– 18.12.2019

Rauhacast: Onko ilmastokriisi vielä ratkaistavissa?

Rauhacast-podcastin logo turkoosilla pohjalla.

Rauhacastin kuudennessa jaksossa käsitellään ilmastonmuutosta ja turvallisuutta. Haastattelen Sitran vanhempaa neuvonantajaa Oras Tynkkystä. Podcastin reportaasiosuudessa puolestaan Timo Virtala keskustelee Sadankomitean vuoden 2020 puheenjohtajan Kaisu Kinnusen kanssa.

(Teksti jatkuu podcast-upotuksen jälkeen)

Onko meillä varaa olla muuttumatta?

Ilmastonmuutos etenee jopa ennakoitua nopeammin. Jo nyt se on aiheuttanut valtavia ongelmia ihmisten turvallisuudelle ja haittoja ympäristölle. Jotta voimme välttyä kaikista kamalimmilta seurauksilta, meidän tulee tehdä radikaaleja muutoksia nyt.

Pariisin ilmastosopimuksessa sitouduttiin pitämään maapallon keskilämpötilan kohoaminen 1,5 asteessa esiteolliseen aikaan nähden. Päästöt ovat kuitenkin edelleen kasvussa, ja valtioiden itselleen asettamat tavoitteet tarkoittaisivat lämpötilan kolmen asteen nousua.

Pariisin ilmastosopimuksen yhteiset sitoumukset ja valtioiden käytännön toimenpiteet eivät siis kohtaa. Ilmastonmuutoksen tehokkaaseen torjuntaan ryhtymistä hidastavat mielikuvat uusiutuvien energianlähteiden ja kestävien investointien korkeista kustannuksista.

Keskustelussa ei useinkaan huomioida sitä, että ilmastokriisin ratkaisematta jättämisestä meille aiheutuu vielä suurempia taloudellisia kustannuksia, inhimillisestä kärsimyksestä ja ympäristön ongelmista puhumattakaan. Relevantimpaa olisikin pohtia, onko meillä varaa olla siirtymättä ilmastoyställisiin ratkaisuihin?

Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkien turvallisuuteen

Nykyisellä menolla jatkaminen ja ilmastonmuutoksen huomiotta jättäminen tarkoittaa kriisiä, jonka vaikutukset tulevat olemaan ennennäkemättömät. Ilmastonmuutos aiheuttaa vähittäin tapahtuvia muutoksia, kuten maanviljelysmaan olosuhteiden heikentyminen. Se aiheuttaa myös nopeita, ennakoimattomia muutoksia, esimerkiksi äärimmäiset sääilmiöt. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat vaikuttuvat kaikkiin elämän osa-alueisiin.

Voimme valita: tehdäänkö nyt isoja ratkaisuja, jotka muuttavat nykytilaa dramaattisesti, mutta kuitenkin hallitusti vai odotetaanko, että yhteiskunnan muutosta ohjaavat ympäristökatastrofit, ja muutos on hallitsematonta?

Juuri päättyneessä YK:n ilmastokokouksessa Madridissa tarkoituksena oli kuroa Pariisin ilmastosopimuksen ja sopimuksen jäsenmaiden toimenpiteiden välistä kuilua. Piti päättää lopuista sopimuksen toimeenpanoon liittyvistä yksityiskohdista.

Neuvotteluissa ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen, sillä suuret saastuttajamaat kuten Brasilia, Australia ja Saudi-Arabia vastustivat kunnianhimoisempia sääntöjä. Toisaalta EU piti kiinni periaatteistaan, eikä suostunut ilmastoa vaarantaviin kompromisseihin.

“Se mikä on tänään poliittisesti mahdotonta, saattaa olla mahdollista huomenna”

EU:n on jatkossakin pidettävä tiukasti kiinni periaatteistaan, ja vaadittava kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. Parhaiten EU edistää taistelua ilmastonmuutosta vastaan tekemällä itse yhä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikka ja patistamaan muita näyttämällä esimerkkiä.

EU:n on kuitenkin tiukennettava nykyistä linjaa. Komissio ja parlamentti ovat sitoutuneet ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, mutta Pariisin sopimuksen puitteissa pysyminen edellyttäisi jo globaalia ilmastoneutraaliutta vuonna 2050.

Jos EU haluaa ottaa globaalin ilmastojohtajan roolia, tulisi meidän itse päästä ilmastoneutraaliuteen jo paljon aikaisemmin, jotta voimme kirittää muita. Tämän lisäksi EU:n tulisi aktiivisesti rakentaa ilmastomyönteistä koalitiota, jonka voimin voidaan vakuutettua muutkin tekemään tarvittavia muutoksia.

”Ilmastokriisin ratkaiseminen on luonnontieteellisesti, teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, mutta ei poliittisesti. Tällä hetkellä ei ole poliittisesti mahdollista viedä läpi muutoksia, jotka leikkaavat päästöjä riittävän nopeasti”, Oras Tynkkynen sanoo

Poliittiset päätökset, joita meidän pitäisi olla tekemässä, vaikuttavat hyvin vaikeasti saavutettavilta, kun verrataan niitä tällä hetkellä käytävään ilmastokeskusteluun. Oras ei kuitenkaan näe tilannetta toivottamana:

”Politiikassa on se hyvä puoli, että se on epälineaarinen järjestelmä, siinä äkilliset isotkin muutokset ovat mahdollisia. Se mikä on tänään poliittisesti mahdotonta, saattaa olla mahdollista huomenna.”

Ilmastokriisin pysäyttäminen vaatii poliittista painetta

Greta Thunbergin aloittamasta nuorten ilmastolakkoilusta on kasvanut globaali ilmiö, joka kumpuaa aidosta huolesta ilmastoa kohtaan. Vuoden 2019 Eurobarometri-kyselyn mukaan jopa 93% EU-kansalaisista piti ilmastonmuutosta vakavana.

Ilmastokriisiä pitävät agendalla myös jo nyt näkyvät äärimmäiset sääilmiöt, jotka aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja suuria taloudellisia tappioita.

Ihmiset vaikuttavat olevan hyvin huolestuneita ilmastontilasta, mutta miten tämän huolen saisi kanavoitua todelliseen poliittiseen paineeseen tehdä isoja päätöksiä? Euroopan parlamentin ilmastohätätilan julistus marraskuun lopulla toi pientä valoa tunnelin päähän. Tarvitsemme vielä kuitenkin paljon tätä:

”Mitä me halutaan?”
”Ilmastotekoja!”
”Milloin?”
”NYT, NYT, NYT”

Joko kuuntelit Rauhacastin edelliset jaksot?

Vuoden aikana käsittelemme Rauhacastissa Eurooppaan, rauhaan ja turvallisuuteen liittyviä aiheita ilmastonmuutoksesta ydinaseisiin. Löydät Rauhanliiton podcastin SoundCloudista, Spotifysta ja Apple Podcastsista. Muista myös aiemmat jaksot:

Pihla Hankamäki

Rauhanliiton blogi tuo näkökulmia rauhanpolitiikkaan ja -kulttuuriin. Osana blogia julkaisemme EU:ta, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevää Rauhacast-podcastia. Podcast-sarjan tuottamista ja julkaisua on tuettu Eurooppa-tiedottamisen valtionavuista.