Yläkoululaisille ja lukioikäisille

Opettajan näkökulma

”Yläkoulu- ja lukioikäisille opiskelijoille suunnattu rauhan- ja globaalikasvatus käsittelee globaaleja kehityskysymyksiä ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, ihmisoikeuksia, nuorten vaikuttamiskeinoja ja omaa toimijuutta kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Globaalikasvatus on aina toimintaan ohjaavaa ja kannustavaa. On oleellista vahvistaa opiskelijoiden uskoa omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa yhteiskunnassa ja siten muuttaa asioita paremmaksi. Rauhankoulun toimintakokonaisuudet tukevat opetussuunnitelmien mukaista globaalikasvatusta ja laaja-alaista osaamista (L2 ja L7), toimivat ilmiöpohjaisen oppimisen tukena ja oppiainerajat ylittävänä menetelmänä.

Olen opettanut historiaa ja yhteiskuntaoppia yläkoulusta aikuislukioon. Historiassa, kuten monissa muissakin oppiaineissa, piilee vaara nationalististen asenteiden ja stereotypioiden vahvistamiseen. Parhaimmillaan opetus voi kuitenkin edistää rauhan kokonaisvaltaista ymmärtämistä, yhdenvertaisuutta ja ohjata nuoret toimimaan!

Onko koulussa opiskelijoilla mahdollisuutta omaehtoiseen arvopohdintaan? Pohdinta vie enemmän aikaa kuin suora tiedonsiirto ja vaatii opettajalta paljon valmistelevaa työtä. Olen huomannut, että opettajan arki on kiireistä ja kirjan ulkopuolisten tehtäväkokonaisuuksien laatiminen hautautuu helposti kaiken muun työn alle. Tässä Rauhankoulun draamatarinat ja toimintakokonaisuudet auttavat opettajaa. Tarinat houkuttelevat opiskelijoita pohtimaan itse ja ottamaan asioista selvää.

Rauhankoulun draamatarinat kuljettavat meidät yksilön tarinan kautta sisään historiallisiin tapahtumiin. Tutustu vaikka Nhial-nimisen pojan tarinaan Etelä-Sudanin konfliktien keskellä tai Rosa Parksin bussimatkaan, josta alkaa tärkeä kansalaisoikeustaistelu Yhdysvalloissa. Tarinoissa tapahtumat eivät jää maininnan tasolle, faktoiksi power pointeille, vaan osallistujat pääsevät pohtimaan tapahtumien moniulotteisuutta ja valintojen kauaskantoisia vaikutuksia.”

Historian- ja yhteiskuntaopin opettaja Johanna Laaja

Rauhankoulun piirroskuvassa on kaksi nuorta. Toinen pitelee ruukkukasvia ja toinen rauhanmerkkilippua.

Yläkoululaisten ja lukioikäisten tarinat

”Missä olet Hope?” -toimintakokonaisuus

Sambian pääkaupungissa Lusakassa elää kaksi tyttöä, Deborah ja Mwansa, joiden elämänpolut risteävät, repeävät ja jälleen kohtaavat. Kumpikaan nuorista tytöistä ei enää asu vanhempiensa kanssa. Keneltä he saavat tukea, millaisia haasteita he kohtaavat? Kuka tai mikä heidän toimintaansa ja valintojaan ohjaa? Tarinassa on vahva muutoksen ja toivotun tulevaisuuden näkökulma. Keskiöön nousee aktiivisen kansalaisuuden ja pienten askelten merkitys. ”Missä olet Hope” -draamatarina pohjautuu todellisiin olosuhteisiin Sambiassa.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteista (Agenda 2030) käsitellään erityisesti eriarvoisuuden vähentämistä ja koulutuksen merkitystä tasa-arvoisen yhteiskunnan edellytyksenä sekä nuorten omaa toimijuutta kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Draaman avulla harjoitellaan toisen asemaan eläytymistä, erilaisten näkökulmien ottamista ja ongelmanratkaisutaitoja.

 

Nhialin tarina pakolaisuudesta

Tarina kertoo 14-vuotiaan eteläsudanilaisen pojan pakomatkasta aseistautuneiden joukkojen hyökätessä hänen kotikyläänsä Etelä-Sudanissa sisällissodan alkaessa joulukuussa 2013. Pakomatkallaan Nhial päätyy YK:n pakolaisleirille Ugandaan. Osallistujat pääsevät yhdessä miettimään Nhialin tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Tarinan kautta tutkitaan globaaleja kehityskysymyksiä ja sodan aiheuttamia seurauksia yksilön, nuoren ihmisen näkökulmasta. Rajuista aiheista huolimatta toivo paremmasta ja usko tulevaisuuteen kantavat osallistujat läpi tarinan tapahtumien. Tarina perustuu todelliseen tilanteeseen Etelä-Sudanissa.

Teemoja, joita tarinan avulla voidaan käsitellä:

Pakolaisuus ilmiönä, sen syyt ja seuraukset, YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda 2030), yhdenvertaisuus, kansalaisvaikuttaminen ja globaalivastuu.

 

Rabian ja Malalain matka

Tarina kertoo kahden 13-vuotiaan tytön pakomatkasta Lähi-idän ja Euroopan läpi Suomeen vuonna 2015. Malalai, toinen tarinan päähenkilöistä, on kotoisin Afganistanin pääkaupungista Kabulista ja vammautunut astuttuaan pikkutyttönä maamiinaan. Malalain äiti työskentelee aktiivisesti naisten oikeuksien ja koulutuksen puolesta. Malalai itse haaveilee opiskelevansa insinööriksi.

Rabian perheessä ei ole totuttu ajattelemaan, että naisen tarvitsisi kouluttautua. Rabian äiti on kotiäiti ja Rabia perheensä ensimmäinen tyttö, joka on oppinut lukemaan. Rabia on syntynyt pakolaisena Peshawarissa, eikä ole koskaan käynyt Afganistanissa.

Tyttöjen tarinat yhtyvät, kun Malalain äiti päättää paeta Peshawariin tyttäreen kohdistuneiden uhkausten vuoksi. Mutta Peshawarista matka vasta alkaa. Draamatarinan myötä päästään tarkastelemaan pakolaisuutta ja sen moninaisia syitä 2010-luvulla. Tarina perustuu todelliseen tilanteeseen, mutta henkilöhahmot ovat kuvitteellisia.

Teemoja, joita tarinan avulla voidaan käsitellä:

Pakolaisuus ilmiönä, globaalit kehityskysymykset ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda 2030), vaikuttamisen keinot ja nuorten oma toimijuus kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

 

Rosa Parks

Voiko yksi ihminen muuttaa maailmaa paremmaksi? USA:n etelävaltioissa 1950-luvulla koko yhteiskunta oli jakautunut kahtia, sorrettujen mustien ja etuoikeutettujen valkoisten maailmaan. Jaottelu koski kaikkea: kouluja, puistonpenkkejä, kahviloita ja busseja. Vuonna 1955 tummaihoinen ompelija Rosa Parks päätti uhmata epäoikeudenmukaista lakia, eikä antanut paikkaansa bussissa valkoiselle miehelle. Tästä seurasi tapahtumaketju, joka päätyi lopulta rotuerottelulain kumoamiseen Alabamassa.

Yhdessä pohditaan väkivallatonta vaikuttamista ja sitä onko meidän yhteiskunnassamme eriarvoisuutta. Miten syrjintään voidaan puuttua ja, kuinka ihmisoikeuksien toteutumista voidaan edistää?

Teemoja, joita tarinan avulla voidaan käsitellä:

Ennakkoluulot, rasismin vastaisen liikkeen historia, rohkeus toimia ja puuttua asioihin, ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus, kansalaisvaikuttaminen, globaalivastuu ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Tarina soveltuu 6.luokkalaisille ja sitä vanhemmille. Tarina perustuu tositapahtumiin.