Konfliktit

Tälle sivulle on koottu Rauhanliiton kannanottoja, ajankohtaista tietoa ja muuta vaikuttamista liittyen maailmalla myllääviin konflikteihin ja sotiin.

Sivulla käsiteltäviä konflikteja:

 

Israel-Palestiina -konflikti ja akuutti tilanne Gazassa

Rauhanliiton kannanotot

 

18. lokakuuta 2023 

Kiireisintä Israelin ja Gazan suhteen on saada aikaan välitön tulitauko alueelle, kidnapatut panttivangit vapaiksi ja, että Israel sallii heti humanitaarisen avun toimittaminen Gazaan. Heti kun akuutti tilanne on saatu rauhoitettua, pitää Gaza saada esimerkiksi YK:n valvonnan alle, sekä päästä takaisin jonkinlaisiin rauhanneuvotteluihin.

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi 17.10.2023, että Gazassa riittää vettä, sähköä ja polttoainetta vain 24 tunniksi ennen todellista katastrofia.

 

“Samalla lailla kun tuomitsemme Hamasin hyökkäyksen, raketti-iskut ja veriteot – mukaan lukien julmat kidnappaukset ja panttivankien ottamisen – on selkeästi tuomittava myös Israelin alati jatkuvat iskut siviilikohteisiin ja vaatia Israelia lopettamaan ne. Koska Israel-Palestiina konflikti on ollut pitkäkestoinen ja keskeinen koko alueen rauhan saavuttamisen suhteen, olisi meidän nyt Suomessa viimeinkin lopetettava kaikki asekauppa Israelin kanssa. Myös siirtokuntatuotteiden tuonti Suomeen on lopetettava. Tämä olisi selkeä viesti, ettei laiton siirtokunta-politiikka ole hyväksyttävää”, Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius totetaa.

 

Miten voi auttaa?

Humanitaarisen avun vienti Gazaan on sallittava välittömästi. Ilman ruokaa, vettä, polttoainetta ja lääkinnällisiä tarvikkeita menetetään lisää ihmishenkiä.

Gazassa putoaa pommit ja raketit koko ajan ja pelätään maahyökkäystä samalla kun ruoka, vesi ja lääkkeet ovat loppumassa. Israel on antanut joitakin päiviä sitten evakuointikäskyn maan eteläiseen osaan, joka koskisi yli miljoonaa ihmistä, samalla kun Gaza on kokonaisuudessaan suljettu alue, josta ihmiset eikä tavara liiku sisään eikä ulos.

Autetaanko kaikkia tasapuolisesti?

Kysyttäessä miksi Israelia ei auteta samalla lailla humanitaaristen järjestöjen toimesta nyt,  vaikka sekin on puolestaan kärsinyt Hamasin raketti-iskuista ja viimepäivien silmittömästä väkivallasta, niin syy siihen on, että Israel ei ole pyytänyt humanitaarista apua ulkopuolisilta, koska sen oma terveydenhoitojärjestelmä on sen verran kehittynyt ja sillä resursseja hoitaa haavoittuneita. Israelilaisella puolella ei ole tarvetta esimerkiksi veteen, ruokaan, polttoaineeseen ja lääkkeisiin. Lisäksi Israelissa toimii paljon järjestöjä, jotka tekee humanitaarista työtä, muun muassa israelilainen Magen David Adomin, eli Israelin Punainen Risti.

Hamasin kidnappaamien israelilaisten siviilien ja panttivankien – useiden rauhanaktiivienkin –  takaisin saaminen elossa, ja siviilien vastaisten hyökkäysten lopettamisen suhteen, tarvitaan poliittista painostusta ja neuvotteluapua myös muulta maailmalta; mitä tehdään ”kulissien takana” laajemmin alueella vaikutusvaltaa omaavien tahojen kesken.

Suomalaisten pitää vaatia Suomelta, suomalaisilta päättäjiltä ja EU:lta tekoja ja selkeää viestintää kestävämmän rauhan puolesta. Samanaikaisesti kun koko maailman tulee pyrkiä vaikuttamaan, jotta väkivallan kierteelle saadaan loppu ja päästäisiin takaisin neuvottelupöytään, poimimme tähän joitakin kanavia, joiden kautta voi auttaa rahallisesti humanitaariseen kriisiin vastaamista Gazassa:

 

• Lääkärit Ilman Rajoja -järjestö on parhaillaan Gazassa, jossa paikallinen henkilökunta on suorittanut muun muassa kirurgisia operaatioita ja tarjonnut sairaanhoitoa potilaille Al-Awdan sairaalassa Gazan pohjoisosassa eskalaation ensimmäisestä päivästä lähtien. He myös jakavat resurssien salliessa lääkinnällisiä tarvikkeita sairaaloille ja muille terveydenhuollon tahoille. Linkki heidän sivuilleentässä

• Gazassa kansainvälinen Punainen Risti keskittyy tukemaan terveydenhuollon järjestelmää, Palestiinan Punainen Puolikuu/ Palestine Red Crescent Society (PRCS) on itsenäinen Palestiinan kansallinen yhdistys. Palestiinan Punaisen Puolikuun ambulanssit, henkilökunta ja vapaaehtoiset antavat mm ensiapua, auttavat evakuoinneissa ja järjestävät tilapäistä suojaa paenneille perheille. Lue enemmän.

• Suomella on YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö UNRWAn kanssa humanitaarisen avun rahoitussopimus. UNRWA on YK:n alainen, puolueeton ja riippumaton humanitaarinen järjestö, jonka tehtävänä on tuottaa palestiinalaispakolaisten peruspalvelut. Myös yksittäiset ihmiset voi auttaa Lue enemmän

• Palestine Children relief Fund PCRF on Palestiinalainen  humanitaarinen järjestö, joka toimittaa lääketieteellistä ja humanitaarista apua. https://www.palestinercs.org/en

• Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry (PSV) on suomalainen vuonna 1982 ammattialakohtainen rauhanryhmä, joka toimii sekä kansainvälisesti että kotimaassa ( PSV:n järjestö-jäseniä ovat: Suomen Psykologiliitto, Suomen Psykologinen Seura, Suomen Psykologian Opiskelijain Liitto (SPOL).  PSV on tukenut,  ja tehnyt  pitkään työtä, Libanonin pakolaisleireillä palestiinalaisten kanssa.Lue lisää heidän kauttaan avustamisesta täältä

Muuta vaikuttamista:

Joukko suomalaisia Lähi-idän tutkijoita ja rauhan- ja humanitaarisen työn asiantuntijoita vetosi 17.10.2023 kirjeellä Suomen presidentti Sauli Niinistöön, että Suomi vaatisi välitöntä tulitaukoa Gazaan. Lue kirjeestä Keskisuomalaisen uutisesta: https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/6286407

Rauhanpuolustajien, Arabikansojen ystävyysseuran sekä ICAHD Finlandin kirje Elina Valtoselle tilanteesta: https://rauhanpuolustajat.org/kirje-hatatilanteesta-gazassa-ulkoministeri-valtoselle/

Israelin rauhanliikettä ja muun muassa aseistakieltäytyjiä aktiivisesti tukenut Rauhanliiton jäsenjärjestö Aseistakieltäytyjäliiton myös Hamasin väkivallan tuomitseva kannanotto: https://akl-web.fi/fi/posts/palestiinan-konfliktin-eskaloituminen-pysaytettava

 

 

Ukrainan sota

Venäjä aloitti torstaina 24. helmikuuta 2022 hyökkäyksen Ukrainaa vastaan. Ukrainan sodassa kaikkia kansainvälisen oikeuden sääntöjä ja YK:n peruskirjaa vastaan on rikottu. Siihen mitä me näemme, miten siviilejä jahdataan pommein, ammuksin ja rypäleasein, eikä humanitaarisen oikeuden sodankäynnin sääntöjä noudateta, on Venäjä yksiselitteisesti vastuullinen. Nyt nähtyjä kauheuksia ja sotarikoksia puidaan vielä pitkään kansainvälisessä oikeudessa.

Alla tietoa ja lausuntoja Ukrainan sodasta sekä sen seurauksista turvallisuuspolitiikalle, ja hyödyllisiä linkkejä mitä kautta voi auttaa ukrainalaisia.

Rauhanliiton kannanottoja

 

Muita kannanottoja ja hyödyllistä tietoa

 

Sotilaallinen liittoutuminen ja asevarustelu vievät pohjan yhteistyövaraisen maailman rakentamiselta

Rauhanliikkeen tavoitteena on maailmanjärjestys, joka YK:n periaatteiden pohjalta perustuu sopimus- ja sääntöpohjaiseen rauhanomaiseen yhteistyöhön ja luottamukseen. Siinä maailmanjärjestyksessä sotilaalliselle vastakkainasettelulle, kilpavarustelulle ja sotilaalliselle liittoutumiselle ei ole tilaa.

Kestävällä rauhanomaisella kehityksellä voidaan saavuttaa oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, demokratiaa, ja ihmisoikeuksia kunnioittava yhteiskunta. Edellytyksenä on rauhanomaisten ja väkivallattomien toimintamallien tukeminen ja kehittäminen.

Kiristynyt globaalipoliittinen tilanne ja Ukraina

Tänään olemme hyvin kaukana tästä tavoitteesta. Maailma on ajautunut uuteen suurvaltojen väliseen vastakkainasetteluun, joka nähdään luonteeltaan geopoliittisena toisin kuin kylmän sodan ajan terävä sotilaallis-ideologinen kahtiajako. Euroopassa tämän vastakkainasettelun ytimeen on nyt joutunut Ukraina, jonka pitkään jatkunut konflikti johtaa pahimmassa tapauksessa avoimeen sotaan. Tämä vastakkainasettelu myös murentaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön periaatteisiin ja sopimuksiin nojaavaa turvallisuusjärjestystä sekä saattaa tehdä lopun 1980-luvun lopulta lähtien rakennetusta kahden johtavan ydinasevallan aikaansaamasta ydinaseistuksen rajoittamista ja valvontaa koskevaa sopimusjärjestelmästä.

Ilmastonmuutos, eriarvoisuudesta aiheutuvat jännitteet ja pandemia ovat keskeisiä maailmanlaajuisia ongelmia, jotka huolestuttavat ihmisiä. Tavalliset kansalaiset eivät missään maassa halua sotaa, mutta valtioiden ja sotilasliittotumien johto haluaa pönkittää omaa asemaansa ja tavoitteidensa oikeutusta luomalla kuvaa ulkoisesta sotilaallisesta uhasta. Osapuolten varustautuminen sotaan ja joukkojen keskittäminen raja-alueilla vuorostaan vahvistaa kansalaisten pelkotiloja.

On itsestään selvää, että vastakkainasettelun korostaminen ja varustelun lisääminen Ukrainassa ja sen ympärillä koetaan osapuolten välillä uhaksi. Tällä uhalla legitimoidaan omaa varustautumista. Tämä varustelu johtaa viime kädessä vain ihmiskunnan resurssien tuhlaamiseen. Asevarustelun sijasta voimavarat tulisi käyttää rauhanomaiseen rakennustyöhön.

Rauhanliitto vetoaa kaikkiin osapuoliin, jotta ne aktiivisesti etsivät edellytyksiä jännityksen lieventämiselle ja kestäville rauhanomaisille ratkaisuille.

Tällaisia keinoja / elementtejä ovat muun muassa:

  • YK:n Peruskirja (väkivallan kielto kansainvälisissä suhteissa) ja ETY-sopimusten palauttaminen kunniaan (ml kaikkien sotaharjoitusten ennalta ilmoittamisesta ja muista luottamusta ja turvallisuutta lisäävistä toimista , Open Sky-sopimus jne), että kaikkien ETY -jäsenvaltojen suvereeneja oikeuksia ja tarpeita kunnioitetaan ; tällaisen neuvotteluratkaisun edistämiseksi tuemme Tasavallan Presidentin aloitteellisuutta etsiä Helsingin hengessä uutta yhteisymmärrystä Euroopan turvallisuuden ja yhteistyön vahvistamiseksi;
  • Minskin sopimuksen toimeenpanosta jatkoneuvottelut
  • Yhdysvaltain ja Venäjän välisten ydinaseiden rajoitusta koskevien neuvottelujen jatkaminen irrottamalla neuvottelut Ukrainan kriisin ratkaisusta ml  neuvottelujen avaaminen keskimatkan ohjusten poistamiseksi , neuvottelujen käynnistäminen ydinaseiden poistamiseksi Euroopasta ja Venäjän federaation Euroopan-puoleisesta osasta
  • Moniarvoisen ja moniäänisen vapaan kansalaisyhteiskunnan tukemien, kansalaisten kuuleminen ja kanssakäymisen lisääminen yli rajojen
  • Asevarustelun sijasta voimavarat tulisi käyttää rauhanomaiseen yhteiskunnan uhkien torjuntaan.

 

 Suomen rooli rauhanrakentajana ja tarve olla joutumatta konfliktin osapuoleksi

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan selkeänä päämääränä on jo pitkään ollut ehkäistä Suomen joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi. Jos maailman tuhoisimmat ja mahtavimmat sotavoimat tuodaan vastakkain Suomen rajoille, meihin kohdistuvat uhat vain kasvavat.

Rauhanliitto ei näe että Suomen liittyminen sotilasliitto Natoon edistäisi vakaata kehitystä lähialueillamme. Suomi ja Ruotsi ovat olleet pitkään sotilaallisesti liittoutumattomia ja pysytelleet suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella. Tämä on mahdollistanut paitsi vakaan kehityksen myös toimimisen sovittelijana kansainvälisissä kriiseissä. Tätä mahdollisuutta ei pidä vaarantaa sotilaallisella liittoutumisella.

Suomen täytyy toimia omankin etunsa vuoksi aktiivisena esimerkkinä rauhanomaisten ratkaisujen löytämisessä.

Suomi voi myös vahvistaa asemaansa pysymällä sotilaallisten liittoutumien ulkopuolella ja painottamalla esimerkiksi ETYJ:n valtioiden itsenäistä päätöksentekoa koskevia periaatteita. Suomi ei voi sallia ulkomaisten joukkoja alueella, jotta emme joutuisi mahdollisissa kriiseissä vastapuolten temmellyskentäksi.

 

Rauhanliitto hyökkäyssodan syttymispäivänä 24.2.2022: Venäjä rikkoo YK:n peruskirjaa vastaan hyökkäyksellään Ukrainaan!


Nyt nähdään mitä seurauksia on, kun voimapolitiikalle ja ydinaseilla uhkailulle annetaan tilaa kansainvälisessä politiikassa ja valtioiden välisissä suhteissa! On äärimmäisen surullinen päivä kun Venäjä ryhtyi sotatoimiin ilma-iskuilla useampaan kohteeseen Ukrainan alueella. Siviilien, tavallisten ihmisten ja koko Ukrainan tilanne on nyt todella vaikea.

Kun aseet puhuvat on jotain politiikassa mennyt pahasti rikki – diplomatia ja kansainvälinen politiikka ovat epäonnistuneet. Sen jälkeen myös paluu rauhaan on todella vaikeaa. Nyt on aika akuutisti keskittää kansainväliset voimat suursodan uhan ja konfliktin torjumiseksi, ja sitkeästi yrittää saada aikaan neuvotteluita ja jatkoa diplomatialle. Pidemmällä tähtäimellä kaikkien on sitouduttava vahvemmin työhön, jotta kansainvälinen oikeuden kunnioitus saadaan keskiöön valtioiden välisissä suhteissa ja YK:n ja ETYJ:n toimivaltaa ja mandaattia vahvistettaisiin eri keinoin.

 

14.2.2022 ennen hyökkäyssodan syttymistä Rauhanliitto otti kantaa laajemmin: 

Aseilla ei olla koskaan rakennettu pysyvää rauhan tilaa. Sotilaalliset konfliktit syventävät konflikteja ja ristiriitoja, ja synnyttävät pysyvää vastakkainasettelua usein useiden sukupolvien ajaksi.

Suurvaltojen välinen geopoliittinen vastakkainasettelu on Euroopassa ja globaalisti kärjistynyt: nyt jo vuosien ajan kuultu suurvaltojen välinen retoriikka ja sotatoimilla uhkaaminen on erittäin huolestuttavaa. Euroopassa vastakkainasettelun ytimeen on nyt joutunut Ukraina, jossa pitkään jatkunut konflikti uhkaa eskaloitua suursodaksi tai pysyväksi kriisiksi Moldovan ja Georgian tapaan. Siksi on löydettävä yhteiset rauhanomaiset keinot Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria ja jo koko ihmiskuntaa uhkaavien vaarojen torjumiseksi.

Rauhanliitto ei usko siihen turvallisuuspoliittiseen logiikkaan, joka perustuu vastakkainasetteluun ja asevarusteluun sodan välttämiseksi.

Rauhanliitto vetoaa kaikkiin päättäjiin, jotta nyt voimapolitiikan retoriikan ja tekojen kautta käytävästä politiikasta siirrettäisiin fokus todellisiin kansalaisia kohtaaviin uhkiin ja akuutteihin ihmiskunnan haasteisiin. On etsittävä yhteisiä rauhanomaisia ratkaisuja näiden voittamiseksi.

Rauhanliitto on parhaillaan valmistelemassa rauhanpoliittista ohjelmaa, jossa haluamme määritellä visiomme miten rakentaa yhteiskuntia ilman väkivaltaa ja, joissa konfliktit ihmisten ja valtioiden välillä ratkaistaan neuvotellen ja vuoropuhelun yhteistyön kautta.