Hävittäjien hinta tuplaantumassa jälleen
Äimistys uusiin hävittäjiin varatun rahasumman pökerryttävästä suuruudesta. Se jäi päällimmäiseksi mieleeni haastateltuani kansanedustaja Kimmo Kiljusta Hornet-hävittäjät korvaavasta HX-hankkeesta.
Miljoonan ja miljardin välillä on tuhatkertainen ero, muistuttaa Kiljunen, mutta ainakaan euroissa ajateltuna asia ei meinaa upota tajuntaan. Suhteuttamista saattaa helpottaa, jos eurojen sijaan puhummekin aikayksiköistä: siinä missä miljoona sekuntia on noin yksitoista vuorokautta, miljardi sekuntia tarkoittaa 31,5 vuotta.
HX-hankkeessa ei puhuta vain miljardeista, vaan kymmenistä miljardeista. Eduskunta on tämän vuoden budjettia laatiessaan myöntänyt ostolle kymmenen miljardia, ja luvannut ylläpito- ja käyttökustannuksille kymmenen prosenttia tulevien vuosien puolustusbudjetista, mikä nykybudjetilla nostaisi hankkeen kokonaishinnaksi arviolta 20 miljardiin.
Kiljunnen on täysin vakuuttunut, ettei suunnitellussa budjetissa tulla pysymään. Eri maiden puolustusbudjettien ja toteutuneiden käyttökustannusten seurantaan perustuen Kiljusen mielestä on selvää, että kokonaishinta tulee olemaan jossain 30-40 miljardin euron välissä.
“Ja tästä me emme käy mitään julkista keskustelua, emme käy mitään keskustelua että aidosti sieltä pitäisi pudota tiettyjä hävittäjätyyppejä ulos, koska ne eivät täytä näitä eduskunnan asettamia kriteereitä.”
Myös edellisellä kerralla, kun nykyisin käytössä olevat Hornet-hävittäjät ostettiin, budjetti ylitettiin roimasti. Suomen Kuvalehden artikkelin (2.5.18) mukaan ne tulevat kokonaiskustannuksiltaan maksamaan valtiolle noin kahdeksan miljardia euroa, mikä on yli kaksinkertaisesti verrattuna siihen arvioon, jolla Hornetit aikoinaan myytiin päättäjille.
Hornettien suorituskyky moninkertaistetaan
Eduskunta päätti korvata Hornettien sotilaallinen suorituskyky täysimääräisesti. Kiljusen mukaan nyt ei täytetä Hornettien sotilaallista suorituskykyä pelkästään täysimääräisesti, vaan se täytetään kirkkaasti ylitse. “Me rakennamme ilmavoimat, jotka ovat voluumiltaan ja teholtaan aivan jotain toista luokkaa, kuin mitä Hornetit.Jos laskee sen Hornettien hankintahinnan, joka oli 3,2 miljardia euroa nykyrahassa, niin itse asiassa me hankimme 190 nykyistä hornettia Suomeen 64 sijaan.”
Kyseessä on Suomen valtion kaikkien aikojen kallein ostos. Siitä lähtökohdasta käsin Kiljusen mielestä on vähintäänkin erikoista, että eduskuntakeskustelussa, jossa pidettiin budjetin hyväksymisen yhteydessä ryhmäpuheenvuoroja, yhdenkään puolueen ryhmäpuheenvuorossa ei mainittu hävittäjähankintaa.
Suomen puolustusmenot EU:n korkeimmaksi
Kansainvälisessä vertailussa kyseessä on tällä hetkellä maailmalla käynnissä olevista hävittäjähankkeista suurin. “Ei yhdessäkään maassa tehdä näin suurta hävittäjähankintaa tässä vaiheessa. Sveitsikin ostaa hävittäjiä, Tanska teki [kaupat] hiljattain, ja Norja, ei yksikään tämmöisellä mittakaavalla. Suomen ilmavoimat tulevat olemaan Euroopan Union maista kaikkiein suurin, ylivoimaisesti suurin, jos poissuljetaan ne maat, jotka itse valmistavat näitä hävittäjiä.”
Kiljunen nostaa esille vielä yhden vertailukohdan, joka auttaa ymmärtämään hankkeen suuruusluokkaa: Helsingin Meilahteen rakennettu uusi lastensairaala maksoi 185 miljoonaa. Kymmenen miljardia jaettuna 64:llä on 156 miljoonaa. “Eli me hankimme noin kuusikymmentäneljä lastensairaalaa lentämään tuonne taivaalle. Tämä oli huippumoderni joka tänne saatiin. Suurella keskustelulla. Joku tässä nyt mättää.”
Yhdessä Laivue 2020 -hankkeen kanssa HX-hanke on jo nyt nostanut Suomen vuotuiset puolustusmenot reilusta kolmesta miljardista lähes viiteen miljardiin.
“Se on nostanut Suomen puolustusmenot nyt bkt:hen suhteutettuna Euroopan Unionin korkeimmiksi, ja ne tulevat olemaan sillä tasolla seuraavan kehyskauden nyt ainakin, mutta todennäköisesti 10-20 vuotta me olemme siis militarisoitunein maa Euroopassa, jos se lasketaan puolustusmenot kansantuotteeseen, ja aivan varmasti militarisoitunien maa, jos se lasketaan per kapita, eli henkiä kohden.”
Lisääntyykö turvallisuus?
Kuten kaikissa asehankinnoissa, myös HX-hankeessa Suomea motivoi ennen kaikkea oman turvallisuuden lisääminen. Asevaraisen turvallisuuskäsityksen ylitsepääsemätön dilemma kuitenkin on, että yhden valtion turvallisuuden lisäämisellä perusteltu asevarustelu lisää hyvin herkästi naapurin turvattomuutta, ja itseään ruokkiva, turvallisuutta vähentävä asevarustelukierre on valmis. Tästä syystä aseiden määrällä ja laadulla on hyvin ratkaiseva merkitys. Kiljunen nimeää monitoimihävittäjät yksiselitteisesti offensiivisiksi aseiksi.
Myöskään päätöksentekoprosessin läpinäkyvyyden, demokraattisuuden ja budjetissa pysymisen merkitystä valtion turvallisuudelle ei saa unohtaa. Valeuutisten ja hybridvaikuttamisen aikakaudella kansalaisten luottamusta viranomaisiin, instituutioihin, poliitikkoihin ja mediaan on koetuksella eri puolilla maailmaa. Mikäli toteutuva hintalappu uusille hävittäjille tulee olemaan – kuten Kiljunen antaa ymmärtää – miljardien, pahimmassa tapauksessa jopa 20 miljardin euron päässä siitä mitä nyt on sovittu, kyse ei ole mistään pienestä vedätyksestä. Vielä yksi muistutus hintaluokasta: valtion budjetti tälle vuodelle on 64 miljardia euroa.
Timo Virtala
Kirjoittaja on sosiologi ja siviilipalveluskeskuksen luennoitsijavieras. Virtala on kirjoittanut kirjat Sarajevon ympäristö (Savukeidas 2013) ja Väkivallattomuuden voima – kertomuksia rohkeudesta (Umpihanki 2020).
Rauhanliiton blogi tuo näkökulmia rauhanpolitiikkaan ja -kulttuuriin. Sen kirjoittajat ovat Rauhanliiton ja rauhanliikkeen toimijoita ja tutkijoita. Blogissa esitetyt näkökulmat eivät välttämättä täysin vastaa Rauhanliiton kantoja.
