Ilmastonmuutos

Laiva seilaa merellä osana arktista sotaharjoitusta 2012

Ilmastonmuutos ja rauha kietoutuvat toisiinsa monella tasolla. Siksi ilmastonmuutos on rauhankysymys.

Syksyllä 2018 julkaistun hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportin mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttäminen alle riskirajan vaatii nopeita toimia, ja paljon enemmän toimia kuin mihin valtiot nyt ovat sitoutuneet. Raportissa sanotaan, että ilmaston lämpeneminen olisi saatava rajoitettua 1,5 asteeseen.

Ilmastonmuutos vaatii resurssien käytön priorisointia ja ihmisten välistä yhteistyötä. Kyseessä on koko ihmiskuntaa koskeva uhka, eikä sitä voiteta asevarustelulla. Päinvastoin: ylisuurista sotilasmenoista leikkaamalla voisimme rahoittaa ilmastonmuutoksen torjumista. Tarvitaan myötätuntoa ja oikeudenmukaisuutta – ei ihmisten vastakkainasettelua lisäävää turvallistamista ja militarisoimista.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on konfliktinehkäisyä

Ilmastonmuutos voi kärjistää ja aiheuttaa konflikteja. Tutkimusten mukaan konfliktit ovat todennäköisiä, jos ihmisten elinkeinot vaarantuvat, resurssien jako yhteiskunnassa ei tapahdu oikeudenmukaisesti tai jos ilmastonmuutoksen aiheuttama muuttoliike ja pakolaisuus aiheuttavat epävakautta.

Tämän takia ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ja sen vaikutuksiin varautuminen ovat tärkeä osa konfliktien ehkäisemistä. Lisäksi se on otettava huomioon jo olemassa olevien konfliktien rauhanneuvotteluissa.

Tarvitaan oikeudenmukaisia sopeutumistoimia. Esimerkiksi maantieteellinen sijainti, taloudellinen asema, sukupuoli ja etnisyys vaikuttavat siihen, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa meihin. Päätöksenteossa on varmistettava, että ilmastonmuutokseen varautuminen ja resilienssi tarkoittavat kaikkien ihmisten turvallisuuden huomioimista eikä kärjistä sosiaalisia ja taloudellisia eroja.

Suomen on kannettava vastuunsa kansainvälisesti. Kehittyvät maat tarvitsevat tukea ja resursseja ilmastotyöhönsä. On tärkeää, että Suomi antaa tukea ja toimii kansainvälisillä areenoilla aktiivisesti sen puolesta, että myös muut teollisuusmaat pitävät kiinni lupauksistaan ilmasto-ohjelmien rahoittamisessa.

Rahat sotilasmenoista ilmastonmuutoksen torjumiseen

Vuonna 2017 maailma käytti 1739 miljardia Yhdysvaltain dollaria sotilasmenoihin. Nyt tarvitaan asevarustelun sijasta panostuksia inhimilliseen turvallisuuteen. Työ ilmastonmuutosta vastaan tarvitsee panostuksia nopeasti. Resurssit siihen voidaan irrottaa sotilasmenoista.

Puolustusvoimat ja sotilasmenot on laskettava mukaan, kun mietitään mistä rahat ilmastotyöhön saadaan. Samoin ne on laskettava mukaan, kun tehdään päästövähennyksiä. Esimerkiksi hävittäjillä aiheutetaan tällä hetkellä noin puolet puolustusvoimien päästöistä.

Ajankohtaista aiheesta