Tehtäväkokonaisuuksia

Nämä tehtävät sopivat hyvin Rauhankoulu-päivän jälkeen tehtäviksi jatkokäsittelymateriaaleiksi tai itsenäiseksi osaksi luokassanne toteutettavaa rauhankasvatusta. Harjoituksia ei ole jaoteltu ikäkausittain, koska pienin muutoksin ne ovat sovellettavissa lähes kaiken ikäisille.

Rauhankoulun piirroskuvassa vihreään pusakkaan pukeutunut nuori pitelee käsissään ruukkukasvia ja keltaiseen lyhythihaiseen huppariin pukeutunut lapsi istuu pyörätuolissa pidelleen ilmapalloa

Yhteistä suuntaa etsimässä

Kesto

10 min

Tavoite

Lämmittelyharjoitus, jonka tavoitteena on tarkastella yhteistyötä ja dialogista työskentelyä parin kanssa.

Harjoituksen kulku

Parit istuvat omilla tuoleillaan, kasvot vastakkain. Ohjaaja pyytää heitä olemaan koko ajan joko istumassa, seisomassa tai matkalla sinne. Vain 5 sekunnin ajan saa olla samassa paikassa tai keskenään eri asennoissa. Tehtävä tehdään puhumatta.

Reflektio

Harjoituksen jälkeen lyhyt paripurku siitä, millaisia ajatuksia harjoitusta tehdessä heräsi. Pohtikaa koko ryhmän kanssa esim. seuraavia kysymyksiä:

  • Miksi teimme tämän harjoituksen?
  • Millaista oli olla johdettavana?
  • Millaista oli johtaa?
  • Millaista oli hakea yhdessä tekemisen muotoa?

Rauhankoulun piirretyssä kuvituskuvassa kaksi lasta seisoo ja hymyilee katsojaan päin. Oikeanpuoleinen on kohottanut kätensä tervehdykseen.

Tehdään maailmasta parempi paikka -improvisaatio

Kesto

10-15 min

Tavoite

Virittäydytään itseilmaisuun, harjoitellaan yhteiskunnallisten epäkohtien tunnistamista ja nimeämistä sekä ongelmaratkaisutaitoja. Harjoitetta voidaan käyttää orientaationa esim. maailmankansalaisen taitojen harjoitteluun.

Harjoituksen kulku

Harjoitus seuraa Minä olen puu -improvisaation rakennetta. Seistään puolikaaressa ja rajataan ryhmän eteen alue, joka toimii näyttämönä. Yksi aloittaa still-kuvan sanomalla ”Minä olen… puu” ja ottaa näyttämöllä asennon puuna. Seuraava liittyy kuvaan sanomalla ”Jos sinä olet puu, niin minä olen… orava puun oksalla”.

Täydennetään kuvaa tällä tavoin niin pitkään, että kuvassa on neljä ihmistä. Viimeiseksi kuvaan tullut jää näyttämölle (aikaisemmin kuvaan tulleet siirtyvät seisomaan puolikaareen) ja hänen ”hahmonsa” ympärille alkaa rakentua seuraava kuva.

Asetetaan still-kuvien aiheeksi: ”Tehdään maailmasta parempi paikka”. Ohjeistetaan, että still-kuvissa saa tuoda esiin maailman epäkohtia ja ristiriitoja, sekä etsiä mahdollisia ratkaisuja niihin.

Reflektio

Harjoituksen jälkeen keskustellaan ryhmässä, millaisia ajatuksia harjoituksen aikana heräsi. Mitä teemoja harjoituksessa nousi esiin ja miten tilanteita ratkaistiin?

Rauhankoulun kuvituskuvassa punaiseen hameeseen, vaaleansiniseen takkiin ja vaaleanpunaiseen huiviin pukeutunut oppilas kantaa keltaista rauhanmerkkilippua

3 ryhmää, 4 tuolia ja 3 paperia -harjoitus

Kesto

n. 20 min

Tavoite

Vahvistaa yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaitoja, sekä taitoa toimia rakentavasti ristiriitatilanteissa.

Harjoituksen kulku

Tilassa on neljä tuolia piirimuodostelmassa ja kolme fläppipaperia niiden vierellä. Osallistujat jaetaan kolmeen joukkueeseen. Jokaisesta joukkueesta valitaan yksi tarkkailijaksi, joka ei osallistu tekemiseen. Ryhmät saavat tehtäväpaperit, joita eivät näytä muille ryhmille.

Tehtävät

  1. Ryhmänne tavoite on, että tuolit eivät ole suorassa kosketuksessa lattiaan
  2. Ryhmänne tavoite on, että tuolit ovat piirissä.
  3. Ryhmänne tavoite on viedä tuolit pois tästä huoneesta.

Ryhmät saavat 5 minuutin ajan keskustella ja laatia strategiaa, miten he käyvät toteuttamaan omaa tehtäväänsä. Kerrotaan, että toiminnan aikana ei saa käyttää puhetta. Kun suunnittelu on tehty, ohjaaja laittaa tilanteen käyntiin: ryhmillä on 5 minuuttia aikaa päästä tavoitteeseensa, toimitaan ilman puhetta. Jos tilanne ei etene, voi ohjaaja tarvittaessa keskeyttää hetkeksi tilanteen ja sanoa ryhmille, että tässä harjoituksessa on tarkoitus harjoitella yhteistyö- ja neuvottelutaitoja.

5 minuutin jälkeen tilanne keskeytetään ja siirrytään harjoituksen reflektioon. Mikäli kaikki ryhmät ovat päässeet tavoitteeseensa ennen kuin 5 minuuttia on kulunut, voidaan tilanne keskeyttää jo aiemmin. Ryhmät eivät välttämättä pääse tavoitteisiinsa tehtävän suoritusajan kuluessa.

Apukysymyksiä reflektioon

  • Millaisia huomioita tarkkailijat tekivät oman ryhmänsä toiminnasta?
  • Mikä oli ryhmänne tavoite? Pääsittekö tavoitteeseenne? Miksi? Miten?
  • Olitteko tyytyväisiä harjoituksen tuloksiin?
  • Miksi teimme tämän harjoituksen? Mitä tämän harjoituksen avulla voisi oppia?
  • Mikä tosi elämän tilanne tai asia tästä tulee mieleen?

Harjoitusta purettaessa ohjaaja voi kertoa, että pelissä tarvittiin yhteistyötä, jotta jokaisen ryhmän tavoitteeseen päästäisiin. Ryhmien tavoitteet eivät olleet ristiriidassa keskenään. Kofliktitilanteessa saatamme ajatella, että ryhmien/ ihmisten tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään, vaikka näin ei olisikaan.

Rauhankoulun kuvituskuvassa on piirrettyjä lapsia ja nuoria

ROHKEASTI! -tehtäväkokonaisuus

1. Askel: Rosa Parks

Kerrotaan lyhyt tarina Rosa Parksista, jonka jälkeen tehdään mielipidejana-harjoitus tarinan pohjalta. Tarina löytyy liitteenä.

Mielipidejana

Huoneen molempiin päätyihin kiinnitetään kyltit, joissa lukee ”samaa mieltä”, ja” eri mieltä”. Tilan keskelle kuvitellaan jana. Harjoituksen vetäjä lukee osallistujille erilaisia väitteitä, joiden jälkeen he siirtyvät janalla lähemmäksi sitä kylttiä, joka vastaa heidän mielipidettään. Keskellä on neutraali alue, joka vastaa En osaa sanoa -vaihtoehtoa.

Väitteitä tarinasta:

  • Tummaihoisten kohtelu oli oikein.
  • Rosa Parks toimi rohkeasti bussissa.
  • Minä pystyisin samaan.
  • Olisin osallistunut bussiboikottiin

Väitteitä rohkeudesta:

  • On vaikeaa kieltäytyä tekemästä jotain, kun kaikki kaverit painostavat.
  • Anteeksipyytäminen on vaikeaa.
  • Toisen auttaminen on rohkeaa.

2. Askel: Rohkeuden käsitekartta

Tarvikkeet: pieniä lappuja, kyniä ja isompi paperi

Käsitekartan tarkoituksena on tarkastella rohkeutta tekojen kautta. Oppilaat pienryhmissä miettivät 10 rohkeuden tekoa, jotka he kirjoittavat pienemmille lapuille. Tämän jälkeen oppilaat valitsevat ryhmässä kolme tärkeintä tekoa, jotka he esittelevät muulle luokalle ja kiinnittävät lappunsa isommalle paperille. Lappuja voidaan ryhmitellä teemoittain.

Kun kaikki ovat esitelleet omat valintansa, katsellaan kokonaisuutta. Voidaan esittää kysymyksiä:

  • Onko jotain vielä, mitä haluttaisiin lisätä?
  • Onko jokin osio, joka täyttää uhkarohkeuden tunnusmerkit?
  • Voisiko tämän käsitekartan nimi olla jokin muu kuin ROHKEUS?

3. Askel: Tutkitaan lisää

Tarvikkeet: tehtäväkortit

Liitteenä on kolme erilaista tehtäväkorttia. Korttien tehtävät voidaan suorittaa omassa luokassa tai välitunnilla muille koulun oppilaille.

Rohkeusmittari

  1. Rohkeusmittarin voidaan tehdä omassa luokassa. Jokainen oppilas saa oman kortin, johon he merkkaavat mielipiteensä tapauksista välille rohkea-uhkarohkea. Tämän jälkeen tehdään luokan yhteinen tilasto ja voidaan äänestää kaikkein rohkein teko.
  2. Oppilaat voivat pyytää välitunnilla muita oppilaita merkitsemään mielipiteensä tapauksista välille rohkea-uhkarohkea ja valitsemaan tämän jälkeen rohkeimman teon. Tämän jälkeen voidaan pienryhmissä tarkastella vastauksia ja tehdä tilastot.

Koulun rohkein oppilas

  1. Oppilaat suorittavat tehtävän välitunnilla pienryhmissä. Osa ryhmästä tarkkailee muiden reaktioita ja osa ovat tehtävien suorittajia. Tarkkailijat voivat kirjata havaintojaan.
  2. Valitaan luokasta pieni ryhmä jolle annetaan tutkimuskortti. Heidän tehtävänään on tehdä tehtäviä. Tämän jälkeen keskustellaan luokassa miten tehtävän suorittajat näkivät tilanteen ja miltä muista oppilaista tuntui.

Pystyisinkö minä?

  1. Oppilaat kirjoittavat viimeisimmän rohkeimman tekonsa korttiin. Sen jälkeen he haastattelevat muita oppilaita ja merkitsevät vastaukset korttiin lyhyesti.
  2. Oppilaat kirjoittavat viimeisen rohkeimman tekonsa korttiin. Sen jälkeen he luokassa kyselevät toisiltaan ka merkitsevät vastaukset korttiin lyhyesti

4. Askel: Kerrotaan muillekin sarjakuvin

Tarvikkeet: paperi ja kynä.

Tutkimusten jälkeen tehdään sarjakuvat, joissa oppilaat voivat raportoida tehtävien tuloksia. Muutamia esimerkkejä:

  • Rohkeusmittarista voidaan kuvittaa yksi tapauksista
  • Koulun rohkein oppilas-tehtävän suorittaneet voivat kuvittaa jonkun tapahtuneista tilanteista
  • Pystyisinkö minä? -tehtävästä voidaan kuvittaa oma teko ja ihmisten reaktioita siihen.

Liitteenä on käytännön vinkkejä sarjakuvien tekemiseen ja muutamia esimerkkisarjakuvia, joita voidaan tarkastella yhdessä ennen sarjakuvien tekemistä.

Tehtyänne sarjakuvat voitte laittaa niitä esille esimerkiksi luokkanne ulkopuolelle käytävään tai muuhun tilaan, jossa ihmiset voivat katsella niitä.

TAI

Jokainen voi miettiä niin sanotun salaisen piilopaikan, jossa ihminen voi törmätä sarjakuvaan vahingossa. Hyviä paikkoja ovat esimerkiksi vessan seinät, hyllynpäädyt, naulakko ja ruokalanpöydät. Viereen voi kiinnittää kynän ja pyytää sarjakuvan lukeneen laittamaan puumerkkinsä sen alapuolelle. Antakaa sarjakuvien olla viikon paikoillaan ja käykää hakemassa ne ja katsokaa kuinka moni on huomannut sarjakuvan. Ennen esille laittoa kannattaa ottaa kopiot sarjakuvista.