman keinot ovat välineitä aidon dialogin mahdollistavalle tapahtumalle, ne ovat ikään kuin ajatteluprosessia tukevia rakennuspalikoita, joilla ”näkymätön tehdään näkyväksi”. Niiden tehtävänä on paljastaa, nostaa uudelle ja uudelleen kokemisen tasolle näkyviin näkökulmia ja yksityiskohtia, joihin jokapäiväisissä arkisissa tilanteissa emme tule kiinnittäneeksi huomiota, ja saattaa ne yhteisen tarkastelun alle.

Draamatyöskentelyssä huomio kiinnittyy kuunteluun, läsnäoloon ja tapahtumien sekä tilanteen painopisteeseen ja sen muuttumiseen. Avainkäsitteitä ovat myös jännite, tunteet ja ajatukset.