Kuka ansaitsee Nobelin rauhanpalkinnon 2023?

Nobelin rauhanpalkinnon 2023 saaja julkaistaan tulevana perjantaina 6. lokakuuta. Vuosittain Norjan Nobel-komitea myöntää sen henkilöille tai järjestölle ponnistelusta ja työstä rauhan puolesta. 

Kuka tahansa henkilö tai järjestö voidaan asettaa ehdolle Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Ehdokkaita voivat esittää kuitenkin vain tietyt kriteerit täyttävät toimijat, kuten kansallisten parlamenttien ja hallitusten jäsenet, aiemmat Nobelin rauhanpalkinnon saaneet, Norjan Nobel-komitean jäsenet tai tiettyjen tieteenalojen professorit ja laitosten johtajat.

Rauhanliikkeen näkökulmasta palkinto tulisi antaa taholle, joka tekee ruohonjuuritason rauhanrakentamista, ja joka käyttäisi palkintorahat puhtaasti rauhantyöhön.

Tiedot Nobel-ehdokkaista pidetään salassa seuraavien 50 vuoden ajan. Spekulointi ja vedonlyönti palkinnon saajasta käy kuitenkin kuumana – onhan Nobelin rauhanpalkinto kiistatta maailman arvostetuin palkinto. 

Tänä vuonna palkinnon saajaksi on nimitetty 351 ehdokasta, joista 259 on yksittäisiä henkilöitä ja 92 organisaatioita. 

Palkinnon mahdollisia poliittisia motiiveja tutkitaan aina tarkasti, jotta nähdään, millaista viestiä komitea lähettää maailmalle. Vuoden 2022 palkinnon saivat ihmisoikeusaktivistit Venäjältä, Ukrainasta ja Valko-Venäjältä, vaikka ehdokkaiden haku oli päättynyt ennen hyökkäystä. Vuonna 2021 palkinnon saivat lehdistönvapauden puolestapuhujat, joista yksi oli Venäjältä.

Naisten oikeudet vahvasti esillä

Talebanin paluu valtaan Afganistanissa ja ”nainen, elämä, vapaus” -liike Iranissa Jina ”Mahsa” Aminin, 22, kuoleman jälkeen, kiinnitti kansainvälistä huomiota naisiin, jotka taistelevat oikeuksien puolesta niin Lähi-idän maissa kuin muuallakin.

Afganistanilainen aktivisti Mahbouba Seraj uskalsi vastustaa Talebanin hallintoa, kun elokuussa 2021 Talebanin vallankaappaus toi mukanaan uusia rajoituksia naisille, erityisesti heidän oikeuteensa koulutukseen. Toisin kuin monet naisaktivistit Afganistanissa, Seraj on kieltäytynyt pakenemasta ja jatkaa useiden feminististen hankkeiden toteuttamista maassa.

Iranilainen aktivisti ja toimittaja Narges Mohammadi, joka aloitti vuosikymmeniä kestäneen uransa edistämällä kansalaisyhteiskuntaa ja naisten oikeuksia, työskentelee nyt vankilasta käsin vastustaen olosuhteita, joissa häntä ja muita naisvankeja pidetään.

Aminin kuoleman vuosipäivänä Mohammadi ja muut naisvangit järjestivät mielenosoituksen Evinin vankilassa polttaen päähuivejaan. 

Iran on toteuttanut useita pidätysaaltoja, jotka kohdistuvat aktivisteihin, toimittajiin ja naisiin yrittääkseen tukahduttaa erimielisyyksiä ja kiristää sosiaalisia rajoituksia. Aminin kuoleman jälkeen viime vuonna puhjenneiden mielenosoitusten jälkeen Iranin viranomaiset pidättivät noin 20 000 ihmistä.

“Justice for all!”

Nobel-voitto YK:n kansainväliselle tuomioistuimelle korostaisi konfliktien ratkaisua, joka on Nobel-komitealle mahdollisesti houkutteleva teema laajalle levinneiden yhteenottojen ja sodan aikana.

Toisen maailmansodan jälkeen perustettu tuomioistuin on YK:n tärkein oikeuselin, joka on valtuutettu ratkaisemaan maiden välisiä oikeudellisia kiistoja. Vaikka sen päätökset eivät ole oikeudellisesti sitovia, on niillä kuitenkin paljon moraalista auktoriteettia.

Tuomioistuimen tehtävänä on käsitellä oikeudellisia kysymyksiä, jotka liittyvät aikakautemme vaikeimpiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, humanitaarisiin katastrofeihin ja nyt tietenkin Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Muun muassa maaliskuussa 2022 tuomioistuin nousi otsikoihin, koska se määräsi Venäjän lopettamaan sotaoperaationsa Ukrainassa. 

Myanmarin sota

Kun Myanmarin armeija syrjäytti demokraattisesti valitun siviilihallituksen helmikuussa 2021, ihmiset vastasivat ennennäkemättömillä valtakunnallisilla protesteilla. Armeijan valtauksen vastustus on ollut kattavampaa kuin koskaan ennen Myanmarin historiassa, analyytikot sanovat, ja se on ylittänyt historiallisia kahtiajakoja.

Monet maan etniset ryhmät liittyivät maanpaossa oleviin lainsäätäjiin muodostaakseen kansallisen yhtenäisyyden neuvoa-antavan neuvoston National Unity Consultative Council, joka kannattaa liittovaltion demokratian muodostumista sekä vapautta, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa kaikille.

NUCC on auttanut ylläpitämään usean rintaman aseellista vastarintaa armeijaa vastaan, joka on turvautunut yhä julmempiin taktiikoihin opposition murskaamiseksi, mukaan lukien kokonaisten kylien tuhoaminen ja ilmaiskujen käynnistäminen siviilikohteisiin.

Huolimatta armeijan lisääntyvästä väkivallasta, Myanmarin, joka tunnetaan myös nimellä Burma, tilanne ei ole ollut monien maailman vaikutusvaltaisimpien maiden etusijalla. Siitä huolimatta diplomaatti Kyaw Moe Tun on johtanut pyrkimyksiä pitää Myanmar kansainvälisellä asialistalla. Hänet nimitettiin Myanmarin pysyväksi edustajaksi YK:ssa ennen vallankaappausta.

Vuosia ehdolla olleita

Tänäkin vuonna monien vedonlyöntitoimistojen listoilla Nobel-veikkausten kärjessä ovat Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, venäläinen vankilassa istuva oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi, maanpakoon joutunut valkovenäläinen oppositiopoliitikko Svjatlana Tsihanouskaja sekä ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg. Kaikki heistä ovat olleet monesti ehdolla suosikkien joukossa, kuten taas tänäkin vuonna, mutta voittoa ei ole vielä tullut. 

Presidentit ja valtionmiehet ovat lähes aina etukäteisspekulaatioissa korkealle sijoittuneita tahoja. Ne ovat kuitenkin ongelmallisia palkinnonsaajia. Nobel-komitean tiedetään varovan liikaa politisoitumista palkinnon saajaa valittaessa. Rauhanliikkeen näkökulmasta palkintoa toivotaan enemmän ruohonjuuritason toimijoille tai mielipidevaikuttajille, kuin valtionjohdolle.

Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius kommentoi Zelenskyin ehdokkuutta Ylelle 4.10:

“Zelenskyin valinta rauhannobelistiksi nostattaisi kritiikkiä Nobel-komiteaa kohtaan. Zelenskyi ansaitsee hatunnoston ja arvonannon monella sektorilla, mutta ainakaan tänä vuonna en pitäisi rauhanpalkintoa luontevana vaihtoehtona.”

Zelenskyin valinta siis voisi olla komitealta joko toive Zelenskyin roolista rauhanprosessissa, eräänlainen johtajuuspalkinto tai yksinkertaisesti piikki Venäjän suuntaan.

Demokratian luisuminen taaksepäin ja kansallismieliset hallitukset nähdään yhä suurimpana uhkana rauhalle ja vakaudelle Euroopassa. Suosittujen Nobel-ehdokkaiden joukkoon mahtuu muutamia ajankohtaisia poliittisia vaikuttajia ja aktivisteja, jotka taistelevat paremman maailman puolesta. Vankilassa viruva Venäjän oppositiohahmo ja korruption vastainen aktivisti Aleksei Navalnyi on yksi ennakkosuosikeista. Hän on ollut avainhenkilö Venäjän demokraattisten uudistusten puolesta taistelijana. Ulkomailla maanpaossa oleva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja putoaa samaan kategoriaan kuin Navalnyi. Molemmat heistä ovat olleet ehdokkaina jo useampana vuonna – nähtäväksi jää kuinka paljon Nobel-komitea uskaltaa tänä vuonna lähteä politisoimaan.

Julia Jernvall

Kirjoittaja on Rauhanliiton tiedottaja.

Rauhanliiton blogi tuo näkökulmia rauhanpolitiikkaan ja -kulttuuriin. Sen kirjoittajat ovat Rauhanliiton ja rauhanliikkeen toimijoita ja tutkijoita. Blogissa esitetyt näkökulmat eivät välttämättä täysin vastaa Rauhanliiton kantoja.