Kuka ansaitsee Nobelin rauhanpalkinnon 2022?
Nobelin rauhanpalkinnon 2022 saaja julkaistaan tulevana perjantaina 7. lokakuuta. Vuosittain Norjan Nobel-komitea myöntää sen henkilöille tai järjestölle ponnistelusta ja työstä rauhan puolesta.
Kuka tahansa henkilö tai järjestö voidaan asettaa ehdolle Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Ehdokkaita voivat esittää kuitenkin vain tietyt kriteerit täyttävät toimijat, kuten kansallisten parlamenttien ja hallitusten jäsenet, aiemmat Nobelin rauhanpalkinnon saaneet, Norjan Nobel-komitean jäsenet tai tiettyjen tieteenalojen professorit ja laitosten johtajat.
Tiedot Nobel-ehdokkaista pidetään salassa seuraavien 50 vuoden ajan. Spekulointi ja vedonlyönti palkinnon saajasta käy kuitenkin kuumana – onhan Nobelin rauhanpalkinto kiistatta maailman arvostetuin palkinto.
Tänä vuonna palkinnon saajaksi on nimitetty 343 ehdokasta, joista 251 on yksittäisiä henkilöitä ja 92 organisaatioita.
Ukrainan sota suuressa roolissa
Vedonlyöntilistojen kärjessä ovat tänä vuonna ukrainalainen nettilehti The Kyiv Independent, jonka toimituksen muodostaa joukko Kyiv Post -lehdestä irtisanottuja toimittajia. Lehti on saanut korvaamattoman roolin tiedonvälityksessä koskien Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Julkaisu voisi olla vahva suosikki palkinnon voittajaksi.
Seuraavana kärkilistalla on Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Presidentit ja valtionmiehet ovat lähes aina etukäteisspekulaatioissa korkealle sijoittuneita. Ne ovat kuitenkin ongelmallisia palkinnonsaajia. Nobel-komitean tiedetään varovan liikaa politisoitumista palkinnon saajaa valittaessa. Rauhanliikkeen näkökulmasta palkintoa toivotaan enemmän ruohonjuuritason toimijoille tai mielipidevaikuttajille, kuin valtionjohdolle.
Ympäristöteemat vahvoilla tänäkin vuonna
Ympäristötyökin on rauhantyötä. Ympäristöteemat ovat suosittuja tänäkin vuonna ja voi olla, että ympäristötyöstä saa kiitosta, mikäli Nobel-komitea ei halua korostaa ajankohtaista Ukraina-Venäjä -tilannetta. Nuori ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg on ollut monesti ehdolla suosikkien joukossa, kuten taas tänäkin vuonna, mutta voittoa ei ole vielä tullut. Vuonna 2021 hän kommentoi COP26:n ilmastohuippukokousta ”epäonnistumisena” ja sanoi, ettei auttanut vähentämään merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. Äskettäin hän otti tähtäimeen ruotsalaisia poliitikkoja sanoen, että he jättivät huomiotta ilmastokriisin ennen syyskuun kansallisia vaaleja.
Lisäksi ehdolla on tunnettu luontotoimittaja, juontaja, antropologi, 95-vuotias David Attenborough, joka on tullut tutuksi lukuisista luontodokumenteistaan sekä rakkaudestaan luontoon ja sen suojeluun. Perässä kirii myös Simon Kofe, joka on Tyynenmeren matalan saarivaltion Tuvalun ulkoministeri. Hän on tehnyt töitä kotivaltionsa ja monien muiden vedenpinnan nousun uhkaamien valtioiden puolesta. Kofe piti historiallisen COP26-puheensa merestä käsin osoittaakseen, kuinka paljon ilmaston lämpeneminen ja merenpinnan nousu vaikuttavat muun muassa saarivaltioihin.
Poliittisia vaikuttajia vedonlyöntilistojen kärkipäässä
Demokratian luisuminen taaksepäin ja kansallismieliset hallitukset nähdään yhä suurimpana uhkana rauhalle ja vakaudelle Euroopassa. Suosittujen Nobel-ehdokkaiden joukkoon mahtuu muutamia ajankohtaisia poliittisia vaikuttajia ja aktivisteja, jotka taistelevat paremman maailman puolesta. Vankilassa viruva Venäjän oppositiohahmo ja korruption vastainen aktivisti Aleksei Navalnyi on yksi ennakkosuosikeista. Hän on ollut avainhenkilö Venäjän demokraattisten uudistusten puolesta taistelijana. Lisäksi ehdolla on Arktinen neuvosto, johon Suomikin kuuluu. Listalle on päässyt myös ulkomailla maanpaossa oleva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja. Nähtäväksi jää kuinka paljon Nobel-komitea uskaltaa lähteä politisoimaan – ja jos lähtee, meneekö palkinto selkeämmin Ukrainaan päin?
Menneisyydessä YK:n järjestöjä on palkittu usein, kuten toissa vuonna ruokajärjestö WFP. Tänäkin vuonna ehdolla on Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR, joka on voittanut Nobelin rauhanpalkinnon jo kahdesti – vuosina 1954 ja 1981. UNHCR on maailmanlaajuinen järjestö, jonka tehtävänä on pelastaa ihmishenkiä, suojella ihmisoikeuksia ja rakentaa parempaa tulevaisuutta pakolaisille. Tänä vuonna yli 100 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan sotaa, konflikteja ja vainoa Ukrainasta, Afganistanista, Jemenistä ja muualta maailmasta. Kolmas rauhanpalkinto tälle järjestölle tuskin tulisi yllätyksenä.
Muita ehdolla olevia varteenotettavia tahoja ovat muun muassa itsenäinen palestiinalainen ihmisoikeusjärjestö Palestinian Centre For Human Rights sekä Black Lives Matter -liike. Molemmat ansaitsisivat saada kansainvälistä kiitosta taistelustaan ihmisoikeuksien puolesta sekä rasismia ja rasistista väkivaltaa vastaan.
Oslon rauhantutkimusinstituutti PRIO:n johtaja Henrik Urdal on puolestaan omassa listassaan nostanut mahdollisiksi palkinnonsaajiksi joitakin muita nimiä ja ryhmiä, kuten intialaisen aktivisti Harsh Manderin, Kansainvälisen tuomioistuimen ja hongkongilaisen aktivisti Agnes Chow Tingin.
Rauhantutkija Henrik Urdal korostaa tutkimuksen ja tiedon merkitystä rauhan edistämisessä. Nobelin rauhanpalkinto voisi hänen mielestään kuulua organisaatioille, jotka pyrkivät mobilisoimaan tutkimusta ja koulutusta väkivallan ja konfliktien ehkäisemiseksi. Kaksi tällaista organisaatiota, jotka olisivat Nobelin rauhanpalkinnon arvoisia, ovat Human Rights Data Analysis Group (HRDAG) ja Center for Applied Nonviolent Action and Strategies (CANVAS).
Pian selviää osuuko yksikään edellä mainituista veikkauksista oikeaan. Yli kolmestasadasta ehdokkaasta voittajaksi voi nousta yllättäviäkin nimiä, kuten aiemminkin on käynyt.
Julia Jernvall
Kirjoittaja on Rauhanliiton tiedottaja.
Rauhanliiton blogi tuo näkökulmia rauhanpolitiikkaan ja -kulttuuriin. Sen kirjoittajat ovat Rauhanliiton ja rauhanliikkeen toimijoita ja tutkijoita. Blogissa esitetyt näkökulmat eivät välttämättä täysin vastaa Rauhanliiton kantoja.
