Harjoituksia

Rauhankoulun kuvituskuvassa on piirrettyjä lapsia ja nuoria

Olemme koonneet harjoituksia, joita voit käyttää itsenäisenä osana opetusta tai täydentämään Rauhankoulun toimintakokonaisuutta. Harjoitteet sopivat vaikka tunnin aloittamiseen ja kiinnostuksen herättämiseen, kun käsittelette esimerkiksi globaaleja kehityskysymyksiä, ihmisoikeuksia tai yhdenvertaisuutta.

 

1. Ideapuu

Tehtävän aihe: Mikä minulle on tärkeää?

Toteutus

  1. Aluksi opettaja herättelee keskustelua, mikä on tärkeää elämässä/mitä asioita tarvitsemme hyvään elämään?
  2. Oppilas saa rauhassa itse pohtia, mikä juuri hänelle on tärkeää ja kirjoittaa asioitaan ylös muistiin paperille.
  3. Tässä kohtaa kannattaa haastaa ja painottaa lapsia miettimään juuri niitä ITSELLEEN tärkeitä asioita! Ja muistaa, ettei ole sellaisia kuin oikeaa ja väärää vastausta.
  4. Jokaiselle jaetaan 1 A5 -paperiarkki, johon piirretään oman kämmenen ääriviivat, väritetään mieltymyksien mukaisesti sekä kirjoitetaan 3 valittua asiaa kämmenkohtaan näistä ”Itselle tärkeistä asioista”.
  5. Lopuksi leikataan käsi irti ääriviivoja pitkin ja palauttaa tuotos opettajalle.

Opettajan tehtävät

  1. Ota 1 A2 -arkki
  2. Leikkaa ja liimaa paperille puunrunko valitsemastasi materiaalista, esim. ruskea kartonki.
  3. Liimata kaikkien lasten kädet puuhun puun ”lehdiksi” niin, että lasten tekstit kuitenkin näkyvät.
  4. Myös opettaja saa tehdä oman ”Mikä minulle on tärkeää?” -idealehden ja liimata sen sekaan

Rauhankoulun piirretyssä kuvituskuvassa kaksi lasta seisoo ja hymyilee katsojaan päin. Oikeanpuoleinen on kohottanut kätensä tervehdykseen.

2. Ilon korjuu

Tehtävän tavoitteena on saada oppilaat näkemään myönteisiä toimintoja koulussa. Pohtia pienten tekojen vaikutusta kouluviihtyvyyteen. Nimetä ja tunnistaa tekijöitä, jotka ovat myönteisen toiminnan esteenä – tunnistaminen mahdollistaa asioihin puuttumisen.

Toimi näin

Oppilaat tarkkailevat muutaman päivän ajan ympäristöään koulussa ja koulumatkoilla. He keräävät havaintoja siitä ”Mikä teko tai jonkun sanoma asia edisti viihtyvyyttä koulussa?

Ensin kerätään monenlaisia ajatuksia paperille ja lopuksi valitaan niistä tärkein lapulle kirjoitettavaksi. Kannattaa korostaa, ettei lapuissa saa lukea havainnoitujen ihmisten nimiä. Lappuihin ei tule myöskään kirjoittaa havainnoijan nimeä. Havainnoidut asiat voivat olla hyvinkin pieniä ja arkipäiväisiä.

Harjoituksen purku

Jos purat harjoituksen itse, voitte tehdä sen esimerkiksi näin:

  1. kerää laput suureen kulhoon (tai vaikka pipoon)
  2. poimikaa vuorotellen yksi ja lukekaa se ääneen
  3. lukija käy teippaamassa lapun taululle
  4. kun kaikki laput on luettu voitte kaikki yhdessä tai opettajan johdolla ryhmitellä viihtyvyyttä edistäneet asiat: esim. iloa tuottaneet sanat, teot, koulurakennukseen tai -ruokaan liittyvät tekijät tms. Voitte myös ryhmitellä laput aiheittain: ystävällisyys, muiden toiminnan helpottaminen, naurua tuottava toiminta tms. Ryhmittely on luonnollisesti tehtävä lappujen ehdoilla.
  5. Jakaantukaa 3-4 hengen ryhmiin ja valitkaa kolme haluamaanne havaintoa.

Pohtikaa ryhmissä

  • Miksi kyseinen asia tuottaa viihtyvyyttä?
  • Tehdäänkö niitä päivittäin?
  • Mitä niiden tekeminen vaatii ihmiseltä?
  • Pätevätkö ne vain koulumaailmaan vai tuottavatko ne iloa myös muualla kuten esim. työpaikoilla ja julkisilla paikoilla?
  • Mikä estää ihmisiä tekemästä niin useammin?

Kerätkää joka ryhmältä muutama kommentti. Lopuksi jokainen kirjoittaa jonkin viihtyvyyttä edistävän asian jonka kokee luontevaksi ottaa osaksi omaa toimintaansa. Kun on kirjoittanut lappunsa, saa pudottaa pöydällä olevaan lasipurkkiin helmen/kiven/värillisen makaronin. Lupauslapun saa pitää itsellään, lasipurkki muistuttaa niistä luokan pöydällä.

 

Rauhankoulun piirroskuvassa on kaksi nuorta. Toinen pitelee ruukkukasvia ja toinen rauhanmerkkilippua.

3. Kerro kuvasta / esineestä

Valitaan mielenkiintoinen kuva/esine, josta jokainen kertoo vuorollaan jotain; näin syntyy tarina.

TAI

ryhmäläiset valitsevat useista kuvista itselleen oman ja kuvittelevat olevansa kuvan henkilö. Mitä hän ajattelee, millainen on ollut hänen päivänsä? Tästä voi kirjoittaa kertomuksen.

Samalle kuvan henkilölle voi myös kirjoittaa kirjeen, kutsun Suomeen; miten kuvan henkilön tulisi varustautua matkalle, mitä odottaa Suomelta, pitäisikö varoittaa jostakin? Kirjoita myös kysymyksiä, jotka auttaisivat sinua ymmärtämään kuvan henkilöä.

Lähde: Rauhantalkoot

 

4. Kirjoituskone

  1. Kirjoitetaan fläppitaululle erilaisia käsitteitä, kuten rauha, väkivallattomuus, tasa-arvo, lapsen oikeudet, demokratia, väkivallattomuus, konflikti, ristiriita jne.
  2. Asetutaan rinkiin, jaetaan kaikille yksi tai useampi kirjain aakkosjärjestyksessä.
  3. Lopuksi jaetaan vielä välilyönti ja väliviiva ja muut mahdolliset merkit. Jokainen painaa mieleensä mitä merkit sai. Muistamista voi helpottaa, mikäli kaikki vielä piirtävät omat merkkinsä eteensä ilmaan käsillään.
  4. Nyt ryhmän on tarkoitus toimia kirjoituskoneena yhdessä. Valitaan ensimmäinen sana. Kirjain kirjoitetaan taputtamalla. Puhetta ei käytetä. Jokainen seuraa mielessään missä kirjaimessa ollaan menossa. Rauhallinen tahti on hyvä. Jos sana on vaikka rauha aloitetaan hiljaisuudesta ja se jolla on r-kirjain taputtaa ensimmäisenä kätensä yhteen, a-kirjain on toinen jne.

Jos harjoitukseen halutaan haastetta, voidaan muodostaa lyhyitä lauseita yhdessä. Muista tällöin myös piste!

5. Tietosanakirja

Pienille lapuille on kirjoitettu sanoja (esim. turvallisuus, ystävyys, väkivallattomuus, ihmisoikeudet…). Ryhmäläiset vetävät kukin vuorollaan yhden sanan. Heidän tulee selittää mitä sanalla tarkoitetaan.

Lähde: Rauhantalkoot

Rauhankoulun piirroskuvassa on kaksi lasta. Toinen seisoo taaempana ja vilkuttaa. Edempänä oleva istuu pyörätuolissa ja pitelee maapalloa esittävää ilmapalloa

6. Syrjivät vessat

Keskustelkaa, mikä ero on syrjinnällä ja hyväksyttävällä erottelulla. Pohtikaa, onko kyse syrjinnästä vai hyväksyvästä erottelusta, kun rakennetaan erikseen vessat

  • pojille ja tytöille
  • tummaihoisille ja valkoihoisille
  • liikuntarajoitteisille ja vammattomille
  • lapsille ja aikuisille
  • rikkaille ja köyhille

Lähde: Fredi – pojat, tasa-arvo ja ihmisoikeudet, s. 44

7. Meidän luokassa kaikki tykkää suklaasta

Yrittäkää keksiä viisi asiaa, jotka yhdistävät kaikkia luokassa olijoita. Asiat voivat liittyä harrastuksiin, asioihin joista pidätte, asuinpaikkaan tms. Tärkeää on, ettei opettaja liikaa ohjaa etsintää, vaan että oppilaat joutuvat itse pohtimaan miten asiaa lähestyvät.

Voitte tehdä löytyneistä asioista luokkanne oveen julisteen, profiilin muiden nähtäväksi.

Pohtikaa kokoamisen jälkeen yllättikö jokin löytö? Luulitteko tehtävän olevan vaikeampi/helpompi? Voisivatko samat vastaukset löytyä esimerkiksi ystävyyskoululaisilta Keniasta tai Yhdysvalloista?

8. Kartta

  1. Piirretään kartan ääriviivat lattiaan.
  2. Merkataan paikat missä luokkalaisten mielestä on rauhallista ja missä on rauhatonta.
  3. Käydään kartalla näissä eri paikoissa.
  4. Kuvitellaan millaista näissä paikoissa on.

Harjoituksen purku

Miltä tuntuu olla siellä missä on rauhallista, siellä missä rauhatonta, mitä eroa?

Rauhankoulun piirroskuvassa on neljä iloista lasta ja nuorta

9. Mitä ihminen tarvitsee elääkseen rauhassa?

Kerätkää asioita paperilapuille. Pareittain vedetään hatusta lappu ja esitetään miimisesti ilman puhetta mitä paperilla lukee, muut yrittävät arvata mistä on kysymys.

10. Väittämärinki ja arvojana

Rinki

Tässä tehtävässä saatte ottaa kantaa kysymyksiin. Aloitetaan piirillä. Sanon kohta väitteen. Jos olet samaa mieltä väitteen kanssa ota askel eteenpäin ja katso, onko joku muu samaa mieltä. Sitten vaihdat paikka jonkun kanssa tehtyäsi ensin sopimuksen katseellasi. Jos on eri mieltä tai ei oikein tiedä mitä ajattelee tai ajattelee että riippuu tilanteesta, niin jää paikalleen.

Ringissä voi ilmaista kantansa paikan vaihtamisen sijaan esimerkiksi näyttämällä peukulla mitä on mieltä, peukku ylös samaa mieltä, peukku alas erimieltä, peukku keskelle ei osaa sanoa.

Jana

Piirretään kuvitteellinen jana huoneen keskelle, toiseen päähän sana kyllä ja toiseen sana ei tai eri mieltä ja samaa mieltä. Opettaja esittää väittämiä/kysymyksiä, jotka liittyvät käsiteltyyn aiheeseen. Oppilaat siirtyvät janalla siihen kohtaan, joka vastaa heidän käsitystään asiasta. Jokaisen väitteen jälkeen kysellään halukkailta perusteluja miksi valitsivat juuri sen paikan janalla.

On hyvä käydä ainakin molemmissa ääripäissä janaa sekä keskellä.

Harjoituksessa käytettäviä väittämiä

Väittämiä voivat olla esimerkiksi nämä:

  • Koulussa on turvallista
  • Suomessa naisten ja miesten välillä on tasa-arvo
  • Jokaisella on oikeus valita asuinpaikkansa
  • On vaikea pyytää anteeksi
  • Kuolemanrangaistus pitää kieltää
  • Oman mielipiteen sanominen on helppoa
  • Kaikilla on oikeus puhtaaseen veteen
  • Voin vaikuttaa siihen, että maailmasta tulisi oikeudenmukaisempi paikka

Rauhankoulun piirroskuvassa vihreään pusakkaan pukeutunut nuori pitelee käsissään ruukkukasvia ja keltaiseen lyhythihaiseen huppariin pukeutunut lapsi istuu pyörätuolissa pidelleen ilmapalloa

11. Ajatuksia rauhasta

Tulosta seuraavat mietelauseet rauhasta. Rutista erilleen leikatut lauseet kulhoon. Oppilaat jakautuvat 3-4 hengen ryhmiin ja nostavat ryhmälleen oman lauseen. Yhdessä he pohtivat: Mitä lauseella halutaan sanoa?

Oppilaat keksivät jonkin arkipäiväisen tilanteen, jossa ajatus todentuu. Esimerkiksi Gandhin lausuma ”Rauhaan ei ole tietä, rauha on tie” = sillä on merkitystä yleisen ilmapiirin ja siten rauhan kannalta, hymyiletkö aamuisin bussinkuljettajalle vai et.

Oppilaat piirtävät ajatukselle symbolin, joka voi olla hyvinkin abstrakti ja luova. Voitte myös hakea koulun ympäristöstä, luonnosta jonkin kappaleen, joka kuvastaa mietelauseen ajatusta.

Käykää lauseet ja tuotokset yhdessä läpi.

Mietelauseet

”Vaarallisimpia eivät ole ns. pahat ihmiset, vaan hyvät – me kaikki, jotka pysymme välinpitämättöminä epäoikeudenmukaisuuksia ja vääryyksiä kohdatessamme.” [It’s not the violence of the few, but the silence of the many.]
– Martin Luther King

”Vaikka tietäisin, että maailma tuhoutuu huomenna, istuttaisin puuntaimen vielä tänään.”
– Martti Luther

”Pedot eivät raatele omaa heimoansa.
Me olemme kaikki Ihmisen heimoa.”
– Katri Vala

”Jostakin syystä pidetään erityisen rohkeana ja tarkkanäköisenä sitä, että asioihin suhtaudutaan synkästi, ja tuhahdetaan halveksivasti jokaiselle joka uskaltaa hiiskahtaakin maailman valkenemisesta.”
– Göran Palm (ruotsalainen kriitikko, esseisti ja runoilija)

”Silmä silmästä tekee koko maailman sokeaksi.”
– Mohandas Gandhi

”Kynä on miekkaa mahtavampi.”
– Edvard Bulver-Lytton

”Sanat eivät naarmuta.”
– Ruandalainen sananlasku

”En ole koskaan tavannut ketään, joka ei olisi ollut sotaa vastaan. Jopa Hitler ja Mussolini olivat, omien sanojensa mukaan.”
– David Low