Rauhanliitto vaatii, että sodanvastustajille, ihmisoikeuspuolustajille ja toimittajille myönnetään suojelu

Rauhanliitto on tuominnut Venäjän sotatoimet, ja on erittäin huolissaan siviilien hädästä ja raportoiduista sotarikoksista, ja sodan luisumisesta sotimisesta joukkotuhonnaksi.

Rauhanliitto on myös huolissaan tiedoista, että Venäjä käyttäisi hyökkäykseensä paitsi sopimussotilaita, myös ehkä tavallisia asevelvollisuuttaan suorittavia varussotilaita. Aseistakieltäytymisoikeuden toteutumisessa Venäjällä on runsaasti puutteita, ja monet hyökkäyssotaan määrätyt ovat todennäköisesti siellä vasten tahtoaan. Sotatoimiin määrätyt ja niistä kieltäytyvät ottavat riskin rikossyytteestä ja ankarasta rangaistuksesta Venäjällä ja sodasta kieltäytyjät ansaitsevat Suomelta ja kansainvälisen yhteisön toimesta mielivaltaiselta hallinnolta suojelua, kuten ukrainalaiset sotapakolaisetkin

Rauhanliitto yhtyy vaatimukseen, että Suomen ja muiden EU:n maiden tulisi päästää maahan, ja antaa kansainvälistä suojelua sodanvastustajille, Ukrainan sodasta kieltäytymisen vuoksi, vaaraan joutuvalle aseistakieltäytyjälle, kuten myös muille sotaa vastustaville ihmisoikeuksien puolustajille ja vaarassa oleville toimittajille. 

Tämä olisi johdonmukainen tapa tukea maansa militaristista politiikkaa vastustavia Venäjän kansalaisia mutta myös tietenkin muita – oikeus kieltäytyä aseista on kansainvälinen ihmisoikeus.   Suojeluun ja turvapaikka ei saa olla kansainvälisen politiikanteon välinen, niin että yhden maan kansalaiset, saa suojaa jota muut samassa asemassa olevat ei saisi.

Humanitaarinen oikeus ja sodankäynnin säännöt

–Geneven sopimusten mukaan siviilejä on aina suojeltava sodassa, ja sotatoimien pitää olla rajattuja ja voimankäytön suhteellista suhteessa mitä tavoitetta ollaan sotilaallisesti hakemassa. Raportoidut joukkohaudat jossa tapettuja siviilejä, rypäeleaseiden ja henkilöimiinojen käyttö kohteita kohtaan missä siviilejä on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaista ja erittäin tuomittavaa, muistuttaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

Sotarikoksiksi katsotaan vakavimmat sodan oikeussääntöjen loukkaukset: esimerkiksi siviilien tai sotavankien tahallinen surmaaminen, kidutus tai epäinhimillinen kohtelu. yksittäinenkin teko voi olla sotarikos. Sotarikosepäilyt tulee aina tutkia, ja syylliset saattaa vastuuseen. Tämä on kaikkien valtioiden velvollisuus.